Poissaoloja, masennusta ja unettomuutta. Työpaikkakiusaaminen satuttaa sen uhria ja myrkyttää ilmapiirin. Kiusaamistilanteisiin on kuitenkin tarjolla apua.
Epäreiluuden tunne puristi kyyneleet Marian silmiin. Hän oli saanut varoituksen, vaikka oli mielestään toiminut asiakaspalvelutilanteessa aivan kuten työkaverit.
Maria oli tehnyt yli 20 vuoden uran kirjastossa. Uusi esihenkilö oli muuttanut työilmapiirin. Epämääräiset ohjeistukset ahdistivat tarkkaan työhön tottunutta Mariaa. Asiointi esihenkilön kanssa tuntui turvattomalta.
Aluksi Maria ei pitänyt esihenkilön käytöstä kiusaamisena. Pian hän huomasi, että esihenkilö puhui hänelle eri äänensävyllä kuin muille.
– Kaikki saamani palaute oli negatiivista. Tyyli oli usein loukkaava, Maria kertoo.
Esihenkilö uhkasi Mariaa säännöllisesti potkuilla ja painosti häntä hakemaan toisia työpaikkoja.
– Työitsetuntoni oli lyöty maan rakoon. Kärsin unettomuudesta ja sain sydämentykytyksiä.
– Olen toivoton. Teen työtä sydämelläni.
Maria, työpaikkakiusattu
Osa työkavereista asettui esihenkilön puolelle. He eivät kutsuneet Mariaa kahville ja sivuuttivat hänet työprojekteja jakaessaan.
Maria työskentelee edelleen samassa kirjastossa. Hän on keskustellut työterveyspsykologin ja luottamus-henkilön kanssa. Maria on kertonut asiasta myös esihenkilön esihenkilölle, mutta asia ei ole edennyt.
– Olen toivoton. Teen työtä sydämelläni. Kirjastomme on minulle toinen koti, ja asiakkailta olen saanut hyvää palautetta.
Lue lisää: Näin onnistut: Kuinka otan työpaikkakiusaamisen puheeksi?
Joka kymmenes on kokenut työpaikkakiusaamista
Kunta-alalla noin joka kymmenes on kokenut epäasiallista kohtelua työpaikallaan, ilmenee Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta (2024).
Kiusaamisriskiä työyhteisöissä kasvattavat muun muassa pitkittynyt kiire, kohtuuton työtahti, ongelmat johtamisessa ja muutokset organisaatiossa, kertoo Työterveyslaitoksen johtava konsultti Susanna Kalavainen. Hänen erikoisalaansa on muun muassa konfliktien ja kiusaamistilanteiden selvittäminen työpaikalla.
– Muutos voi olla mikä tahansa tuttuja työtapoja haastava asia.
Paras tapa vähentää kiusaamisriskiä on luoda työyhteisöön avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Esihenkilöillä on tärkeä rooli. Esimerkiksi viikko- tai osastopalaveri on luonteva tilaisuus kysyä, mitä ilmapiirille kuuluu.
JHL teki vuonna 2024 kyselytutkimuksen kasvatus- ja opetusalan työntekijöille. Siihen vastanneista keski-määrin 27 prosenttia oli kokenut työssään häirintää tai epäasiallista kohtelua.
Toisin sanoen ammattilaiset, jotka työskentelevät päivittäin lasten ja nuorten parissa ja joiden pitäisi käytöksellään toimia esimerkkinä, eivät tule toimeen keskenään. Se on huolestuttavaa, kommentoi Sanna Pihakivi, JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattialatoiminnan asiantuntija.
– Työ kasvatus- ja ohjausalalla on sosiaalisen käytösmallin antamista ja näyttämistä lapsille ja nuorille. Se, miten työkaverit kohdataan arjessa, antaa lapsille mallin hyväksyttäviin kaveritaitoihin.
Nöyryyttämistä päiväkodin lasten edessä
– Nyt olet hiljaa! Lopeta!
Lastenhoitaja Taru huusi päiväkodin opettajalle. Tämä oli kolmas kerta, kun opettaja puuttui Tarun laulamiseen lasten ja henkilökunnan edessä. Se katkaisi Tarun pinnan.
Asiaa selviteltiin päiväkodin johtajan kanssa. Opettajan perustelu käytökselleen oli se, että hänen mielestään Taru ei osannut tutun kappaleen säveltä.
Keskustelun jälkeen tilanne rauhoittui, mutta pian myös päiväkodin johtaja alkoi suhtautua Taruun kylmästi. Kollegat saattoivat naureskella hänen ehdotuksilleen parantaa työoloja tai jättää kutsumatta kahville.
Ahdistunut Taru alkoi pureskella unissaan hampaitaan, joihin tuli mikrohalkeamia.
– Tilanne kärjistyi hitaasti. Sijaisena koin vaikeaksi lähteä ajamaan asiaani.
– Jos huomaan epäasiallista kohtelua, minussa herää heikompia puolustava leijonaemo.
Taru, työpaikkakiusattu
Tarun tilanne laukesi hänen määräaikaisen työsopimuksensa päättymiseen. Asiaa ei koskaan käsitelty loppuun.
– En halunnut olla heidän kanssaan missään tekemisissä.
Taru löysi nopeasti uuden työpaikan. Hän toimii nykyisen työpaikkansa luottamushenkilönä ja työsuojeluvaltuutettuna.
Hän pohtii, että omat kokemukset ovat voineet herkistää huonolle käytökselle.
– Jos huomaan epäasiallista kohtelua, minussa herää heikompia puolustava leijonaemo.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa puuttumaan
Susanna Kalavainen pohtii Marian ja Tarun kokemuksia yleisellä tasolla. Hän muistuttaa, että asiaa selvitettäessä kiusaamisen uhria ei saa ”tuplarangaista”: ensin hän joutuu kiusaamisen uhriksi, ja sitten häntä syyllistetään vielä siitä, ettei ole ottanut asiaa tarpeeksi pontevasti esille.
Kalavainen kohdistaisi huomion työhön. Mitkä asiat ovat työnteon kannalta olennaisia? Onko yksittäinen laulu sellainen? Molempien tahojen näkökulmat on aina huomioitava. Asian tasapuolinen selvittäminen ilman ennakkokäsityksiä on kaikkien etu.
– Ensimmäinen askel on aina pysäyttää tilanne ja ottaa asia puheeksi, Kalavainen toteaa.
– Tärkeintä on, ettei nosteta käsiä pystyyn. Aina löytyy apua.
Susanna Kalavainen, johtava konsultti, Työterveyslaitos
Työpaikkakiusaamistapaukset on mahdollista selvittää työpaikalla. Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja selvittää tilanne.
Kalavainen kannustaa ottamaan asiat puheeksi, vaikka se tuntuisi hankalalta ja veisi aikaa.
Jos asia ei keskustelemalla ratkea työpaikalla, voi kiusaamista kokenut tehdä ilmoituksen työsuojelu-viranomaiselle.
– Tärkeintä on, ettei nosteta käsiä pystyyn. Aina löytyy apua.
Haastateltujen nimet on muutettu asian arkaluontoisuuden vuoksi. Heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.