Mitä esihenkilö tekee ja miettii? Johtamistaidoistaan palkittu Minna Junni kertoo, kuinka sinua johdetaan – tai ainakin pitäisi johtaa.
Harva työntekijä tietää, mitä kaikkea hänen esihenkilönsä oikeasti ajattelee tai edes tekee. Hyvä niin: Etelä-Karjalan keskussairaalan palveluesimies Minna Junnin mukaan johtaminen on sitä onnistuneempaa, mitä näkymättömämpää se on.
Nyt Junni on luvannut tuoda työtään näkyviin ja kertoa, mitä esihenkilön päätöksien ja käytöksen taakse kätkeytyy. Ensin pitää kuitenkin reagoida akuuttiin tilanteeseen. Lappeenrannassa sijaitsevan sairaalan laitoshuoltajat ovat ihmeissään, sillä yövuorot eivät olekaan jääneet pois, vaikka piti.
– Jos miun tarvitsee sanoa viimeinen sana, mie pystyn siihen.
Korona-ajan poikkeusjärjestelyksi tarkoitetun tuplahenkilöityksen piti poistua ja laitoshuoltajien siirtyä kaksivuorotyöhön, mutta koronan esiintyvyyden käännyttyä nousuun yövuoroja jatketaankin.
Tilanne vaatii työntekijöiltä venymistä. JHL:läisen Junnin tehtävä on saada heidät venymään. Toisaalta tätä hän tilasikin, kun pomoksi ryhtyi.
– Mutta mitä enemmän on haastetta, sitä enemmän mie olen liekeissä, hän sanoo.
Junni, 50, on toiminut esihenkilönä parikymmentä vuotta, ensin suurkeittiössä ja sitten sairaalassa. Hän hakeutui pomoksi, koska halusi auttaa ihmisiä ja organisoida.
Kaksi vuotta sitten puhtausalan työnantajat ja työntekijät palkitsivat Junnin puhtausalan vuoden esihenkilönä (tuolloin vielä esimies). Perusteluina olivat tuloksekas toiminta, vuorovaikutustaidot, aktiivinen kehittäminen, työilmapiirin rakentaminen ja henkilöstön tukeminen.
Kuuntele alaistasi aina
Minna Junnilla on 82 alaista. Laitoshuoltajat Yenchit Bubpasopha ja Maija-Liisa Lemmetti sanovat, ettei heidän pomonsa ole täydellinen – eikä kuulukaan olla. Hyväkin johtaja tekee virheitä, mutta vain huono johtaja ei ota niistä opikseen.
– Minna kuuntelee meitä. Siksi ongelmista on päästy eteenpäin eikä niihin tarvitse palata uudelleen, sanoo Lemmetti.
Junni nyökkää. Hänen mielestään työntekijän tarpeet menevät aina kaiken muun edelle. Kuunteleminen ei tarkoita vain palautteen vastaanottamista, vaan empatiaa työntekijän omalle tilanteelle – ja kykyä pysäyttää kaikki muu.
– Takaraivossa voi hakata, että palaveriin olisi pitänyt ehtiä viisi minuuttia sitten. Mutta työntekijän tärkeä asia ajaa palaverin edelle.
Välillä on itkettykin yhdessä. Kaikkien kolmen mielestä tunteita saa osoittaa, ja esihenkilöltä löytyy aina nenäliinoja ja aikaa. Yenchit Bubpasopha kehuu Junnia siitä, että tämä osaa olla lähellä mutta pitää samalla sopivasti etäisyyttä.
– Hän on työkaveri, mutta ei kaveri.
Luotsaa muutokset
Milloin viimeksi työpaikallasi tehtiin organisaatiomuutoksia? Esihenkilöllesi tilanne on näytön paikka, sillä hänen roolinsa on kohdata alaistensa tunteet.
Junnin mukaan harva työntekijä lähtee muutokseen asenteella, että jippii, kokeillaanpas uutta.
– Muutokset ovat työurani mieleenpainuvimpia kohtia, koska siellä on niin paljon tunnetta pelissä.
Junnin mukaan esihenkilön täytyy olla myös psykologi.
– Yksilöterapiaakin on tarjolla!
Junnin mieleen on jäänyt maakunnan työkohteiden muutos. Laitoshuoltajat alkoivat kiertää uudessa yksikössä, jossa säännöllisiin työaikoihin tottuneet työntekijät joutuivat vuorotöihin. Muutosvastarinta oli valtava.
– Sain hengenluonnilla ja innostamisella aikaan sen, että he uskalsivat lähteä uuteen rytmiin. Minua kiitettiin, kun en antanut periksi.
Silloin Minna Junni sai työyhteisössä lempinimen ”perkeleen positiivinen”. Se kuvastaa kykyä omalla esimerkillä valaa työntekijöihin uskoa tulevaan.
Ja kykyä tehdä päätöksiä.
– Jos tulee tilanne, että miun tarvitsee sanoa viimeinen sana, mie pystyn siihen. Äänensävy ratkaisee.
Ikävänkin asian voi sanoa ystävällisellä mutta tiukalla sävyllä niin, että työntekijä ymmärtää sen. Jos on vaikkapa ilmoitettu, etteivät työntekijät saa käydä tupakalla työaikana, ei silitellä vaan kerrotaan asia niin, että nyt tämä loppuu.
Kunnioita alaistesi ammattitaitoa
Kun laitoshuoltajille ilmeni, että yövuorot eivät jääkään pois, Junni otti aikaa kuuntelemiselle ja pyrki tsemppaamaan. Tsemppaus on tärkeää myös kokonaiskuvassa. Vaikka hän ei pysty vaikuttamaan esimerkiksi alaistensa palkkaukseen, hänellä on mahdollisuus kannustaa kehumalla hyvästä työstä ja tarjota vaikkapa pullakahvit.
