Euroopan unionin päätökset vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka sinua kohdellaan työelämässä. Siksi on tärkeää, että äänestät.
Kesäkuun EU-vaaleissa Suomesta valitaan EU-parlamenttiin viideksi vuodeksi 15 jäsentä. He käyttävät Euroopan ytimessä kovaa valtaa: EU-parlamentin päätöksillä on suora vaikutus työelämän lainsäädäntöön myös Suomessa.
EU-vaalien ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona 29. toukokuuta ja päättyy 4. kesäkuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta.
Ehdolla on myös ainakin 13 JHL:n jäsentä. Kysyimme heiltä kolme keskeistä työelämään liittyvää kysymystä. Saimme vastaukset yhdeltätoista ehdokkaalta.
1 Mitkä ovat tähän mennessä tärkeimmät EU:n päätökset, joilla parannetaan työntekijöiden asemaa Euroopassa ja Suomessa?
2 Mihin asioihin EU:n tulee erityisesti tarttua tulevan parlamenttikauden aikana?
3 Millä eri tavoilla EU voi parantaa työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista kaikessa yritystoiminnassa, myös julkisiin hankintoihin osallistuvien yritysten koko toimitusketjussa?
Li Andersson
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja
1 EU:n kautta on tullut paljon työntekijöiden asemaa parantavaa sääntelyä liittyen muun muassa työsuojeluun, alustatalouteen, palkkatasa-arvoon, vähimmäispalkkojen muodostumiseen ja yritysvastuuseen.
Vuonna 2017 hyväksytty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari oli keskeinen käänne siitä, että unionin merkitys myös työelämäkysymyksissä vahvistui. Tätä kehitystä on syytä ylläpitää ja vahvistaa.
– Työhyvinvointi on valtava taloudellinen ja inhimillinen kysymys.
2 Samalla kun Suomen hallitus hyökkää kollektiivista neuvottelutoimintaa ja lakko-oikeutta vastaan, on entistä tärkeämpää pyrkiä vahvistamaan näitä oikeuksia unionin tasolla.
Työhyvinvointi on valtava taloudellinen ja inhimillinen kysymys, ja esimerkiksi psykososiaalinen kuormitus tulisi huomioida nykyistä vahvemmin osana työsuojelua.
Työlainsäädäntöä on päivitettävä vastaamaan työn muutosta, ja siinä on huomioitava epätyypilliset työsuhteet sekä itsensä työllistävien näkökulma.
3 Yritysvastuudirektiiviin vielä neuvotteluvaiheessa sisältynyt järjestöjen kanneoikeus olisi tärkeä keino väärinkäytöksien kitkemiseksi, ja on valitettavaa, että Suomen hallitus oli tätä kaatamassa. Kanneoikeuden puolesta on jatkossa tärkeää toimia sekä EU:ssa että kansallisella tasolla.
Julkisten hankintojen osalta voitaisiin päivittää hankintadirektiiviä siten, että vastuullisuuskriteerien käyttöä edistetään.
Piia Elo
SDP
Turun kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestari, puoluevaltuuston puheenjohtaja
1 Vähimmäispalkkadirektiivillä tuetaan jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalilainsäädännön kehittämistä ja luodaan uusia, parempia työpaikkoja sekä vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Näin edistetään Euroopan sisäistä vakautta ja yhteisiä työmarkkinoita.
Palkka-avoimuusdirektiivi poistaa epätasa-arvoa paitsi sukupuolten niin myös juuri työelämään astuvien osalta. Samasta työstä tulee maksaa samaa palkkaa ja työntekijöillä on oikeus tietää, mitä tehtävästä maksetaan muille.
2 Ensi kaudella pitäisi tarttua osaamisen tunnistamiseen ja tutkintojen tunnustamiseen Euroopan tasolla. Näin pystyttäisiin edistämään liikkuvuutta ja työvoiman saatavuutta.
Psykososiaalisiin stressitekijöihin pitäisi löytää apua, sillä 39 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä kokee stressiä työssään. Tämä lisää mielenterveyden haasteita ja työssä jaksamista.
– Julkisissa hankinnoissa voi vaatia, että yritykset maksavat työehtosopimusten mukaista palkkaa.
3 Julkisissa hankinnoissa voi vaatia, että yritysten on paitsi noudatettava yhteisesti sovittuja sääntöjä myös maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa. Lisäksi sääntöjen noudattamista on valvottava, jotta pystytään suitsimaan esimerkiksi työsopimusten ketjuttamisia.
