Alustatyö leviää ruokakuljetuksista myös JHL:n aloille, kuten henkilökohtaiseen avustamiseen. Toistaiseksi alustatyöntekijän asema on hatara – mutta moni myös arvostaa sen joustavuutta.
Kuvittele hoitotyön tulevaisuus: Kotihoidon asiakkaat saavat jokaisen palvelunsa erillisenä palasena, itsenäisesti työskentelevältä hoitajalta. Yksi pesee, toinen ruokkii, kolmas antaa lääkkeet.
Nopeimmat työntekijät poimivat keikat digitaaliselta alustalta. Muut jäävät nuolemaan näppejään. Työtä ohjaa tekoälyyn perustuva algoritmi, ei esihenkilö.
Tulevaisuudenkuva ei vielä ole totta – mutta ei myöskään kaukainen dystopia, pohtii Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
– Alustatyö on mahdollista millä alalla tahansa, jos työ on pilkottavissa pieniin osiin. Silloin työnantaja voi laittaa työntekijät kilpailemaan keskenään.
Alustatyö on osa alustataloutta eli palveluja, jotka yhdistävät palveluntarjoajat ja asiakkaat. Alustatyö voi olla täysin digitaalista, kuten monet kielten käännöstyöt, tai paikallista, kuten ruokakuljetukset.
Lue lisää: Juristi vastaa: Mitkä ovat alustatalouden uudet pelisäännöt?
Yhdelle palkkaa, toiselle leivänmuruja
Alustatyö ravistelee työmarkkinoita. Se herättää sekä toiveita että huolia. SAK teetti Demos Helsinki -tutkimusyhtiöllä selvityksen (2024), jonka mukaan työntekijät arvostavat työn joustavuutta etenkin vähemmän tunnetuilla alustatyön aloilla, kuten lastenhoidossa.
Sen sijaan toimeentulon epävarmuus, alhaiset palkkiot ja kilpailu pirstaloivat työtä. Useimmille alusta-työ on väliaikainen ratkaisu ja toiveissa on vakityö.
– Alustatyön aikakausi polarisoi työehtoja. Toiset nauttivat palkkatyön turvasta ja eduista, toiset taistelevat leivänmuruista, Antila sanoo.
– Alustatyö on mahdollista millä alalla tahansa, jos työ on pilkottavissa pieniin osiin.
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila
Yksi alustatalouden suurista kysymysmerkeistä on, ovatko työntekijät työsuhteessa vai yrittäjiä. Työsuhteessa työntekijälle kuuluvat lakisääteiset oikeudet, kuten irtisanomissuoja ja vuosiloma. Yrittäjällä taas on tavallisesti valta päättää muun muassa palvelunsa hinnoittelusta. Alustatyössä työntekijällä on kaikki riskit, muttei valtaa.
Lisäksi alustatalouden työntekijät ovat usein maahan juuri muuttaneita tai nuoria. He eivät aina ymmärrä, mihin suostuvat.
Alustatyö valuu uusille aloille
Ruokalähetit ovat tuttu näky monen kaupungin katukuvassa. Viime vuosina alustatyö on laajentunut myös kauppoihin, varastoihin, siivoukseen ja sote-alalle.
Suomessa toimii yli 60 alustaa, jotka välittävät paikka- ja aikasidonnaista työtä. JHL:n aloista alustatyö voi yleistyä esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien työssä. Sitä tekee moni maahanmuuttaja ja nuori, ja työtä välittävien firmojen käytännöt vaihtelevat. Työntekijän on vaikea pysyä perässä.
– Olisi tärkeää, että työntekijät olisivat perillä siitä, mitä eri työsopimustyypit tarkoittavat ennen kuin suostuvat niihin, sanoo sopimusasiantuntija Laura Tuominen ammattiliitto JHL:stä.