– En keksi tekaistuja kehuja, koska se paistaa läpi. Sen sijaan vien koko tiimin nähden perille palautteen tilanteissa, joissa voi tosissaan sanoa, että vitsi minkä työn teitte.
– En keksi tekaistuja kehuja, se paistaa läpi.
Tärkein keino innostamiseen ja motivointiin on työntekijöiden ammattitaidon kunnioittaminen. Laitoshuoltajat ovat oman työnsä asiantuntijoita ja esihenkilö omansa.
Junni luottaa siihen, että työntekijöistä lähtee paljon irti, kun he saavat luvan ja oikeuden päättää, miten tekevät työnsä. Hänestä on tärkeää hyödyntää heidän ammattitaitonsa eikä käskeä sanelupolitiikalla ylhäältä päin.
Ole tasapuolinen
Junni pyytää siirtymään päärakennuksesta pieneen kerrostaloon, jonka käytävällä hän pitää kortteeriaan. Seinät on täytetty huoneentauluilla. Asenne ratkaisee. Tänään kaikki on mahdollista. Ihmeitä teemme hetkessä, mahdottomuudet vievät hieman enemmän aikaa.
Lauseet ohjaavat esihenkilöä työssään. Jaksamista johtamiseen tuovat myös säännöllinen työrytmi ja se, ettei hänen tarvitse olla aina tavoitettavissa. Palautuminen on tärkeää sekä pomoille että alaisille. Johtamisvastuuta jakamassa on toinenkin esihenkilö.
Toisinaan esihenkilö tarvitsee oman esihenkilönsä tukea. Pattitilanteissa Junni voi kääntyä työnantajansa Saimaan tukipalveluiden palvelupäällikön puoleen. Alku-uraltaan Junni muistaa tapauksen, josta hän ei olisi selvinnyt omin voimin. Hän ratkoi suurkeittiöyksikössä kahden työntekijän välistä ristiriitaa ja sekoitti tunteet päätöksentekoon.
– Asia meni ihan sotkuun. Tein vääriä johtopäätöksiä, kun kuuntelin ihmisiä liikaa tunteella. Väärä henkilö siirrettiin yksiköstä pois, ja ongelma jatkui.
Tapaus sai onnellisen lopun mutta opetti tärkeän läksyn: alaisia on kohdeltava tasapuolisesti. Junni ei hyväksy alaistensa kaveripyyntöjä Facebookissa eikä ota näiltä vastaan villasukkia tai suklaalevyjä kalliimpia lahjoja. Silloin ei synny epäilystä, että hänellä olisi vaikkapa työpaikkakiusaamista selvitellessä puolueellisia mielipiteitä. Kiusaamista hän onkin joutunut kitkemään. Tilanne on aina vaikea.
– Kuulen osapuolia erikseen ja yhdessä, ja yleensä sana on sanaa vastaan, mielipiteet ja näkemykset eroavat toisistaan. Siihen on todella vaikea puuttua. Ei ole tämän työn suola, että pääsee siihen tilanteeseen.
Ole luotettava
Vaikeissa tilanteissa avainasemassa on luottamus. Sen esihenkilö ja alaiset rakentavat pitkäjänteisyydellä, rehellisyydellä ja tekemällä työtään omalla persoonallaan.
– Miulla ei ole erillistä työ- ja vapaa-ajan roolia. Toisia työntekijöitä toki pystyy lähestymään kaverillisemmin. Jos ollaan samantyylisiä ihmisiä, voidaan heittää enemmän vitsiä, toisen kanssa taas täytyy olla virallisemmin.
– Kun vaihdan työvaatteet päälle, vapaa-aika jää taakse ja toisin päin.
Entä jos esihenkilö ja alainen rakastuvat? Junni hymyilee ja toteaa, että se ei ole suositeltavaa. Vaikka pystyisikin kohtelemaan puolisoaan samalla viivalla muiden kanssa, muu työyhteisö alkaa herkästi ounastella, että puoliso saa enemmän kuin muut.
Aikanaan jotkut työntekijät epäilivät Junnia puolueelliseksi, kun sairaalan henkilökuntaan kuuluivat hänen mökkinaapurinsa ja veljensä ex-vaimo. Epäilyksen herätti pelkkä löyhä henkilökohtaisen elämän side, eikä sille Junnin mukaan ollut todellista katetta.
– Parisuhteen kohdalla olisi vielä enemmän turhaa närää. Näkisin siinä kohdassa, että jompikumpi voi vaihtaa paikkaa. Rakkaudellehan ei mitään voi.
Junni tuo töihin myös pisaran henkilökohtaista elämäänsä, sillä ihmiseen on helpompi luottaa, kun tämä on jollakin tasolla tuttu. Huonona päivänä hän kertoo, miksi on alamaissa, jolloin työntekijät eivät kuvittele asian johtuvan heistä.
– Silloin he pitävät minua ihmisenä eikä julmana esimiehenä. Pääosin en kuitenkaan tuo vapaa-aikaa töihin. Kun menen pukukaappiin ja vaihdan työvaatteet päälle, vapaa-aika jää sinne ja toisin päin.
Kohta Minna Junni vaihtaa pukukaapin kautta vapaalle ja metsästämään. Viime töikseen hän käärii työpukunsa hihan ylös ja esittelee käsivarttaan. Siinä komeilee sana, joka kiteyttää hänen koko johtamisfilosofiansa: asenne.