Yritysvastuudirektiivin mukaista vastuuta koko toimitusketjulle tulee vaatia julkisissa hankinnoissa, jotta yritykset alkavat myös itse valvoa omaa toimitusketjuaan.
Lue lisää: Juristi vastaa: Mitkä ovat alustatalouden uudet pelisäännöt?
Eero Heinäluoma
SDP
Europarlamentaarikko
1 Yritysvastuulaki määrittelee yrityksille vastuut suhteessa työntekijöiden oikeuksiin, ihmisoikeuksiin ja ympäristöön.
Alustatyödirektiivissä määritetään alustatyöntekijöiden asema työntekijänä eikä keinotekoisesti yrittäjänä.
Uusi tekoälyasetus rajaa tekoälyn käyttöä esimerkiksi rekrytoinneissa, jotta vääristyneitä valintaperusteita voidaan välttää.
Lisäksi oikeus olla tavoittamattomissa on tärkeimpiä linjauksia, sillä yleistynyt etätyö on lisännyt työasioiden lipsumista vapaa-ajalle.
2 Suomi vesitti Orpon hallituksen johdolla yritysvastuudirektiivistä joukkokanneoikeuden, joten olisi tärkeää saada kanneoikeutta koskevaa lainsäädäntöä tarkennettua.
Koko ihmiskunnan kannalta tärkeää on jatkaa kunnianhimoista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon suojelemiseksi.
– Yritysvastuulaki vahvistaa työntekijöiden oikeuksia monella tavalla.
3 Julkisissa hankinnoissa tulee säätää työ- ja virkaehtosopimusten noudattaminen kilpailuun osallistumisen ehdoksi.
Uusi yritysvastuulaki puuttuu koko toimitus- ja arvoketjuun ja koskee myös alihankkijoita. Yritysvastuulain myötä lapsityövoiman hyväksikäyttöön puututaan, ihmiskaupan, pakkotyön tai riiston uhrit saavat oikeutta ja yritykset voidaan saattaa vastuuseen aiheuttamistaan ympäristötuhoista. Tämä kaikki vahvistaa työntekijöiden oikeuksia.
Tiina Kyllönen
SDP
Nuorisotyöntekijä ja omaishoitaja, toiminut luottamusmiestehtävissä
1 EU:ssa on tehty paljon työntekijöiden asemaa parantavia toimenpiteitä. Yksi tärkeimpiä on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, joka sisältää 20 periaatetta. Periaatteissa määritellään muun muassa oikeus oikeudenmukaiseen palkkaan.
Lisäksi EU on määritellyt, että työntekijällä on oikeus vuosilomia täydentäviin lisävapaisiin, vaikka joutuisi olemaan sairauden takia pois töistä.
2 Elämiseen tulee saada riittävä palkka. Tämä määritellään jo EU:n sosiaalisten oikeuksien pilareissa, mutta tämä täytyy saada käytäntöön koko EU-alueella.
Mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet työelämässä. EU:n tulee asettaa direktiivi, joka edistää henkistä hyvinvointia, ehkäisee työperäistä stressiä ja tarjoaa tukea mielenterveysongelmiin.
EU:n on turvattava työntekijöiden oikeus edustajiin, oikeus neuvotella työehdoistaan sekä oikeus tarvittaessa lakkoilla.
– Elämiseen tulee saada riittävä palkka koko EU-alueella.
3 EU voi parantaa työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista liiketoiminnassa ja hankintaketjuissa muun muassa vahvistamalla julkisten hankintojen sääntöjä. Julkiset hankintasopimukset myönnetään vain yrityksille, jotka noudattavat työoikeuksia ja voivat osoittaa eettisiä hankintakäytäntöjä.
Lisäksi EU voi vaatia suurempaa läpinäkyvyyttä ja raportointia työoloista hankintaketjuissa, mikä mahdollistaa paremman seurannan ja vastuuvelvollisuuden.
Suna Kymäläinen
SDP
Kansanedustaja
1 Merkittäviä päätöksiä ovat etenkin vähimmäispalkka- ja palkka-avoimuusdirektiivi. Ensimmäinen tähtää köyhyyden torjumiseen muun muassa parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa ja niiden edellytyksiä neuvotella palkoista työehtosopimuksin. Jälkimmäinen edistää sukupuolten välisten palkkaerojen poistamista.
2 Yritysvastuudirektiivin täytäntöönpano on tärkeää työelämän vastuullisuuden ja työntekijöiden oikeuksien kannalta.
Lisäksi sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanon jatkaminen on keskeistä. Se riippuu myös jäsenvaltioista, sillä ne vastaavat ensisijaisesti työmarkkinakysymyksistä, työllisyydestä, osaamisesta ja sosiaalipolitiikasta.