Suunta on sama kaikkialla
Kaikissa Pohjoismaissa alustatyö etenee kohti valtavirtaa. Ruotsi ja Norja ovat työehtojen neuvottelemisessa Suomea edellä. Tutkija Jere Immonen Työterveyslaitokselta kertoo, että alustayritykset ovat yleistyneet pohjoismaisen työmarkkinamallin railoissa.
– Eli siellä, missä ei ole vahvoja työehtosopimuksia ja missä on paljon maahanmuuttajia ja nuoria, jotka eivät välttämättä tiedä tai uskalla ajaa oikeuksiaan.
Immonen on tutkinut myös sitä, miten suomalaisten alustayritysten perustajat ja johtajat oikeuttavat yritystensä toiminnan. He uskovat parantavansa itsensä työllistäjien asemaa.
– On toinen kysymys, toteutuuko johtajien näkemys työmarkkinareiluudesta ja itsensä työllistäjien aseman parantumisesta.
– Varastotyötäkin voidaan optimoida tekoälyllä, jos tietoa tavaran liikkumisesta on tarpeeksi.
Työterveyslaitoksen tutkija Jere Immonen
Immosen mukaan varsinkin pienemmät alustayritykset voivat tuoda työntekijöille joustoa ja auttaa työelämässä eteenpäin. Moni taas voi tuntea olevansa alustojen armoilla vailla parempia vaihtoehtoja. Myös Immonen arvioi, että alustamainen toiminta yleistyy vuokratyössä, esimerkiksi sote-alalla. Lisäksi algoritmijohtamisesta tulee jonkinasteinen normi myös tavallisessa työelämässä.
– Varastotyötäkin voidaan optimoida tekoälyllä, jos tietoa tavaran liikkumisesta on tarpeeksi.
EU:n alustatyödirektiivi lisää avoimuutta
Alustatyö ja algoritmijohtaminen ovat tulleet jäädäkseen. Kehityksen suuntaa määrittää se, miten teknologiaa ja työmarkkinoita pystytään säätelemään.
SAK:n Juha Antilan mielestä peli ei ole menetetty. Euroopan parlamentti hyväksyi viime vuonna Euroopan unionin alustatyödirektiivin, jonka toimeenpano alkoi Suomessa tammikuun lopulla. Lainsäädännön pitää valmistua joulukuussa 2026.
Direktiivi selkeyttää pelisääntöjä etenkin sen osalta, onko alustatyöläinen yrittäjä vai itsenäinen ammatinharjoittaja. EU-maiden oma lainsäädäntö ja työehtosopimukset määrittävät, täyttyvätkö työ-suhteen tunnusmerkit.
– Haluaisimme työntekijöiden kannalta kunnianhimoisen lainsäädännön, mutta nykyhallitus halunnee vain minimit.
SAK:n juristi Paula Ilveskivi
Alustatyödirektiivi tuo alustatyöntekijöille oikeuden saada tietoa algoritmien toimintaperiaatteista ja vaikutuksista työhön.
Tämä lisää avoimuutta ja vähentää pelolla johtamista. Tällä hetkellä työntekijät voivat vain arvuutella, miten esimerkiksi keikan peruuttaminen vaikuttaa tuleviin työmahdollisuuksiin.
– Haluaisimme työntekijöiden kannalta kunnianhimoisen lainsäädännön, mutta nykyhallitus halunnee vain minimit, pohtii SAK:n juristi Paula Ilveskivi, joka istuu sekä kansallisessa että Euroopan komission työryhmässä pohtimassa direktiivin toimeenpanoa.
Algoritmin logiikan avaaminen ei ole sekään täysin ongelmatonta. Algoritmit ovat monimutkaisia, joten niitä ei välttämättä ymmärrä ja ne kehittyvät kerätyn datan perusteella jatkuvasti. Tekoäly kerryttää dataa esimerkiksi alustatyön suoritteista.
Mitä, ketä ja miten saa valvoa? Miten tieto kerätään? Käytetäänkö tietoa työntekijöiden palkitsemiseen vai heidän kontrolloimiseensa? Nämä ovat kohtalonkysymyksiä jo lähitulevaisuudessa.