Työsuhteen ehdoista on syytä sopia huolellisesti ennen työnteon aloitusta. Ammattiliitto JHL:n juristi Elina Niemisen neuvoilla työntekijä ja työnantaja ovat samalla kartalla.
Täytyykö työsopimus tehdä kirjallisesti?
Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus. Se voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti, kuten sähköpostin välityksellä. Työsopimus voi syntyä myös hiljaisesti, jolloin työnantaja sallii ilman erillistä sopimusta työntekijän työskennellä lukuunsa.
Suullinen työsopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen. Työsopimus kannattaa kuitenkin aina tehdä kirjallisessa muodossa. Tällöin voidaan tarvittaessa myöhemmin tarkistaa, mitä työsuhteen ehdoista on sovittu.
Osapuolten kesken voi tulla erimielisyyttä myös siitä, onko työsopimusta ylipäänsä tehty, vai onko kyse ollut sitomattomista neuvotteluista. Tällaisessa erimielisyystilanteessa sopimukseen vetoavan osapuolen velvollisuus on näyttää toteen, että sopimus on olemassa.
Työnantajalta voi myös pyytää sopimusta.
Jos työnantaja ei oma-aloitteisesti tarjoa kirjallista sopimusta allekirjoitettavaksi ennen työnteon aloitusta, kannattaa työnantajalta pyytää sopimusta.
Mikäli työnantaja ei pyynnöstä huolimatta toimita sopimusta kirjallisena, voi työnantajalle lähettää esimerkiksi sähköpostiviestin, johon on kirjattu yhdessä sovitut työsuhteen ehdot, ja pyytää työnantajaa kuittaamaan viesti. Tällainen menettely voi myöhemmin helpottaa näyttövelvollisuuden täyttämistä mahdollisissa erimielisyystilanteissa.
Lue lisää: Teetkö pätkää vai pitkää? Määräaikainen työsuhde on vain harvoin oma valinta
Mitä tietoja työsopimuksessa pitää olla?
Kirjallisesta työsopimuksesta tulee käydä ilmi työnantaja ja työntekijä koti- tai liikepaikkoineen sekä työsuhteen keskeiset ehdot tai niiden määräytymisen peruste.
Keskeisiä ehtoja ovat ainakin:
- pääasialliset työtehtävät
- työnteon alkamisajankohta
- työsuhteen voimassaolo (määräaikainen vai vakituinen)
- työntekopaikka
- työaika
- palkka ja palkanmaksukausi
- vuosiloman määräytyminen
- koeaika
- irtisanomisaika
- sovellettava työehtosopimus
- määräaikaisissa työsuhteissa määräaikaisuuden peruste ja kesto.
Työsopimuksessa voidaan myös viitata lakiin tai työehtosopimukseen, jonka perusteella määräytyvät tietyt työsuhteen ehdot, kuten palkka tai oikeus vuosilomaan. Tällöin työsuhteen ehdot muuttuvat sen mukaisesti, miten viitattu laki tai työehtosopimus muuttuu.
Työnantaja on lisäksi velvollinen antamaan työntekijälle kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista, jos ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Selvitys on luonteeltaan informatiivinen, eikä se korvaa työsopimusta. Selvitystä ei tarvitse antaa, jos työntekijän työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon aikana.
Saako työsuhteen ehdoista sopia vapaasti?
Työlainsäädäntöön sisältyy runsaasti pakottavaa sääntelyä, jonka tarkoituksena on suojata työntekijää. Tällaista sääntelyä on esimerkiksi määräaikaisuuden perusteesta, koeajan pituudesta sekä vuosiloman määräytymisestä.
Työnantaja ja työntekijä eivät saa sopia ehdoista, joilla vähennetään työntekijälle pakottavasti säädettyjä etuja ja oikeuksia. Tällainen sopimusehto on mitätön, ja sen sijasta sovelletaan lain säännöstä. Muilta osin työsopimus pysyy voimassa sellaisenaan.
Työnantaja ja työntekijä eivät saa sopia ehdoista, joilla vähennetään työntekijälle pakottavasti säädettyjä etuja ja oikeuksia.
Myös työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus rajoittaa työnantajan ja työntekijän sopimusvapautta. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi vähimmäispalkasta työsuhteen osapuolia sitovasti.
Työehtosopimuksessa on tavallisesti määrätty vain työsuhteen ehtojen vähimmäistaso, jota ei saa työsopimuksella alittaa. Työntekijälle paremmista ehdoista saa sen sijaan yleensä vapaasti sopia.
Elina Nieminen työskentelee juristina JHL:n oikeudellisella toimialueella. Lisää tietoa työsopimuksista saat Työsuojeluhallinnon verkkosivuilta.