Samoin tasa-arvokysymyksiin on edelleen paneuduttava. Myös talouspolitiikan säännöt varmasti keskusteluttavat.
– Syrjimättömyys on tärkeää turvata kaikkialla.
3 Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen ja syrjimättömyys on tärkeää turvata kaikkialla. Tässä liittojen aseman turvaaminen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun lisääminen työmarkkinatoimijoiden välillä ovat tärkeässä roolissa.
Julkisten hankintojen direktiivin sääntelyä voitaisiin edelleen vahvistaa siten, että sosiaalisten ja ympäristökriteerien täyttyminen olisi hankinnoissa pakollista. Lisäksi hankinnoissa tulisi olla ehtona työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattaminen.
Minna Minkkinen
Vasemmistoliitto
Sosionomi (AMK), lastensuojelun erityisasiantuntija, JHL:n edustajiston jäsen
1 Työterveys- ja työturvallisuusdirektiivi, joka tarkoittaa, että työntekijöitä ei saa altistaa vaarallisille aineille, kuten asbestille, lyijylle ja di-isosyaniitille sekä eurooppalainen yritysvastuudirektiivi, joka tarkoittaa, että yritysten on otettava toiminnassaan huomioon ihmisoikeudet ja ympäristö.
2 Tärkein asia on ilmastokatastrofin ratkaiseminen reilun siirtymän avulla. EU:n on huolehdittava, että siirtymä tehdään siten, että heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa eivät maksa siitä kohtuutonta hintaa.
EU:ssa on tehtävä ihmisoikeuslähtöistä maahanmuuttopolitiikkaa ja parannettava erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten ihmisoikeuksia EU:n alueella.
– Syrjimättömyys on tärkeää turvata kaikkialla.
3 On varmistettava, että kaikissa jäsenmaissa työelämän pelisäännöt ovat reilut ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan. Työntekijöiden oikeuksien polkemisen on loputtava ja työnantajille on seurattava rikkomuksista kovemmat rangaistukset.
Yritysvastuudirektiiviä pitää tiukentaa ja sen valuviat korjata. Esimerkiksi ryhmäkanneoikeus on saatava voimaan koko EU:n alueella.
Päivi Niemi-Laine
SDP
JHL:n yhteiskuntasuhteiden johtaja
1 Orpo-Purran hallitus halusi yritysvastuudirektiivistä pois joukkokanneoikeuden, se on saatava ay-liikkeen työkalupakkiin.
Alustatyödirektiivistä täytyy saada sellainen, että työntekijää ei voi laittaa kantamaan yrittäjäriskiä, jos kyseessä on palkkasuhde.
Vähimmäispalkkadirektiiviin on saatava malli, että osa-aikaisille vahvistetaan riittävä minimipalkka.
Palkka-avoimuusdirektiivi antaa mahdollisuuden parantaa naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa.
2 Raskaussyrjintä on saatava rangaistavaksi. Palkkaköyhyyteen on tartuttava: palkkoja ei voida pienentää, kun pääomat ostavat julkisia tukipalveluja. Palkkoja pienentämällä ei tule maksaa omistajille osinkoja. Kokonaisturvallisuudessa puolustuksen rahoituksen lisäksi on pidettävä huolta myös ihmisten perusturvasta.
Julkisten palvelujen määrää on lisättävä kaikkialla Euroopassa – muun muassa kaikilla on oltava aito oikeus sote-palveluihin ja maksuttomaan koulutukseen.
EU:n on saatava arvopohjansa takaisin: jos joku puolue ei noudata ihmisoikeuksia, se tulee sulkea pois EU:n toiminnasta.
– Kaikkien yritysten on noudatettava työehtosopimuksia ja lakeja.
3 Työntekijöiden asemaa parannetaan parhaiten sillä, että ammattiliitot ovat vahva osapuoli lakien kolmikantaisessa valmistelussa. Ainoastaan näin voidaan taata vahva EU:n talousalue.
Kaikkien yritysten on noudatettava työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä maksettava veronsa julkisten palvelujen tukemiseksi. Jos yritys ei kriteereitä täytä, se on suljettava pois tarjouskilpailuista.
Piritta Rantanen
SDP
Kansanedustaja, sairaanhoitaja
1 Palkka-avoimuusdirektiivi, jolla halutaan varmistaa reilu palkka jokaiselle ja jonka tarkoituksena on lisätä palkkauksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.
