Sote-ammattilaisten mielestä alan ahdinkoon olisi ratkaisuja, jos päättäjät kuuntelisivat työntekijöitä. Sellaisia kuin mielenterveysalan järjestötyöntekijä Sari Salminen, lähihoitaja Terhi Anttila ja lastenkodin ohjaaja Heidi Rajakangas.
Palkkakuoppa, kiire ja arvostuksen puute. Määrärahat retuperällä, leikkaukset miljardiluokkaa ja sijaisia vaikea löytää.
Tuttu kuva sote-alan tilasta vahvistuu ammattiliitto JHL:n kyselyssä, johon vastasi lähes 3 600 sote-ammattilaista. Kyselyn toteutti tutkimus-yhtiö Innolink.
Kyselyn mukaan eettinen stressi on kasvussa, kun työtä ei ole aikaa tehdä tarpeeksi hyvin. Moni työntekijä on huolissaan koko alan palvelutason romahtamisesta. Alan vaihtoa on harkinnut vastanneista yli puolet, 52 prosenttia.
Voiko sote-alan vielä pelastaa? Kyllä, jos kuuntelee työntekijöitä – alansa parhaita asiantuntijoita.
JHL:n kyselyyn vastanneet pitävät kuuntelemista erittäin toimivana ratkaisuna alan henkilöstöpulaan. Sitä mieltä ovat myös mielenterveysalan järjestötyöntekijä Sari Salminen, lähihoitaja Terhi Anttila ja lastenkodin ohjaaja Heidi Rajakangas.
Päättäjät eivät tunnu riittävästi huomioivan työntekijöitä ja muita asiantuntijoita tehdessään radikaaleja päätöksiä, huomauttaa Salminen, joka työskentelee Tampereella mielenterveysomaisia tukevassa yhdistyksessä
– Hyvätkin toimintatavat hylätään ja asiakkaiden ja työntekijöiden hätähuudot jäävät kuulematta.
Työelämässä raha ratkaisee, muttei kaikkea
Sote-alan työvoimapulaa ei työntekijöiden mielestä ratkaista ilman riittäviä henkilöstömäärärahoja ja parempaa palkkaa.
Jos palkalla ei tule toimeen eikä työtä saa tehdä riittävän hyvin, ainoa vaihtoehto on miettiä muita aloja, tuumii Raahen sairaalassa työskentelevä Terhi Anttila.
Kyselyssä tärkeiksi nousevat myös mahdollisuudet kouluttautua lisää. Anttila opiskelee yhteisöpedagogiksi ja työyhteisön kehittäjäksi. Hän ei kuitenkaan ole toiveikas työnäkymistä hyvinvointialueilla.
– Tarvitaan tunne, että hallitsee oman työtaakan.
– Hyvinvointialueilla on valtava potentiaali, mutta leikkauspaineessa on mahdotonta kehittää mitään.
Lähihoitaja Terhi Anttila
Palkka ei ole ainoa asia, joka sitoo työpaikalle. Tärkeitä ovat toimiva työyhteisö, selkeä johtaminen ja töiden oikeudenmukainen jakaminen.
– Toimiva työyhteisö pitää työntekijät kasassa paineessa, kun tietää, että tukea saa, sanoo Heidi Rajakangas, joka työskentelee sosionomina ja lähihoitajana yksityisessä lastenkodissa Liedossa.
Myös hallitusohjelmaan kirjattu sijaisjärjestelmän kehittäminen saa kannatusta kyselyyn vastanneilta.
Anttila haaveilee työntekijöiden vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelmästä. Siinä työntekijöitä voisi siirrellä osastojen välillä sinne, missä kulloinkin tarvitaan eniten hoitovoimaa.
– Hyvinvointialueilla on valtava potentiaali, mutta leikkauspaineessa on täysi mahdottomuus kehittää yhtään mitään, Anttila lataa.
Sari Salmisen, Terhi Anttilan ja Heidi Rajakankaan mielestä väheneviä rahoja pitäisi ohjata erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn.
– Sen sijaan lakkautetaan yksikköjä ja palveluja sekä tiukennetaan palvelun saamisen kriteereitä. Ei se asiakkaita auta, he menevät vain huonompaan kuntoon. Lopulta kustannukset kasvavat, Anttila pohtii.
Anttila viittaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkauksiin, jotka osuvat muun muassa ennaltaehkäisevää työtä tekeviin järjestöihin ja hyvinvointialueisiin.
Mielenterveyspuolella hoitoon pääsy on todella haasteellista, mikä näkyy nyt yhdistyksissä.
– Tällä hetkellä vain sammutellaan tulia, kun nilkat jo palaa, Salminen huokaa.
Rajakangas taas ehdottaa, että perheet saisivat aiemmin apua pulmatilanteissa. Silloin lastenkodeissa lasten tuen tarve olisi pienempi.
Hyvä kannattaa huomata sote-alallakin
Ongelmista huolimatta sote-alalla on paljon hyvää. Kyselyn mukaan moni pitää työtään yhä merkityksellisenä.
– Meillä kaikki tuntuvat pitävän itse työstä, ongelma on kaikki se muu sälä, Anttila sanoo.
Kolmikko huomauttaa, että sote-työntekijät ovat erittäin ammattitaitoisia. Kyselyyn vastanneista yli puolet myös kokee saavansa arvostusta työpaikallaan.
– Tyytyväiset asiakkaat kannattelevat sitä, että tiedämme tekevämme oikeita asioita, Salminen miettii.
Rajakangas muistuttaa, että mielikuvat sote-aloista ovat usein vääristyneitä.
– Ei työ lastenkodissa ole päivittäistä väkivaltaa tai huumepiikkejä. Alalle kannattaa lähteä rohkeasti. Paljon se ottaa, mutta enemmän se antaa.
Lue lisää: Sote-ala on yhä monikulttuurisempi, ja se vaatii ymmärrystä kaikilta työyhteisössä – Saako kesken työpäivää pitää rukoushetken?
Lisäksi lähes puolet kyselyn vastaajista kokee digitaalisuuden positiivisena apuna työssään, vaikka järjestelmissä on kehitettävää. Yli puolet kokee, että perehdytys työpaikoilla toimii erittäin hyvin.
Kyselystä ilmenee myös, että kantasuomalaiset työntekijät arvostavat maahanmuuttajataustaisia työkavereitaan, vaikka kielimuuri nousee paikoin esteeksi täysipainoiselle työkaveruudelle.
JHL:n sote-alasta vastaavaa asiantuntijaa Sami Haapakoskea kyselyn valonpilkahdukset ilahduttavat. Silti ala kaipaa nykyistä enemmän arvostusta.
– Tyhjä puhe ennen vaaleja halutaan pois ja tilalle konkreettista arvostamista. Eikä tämä tarkoita Finlandia-talon valaisemista.
Aivan vuoden 2025 alussa sote-alan hyvinvoinnissa havaittiin pientä elpymistä Työterveyslaitoksen hyvinvointitutkimusten mukaan, vaikka alentuneen työkyvyn, huonosti palautuvien ja psyykkisesti rasittuneiden osuudet ovat edelleen korkeat.