Selkokieli parantaa viestintää ja lisää yhdenvertaisuutta. Suomessa kymmenen vuotta asunut Carly Markkanen ymmärtää selkokielen ansiosta jo Minna Canthiakin.
Sairaalan kieli on vaikeaa. On latinankielisiä termejä ja monimutkaisia ilmaisuja. Terveyshuolet ja perinteinen sairaalakieli ovat yhdistelmä, joka aiheuttaa helposti väärinymmärryksiä ja virheasiointia.
Siksi selkokieliset potilasohjeet ovat tarpeen.
Kun kyse on sairauksista ja vakavista elämäntilanteista, tunteet voivat vaikuttaa kykyyn ottaa vastaan informaatiota. Hätätilanteessa jokainen tarvitsee selkeitä ohjeita.
– Usein selkokielestä hyötyvät kaikki, sillä toimiva ohjeistus säästää aikaa ja resursseja, kertoo selkokielikoordinaattori Riikka Törnroos Satakunnan hyvinvointialueen Satasairaalasta.
Potilaslaki velvoittaa hoitavia tahoja käyttämään ymmärrettävää kieltä. Porissa sijaitseva Satasairaala on jo julkaissut runsaasti materiaalia, jolla on Selkokeskuksen myöntämä selkotunnus. Selkokielen ilmaisukeinoja ovat lyhyet lauseet, väliotsikot, luettelot ja väljä tekstiasettelu.
Esimerkiksi laskutuksesta Satasairaala ohjeistaa selkokielellä näin: ”Lähetämme sinulle maksuista laskun jälkikäteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ei voi maksaa toimipisteissämme.”
Selkokieli toi rohkeutta puhua ja osallistua
Selkosuomi on ensisijainen työkieli Selkokulttuuri ry -yhdistyksessä, joka edistää selkokielen käyttöä taide- ja kulttuurialoilla. Yhteisön jäsenet ovat maahanmuuttajia sekä kantasuomalaisia, ja he kaikki ovat perehtyneet selkokieleen.
Muusikko Carly Markkanen muutti Englannista Suomeen kymmenisen vuotta sitten. Hän kokee, että selkokieli lisää yhdenvertaisuutta. Markkanen työskentelee Selkokulttuurin toiminnanjohtajana.
– Selkokieli rohkaisee puhumaan. Kieli ei saisi olla este osallistumiselle, Markkanen sanoo.
– Nykytaiteen monimutkaiset käsitteet avatuvat selkeällä kielellä.
Carly Markkanen, muusikko
Hän löysi selkokielen kaunokirjallisuuden kautta. Ensimmäinen lukuelämys oli selkomukautus Minna Canthin romaanista Papin perhe. Selkokirja auttoi Markkasta ymmärtämään Canthin ajatusmaailmaa.
Selkokieli soveltuu hyvin muuhunkin kuin kirjalliseen taiteeseen. Selkokulttuuri-yhdistys tuottaa selkokielisiä projekteja teattereihin, konsertteihin ja taidegallerioihin. Selkokieliset opastukset ovat suosittu toimintamuoto taidenäyttelyissä.
– On ollut mielenkiintoista kokeilla, miten nykytaiteen monimutkaiset käsitteet voivat avautua selkeällä kielellä, Markkanen kertoo.
Kaikki pääsevät selkokielen avulla kartalle
Kuuluvaa puhetta, ei hiljaista muminaa. Muistiinpanot, joista asiat käyvät selväksi niillekin, jotka eivät ole paikalla. Lopuksi tiivistys sovituista asioista.
Tällaista on parhaimmillaan kokouskäytäntö, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota selkeyteen. Kaikki ymmärtävät, mitä kokouksessa käsitellään ja mikä on sen lopputulos.
Kuulostaako itsestään selvältä? Ehkä, mutta aika monella meistä on kokemuksia palavereista, joiden vaiheet ja päätökset ovat epäselvyyttään jääneet arvailujen varaan.
Juttu jatkuu alempana.
Satasairaalassa selkokielen käyttö on ollut osa käytäntöjä yli vuosikymmenen ajan. Ensimmäiset selkokieliset potilasohjeet sairaala tuotti vuonna 2012. Nykyisin selkokieltä käytetään esimerkiksi työhön perehdytyksessä, asiakaspalvelussa ja kokouskäytänteissä.
Selkokielen käyttö lähti liikkeelle kokeiluna. Asiakkailta tuli hyvää palautetta, joten sairaala päätti satsata selkokieleen. Tällä hetkellä Sata.fi-nettisivut ovat saavutettavat ja suurelta osin selkokieliset. Organisaatio myös kouluttaa henkilökuntaa selkokielen käyttöön.
– Selkomateriaalia koskevassa asiakaspalautteessa on sanottu esimerkiksi: ”Ihanaa, että ymmärsin, vaikka minulla ei ole mitään koulutusta”, Riikka Törnroos kuvailee.
Törnroosista se on aika hassu ajatus – aivan kuin tavallisilla ihmisillä pitäisi olla koulutus, että he voivat ymmärtää lääkärin ohjeita.
Kieli on asenne
Sote-alan työyhteisöt ovat usein monikulttuurisia, jolloin selkokieli on toimiva tapa kommunikoida. Puhtauspalveluiden päällikkö Mari Valtonen ja siivoustyönohjaaja Marianne Santanen Satakunnan hyvinvointialueelta ovat usein tekemisissä suomea opettelevien kanssa.
Työnantaja on järjestänyt heille koulutusta selkokieliseen kirjoittamiseen ja vuorovaikutukseen. Tavoitteena on tiedostaa kielen rakenteita ja tunnistaa sanastoa, joka sisältää monimutkaisia ilmaisuja ja kapulakieltä.
Kielitietoinen henkilö ymmärtää kielen vaikutukset, ja hänellä on keinoja muuttaa ilmaisu selkeämmäksi.
– Aluksi selkokielen tuottaminen on hidasta ja hankalaa, koska kieltä pitää pohtia uudella tavalla. Joutuu pysähtymään ja kääntämään ajatukset uuteen asentoon, Santanen kuvailee.
Vähitellen selkokielen käyttö automatisoituu ja sen hyödyt paljastuvat. Valtosen mukaan virheet työelämässä vähentyvät, kun asiat on kerrottu selkeästi.
– Selkokielen käyttö voi muuttua jopa koukuttavaksi!
Kyse on myös työturvallisuudesta. Sairaalaympäristössä on tärkeää, että kaikki ymmärtävät ohjeet oikein. Santasen ja Valtosen mielestä viestintä Satakunnan hyvinvointialueella on parantunut selkokielen ansiosta.
– Selkokielen käyttö voi muuttua jopa koukuttavaksi.
Mari Valtonen, puhtauspalveluiden päällikkö
Selkokieli hyödyttää yhä laajenevaa joukkoa suomalaisia. Se on hyvä työkalu etenkin asiakaspalvelussa ja viranomaisviestinnässä.
– Vaikean kielen käyttäminen on rakenteellista väkivaltaa, jossa osa ihmisistä jätetään ulkopuolelle. Selkokieli on ihmisoikeuskysymys, kiteyttää selkokielikoulutuksia Satasairaalassa järjestävä Riikka Törnroos.
Törnroosin mukaan oleellista on asenne.
– Haluanko todella ymmärtää toista ja tulla ymmärretyksi?
