Tasopalkkajärjestelmä pistää uusiksi yli 130 000 ihmisen palkkauksen. Tarkoitus on muuttaa palkkauksen perusteita ymmärrettävämmiksi ja palkita uuden osaamisen tai vastuun hankkiminen.
Jaana Kesäsellä on tänä vuonna edessään melkoinen savotta. Kesänen toimii varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pääluottamusmiehenä Helsingissä. Hänen pitäisi pystyä kertomaan tuhansille JHL:n jäsenille, mitä heidän palkoilleen tapahtuu.
Kuntien KVTES-työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä nimittäin muuttuu. Tällä hetkellä varmaa on lähinnä se, että uusi palkkausjärjestelmä tulee voimaan viimeistään syyskuun 2025 loppuun mennessä.
– Yleisin kuulemani kysymys on, että enhän voi tippua jollekin tasolle, jolla palkkani laskee, Kesänen kuvailee jäsenten tiedontarvetta.
Muutos koskee vajaata 120 000:ta palkansaajaa, joiden työehtoihin sovelletaan kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Sopimuksen piiriin kuuluu esimerkiksi lastenhoitajia, kirjastotyöntekijöitä sekä työllisyyspalveluiden henkilökuntaa.
Uudistus ei heikennä kenenkään palkkaa.
Lisäksi palkkamuutos koskee päiväkodeissa työskenteleviä varhaiskasvatuksen opettajia, joita on noin 17 000. Luvut perustuvat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tietoihin.
Kunnissa on käytössä myös kunta-alan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES sekä kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS. Palkkausjärjestelmän muutos ei koske näitä sopimuksia.
Nouseeko palkka? Se selviää viimeistään syksyllä
Uudistus ei heikennä kenenkään palkkaa, vakuuttaa JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.
– Jotkut saavat korotuksia tämän johdosta, jotkut eivät. Jatkossa omaa palkkaansa voi nostaa hankkimalla lisää pätevyyksiä, osaamista ja erityistaitoja. Palkkaansa on mahdollista kehittää ottamalla lisätehtäviä, Karrasch kuvailee.
Kunnissa työntekijän tehtäväkohtainen palkka riippuu siitä, missä palkkaryhmässä hän on. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajille on omat palkkaryhmänsä ja työllisyyspalveluiden asiantuntijoille omansa.
Kaiken pitää olla valmista syyskuun loppuun mennessä.
Toinen tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttava asia on vaativuuden taso. KVTESin uutta palkkaussysteemiä kutsutaan tasopalkkajärjestelmäksi. Työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat jaetaan jatkossa kolmeen tasoon: A, B ja C. Taso riippuu siitä, millaista vastuuta ja osaamista työtehtävä vaatii.
A-tasolla palkka on matalin, C-tasolla korkein. Työnantaja ja työntekijöitä edustavat paikallisjärjestöt voivat tarvittaessa sopia lisätasoista, joissa palkka on yli C-tason. Näin voidaan tehdä, jos työtehtävät ovat niin vaativia, ettei C-tason palkka riitä.
Kun työntekijä kouluttautuu lisää tai ottaa uuden vastuun, palkka nousee, jos pääsee vaikka B-tasolta C-tasolle.
– Tämä lisäisi sitä kuuluisaa veto- ja pitovoimaa, Jaana Kesänen sanoo.
Juttu jatkuu alempana.
Karraschin mukaan vielä on liian aikaista sanoa, nouseeko yksittäisen työntekijän palkka. Työntekijöitä ei kunnissa ole vielä sijoitettu palkkaryhmiin eikä niiden vaativuustasoille.
Sijoittelutyö tehdään kunnissa paikallisesti. Tehtävää varten kunta perustaa työryhmän, jossa työntekijöitä edustavat luottamusmiehet. Kaiken pitää olla valmista syyskuun loppuun mennessä.
Esihenkilöiden osaaminen pitää muistaa
Pääluottamusmies Jaana Kesänen toivoo, että uusi palkkausjärjestelmä tekisi kuntien työpaikoista nykyistä houkuttelevampia. Se voisi auttaa tilannetta esimerkiksi Helsingin varhaiskasvatuksessa, jossa on kova pula työntekijöistä.
Uudistus korjannee ainakin yhden palkkaongelman, joka liittyy lastenhoitajiin. Helsingissä ei koskaan ole maksettu erillistä tehtävälisää siitä, että lastenhoitajan tehtäviin kuuluu lääkehoitoa. Uudessa palkkausjärjestelmässä määrätään, että tästä tehtävästä on maksettava tasolisää kaikkialla Suomessa. Toinen valtakunnallinen tasolisä maksetaan opiskelijan ohjauksesta.
Jaana Kesänen suhtautuu tulevaan palkkauudistukseen toiveikkaasti. Hän muistuttaa, että monesta asiasta pitää vielä sopia paikallisesti.
Kesänen toivoo, että työnantaja ottaa esihenkilöiden asiantuntemuksen huomioon määritellessään, mihin palkkaryhmän tasoon työntekijät kuuluvat.
– He tuntevat kaikista parhaiten yksikkönsä ja tietävät vastuut ja osaamiset siellä.