Vähimmäispalkkadirektiivi, joka määrittää minimipalkkatason. Suomen kannalta tärkein edellytys on, että jäsenvaltioiden tulee edistää tes-neuvotteluja sekä pyrkiä lisäämään työehtosopimusten kattavuutta. Direktiivi edellyttää jäsenmaita vahvistamaan työmarkkinaosapuolten valmiuksia osallistua palkkaneuvotteluihin.
2 EU-tasolla tulee paremmin turvata työntekijöiden oikeuksien toteutuminen. Jäsenmaita tulee velvoittaa turvaamaan ammattiliittojen asema. Työmarkkinatoimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava ja EU:n tulee vahvistaa työntekijöiden asemaa työelämän muutoksissa, oli kyseessä tekoäly tai muu teknologian kehittyminen. Alustataloustyöntekijöille pitää saada minimityöehdot, oikeudet lomaan, eläkekertymät ja sosiaalimaksut.
– Jäsenmaita tulee velvoittaa turvaamaan ammattiliittojen asema.
3 Yritysvastuun sisältöön täytyy sisällyttää liittojen kanneoikeus. Sillä pyritään ehkäisemään työehtojen polkemista, suojaamaan heikompaa osapuolta ja edesauttamaan työntekijän asian puolustamista, jos hän ei siihen itse pysty.
Yritysvastuuseen tulee kiinnittää lainsäädännöllisesti enemmän huomiota ja soveltamisalaa täytyy laajentaa, jotta yhä enemmän yrityksiä on yritysvastuun piirissä.
Yritysten täytyy huolehtia arvoketjuistaan, ettei niissä ole missään vaiheessa perus- ja ihmisoikeusrikkomuksia.
Jussi Saramo
Vasemmistoliitto
Kansanedustaja, eduskuntaryhmän pj, JHL:n edustajiston jäsen
1 Koko Euroopassa on ollut tärkeää estää kilpailua huonommilla työehdoilla esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden avulla. Päätösten suora merkitys suomalaisille työntekijöille on yleensä ollut pieni, koska lähtötasomme oli hyvä. Oikeistohallituksen aikana niiden merkitys on kasvanut.
Tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä jo tehtyjä päätöksiä ovat verkkosivustojen ”alustatyöntekijöiden” suojelu näennäisyrittäjyydeltä ja minimipalkkojen sääntely, jossa turvataan inhimillinen palkka lailla, työehtosopimuksilla tai molemmilla.
2 Yhteisillä markkinoilla on oltava yhteiset pelisäännöt niin työntekijöiden turvaksi, julkisista palveluista rahat vievän verokilpailun estämiseksi kuin ilmastonmuutokseen ja luontokatoon vastaamiseksi. Kaikki häviävät, jos jokainen maa odottaa muiden toimivan ensin ja päätökset tehdään suuryritysten lyhyen tähtäimen voittojen maksimoinnin ehdoilla.
– Yhteisillä markkinoilla on oltava yhteiset pelisäännöt.
3 Tärkeintä on säätää laaja yritysvastuudirektiivi, jossa ihmisten ja ympäristön suojelu ulotetaan kaikkeen yrityksen toimintaan. Yksi merkittävä osa tätä on joukkokanneoikeus. Julkisissa hankinnoissa on turvattava hankkijalle mahdollisuus edellyttää lakien vähimmäisvaatimusten ylittämistä sekä turvattava edellytykset sopimuksen purkamiseen väärinkäytösten paljastuessa.
Sami Säynevirta
Vasemmistoliitto
Luontoliiton järjestöpäällikkö, Animalian varapuheenjohtaja
1 On jatkettava työtä työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. EU:ssa on jatkettava vihreää siirtymää ja torjuttava ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Olen tyytyväinen, että komissio on ottanut käsittelyyn kansalaisaloitteita, joilla on vaikutusta ihmisten ja muiden lajien hyvinvointiin. Yksi tärkeistä aloitteista on turkistarhauksen lakkauttamiseen tähtäävä aloite. Asiasta päätetään 2026, ja siirtymä pitää tehdä myös työntekijöille reilulla tavalla.
2 On tärkeää, että EU:n maataloustukien kautta satsattaisiin kasviperäisen ruoantuotannon edistämiseen sekä eläinten hyvinvointiin. Maatilojen eläinmääriä on pienennettävä johdonmukaisesti eläinten hyvinvoinnin sekä ympäristösyiden vuoksi. Seuraavista maataloustuista päätetään 2027. Tukien suunnanmuutos on merkityksellistä, sillä valtaosa EU-tuista kohdistuu juuri maatalouteen.
– On tärkeää satsata kasvisruoan tuotantoon ja eläinten hyvinvointiin.
3 Työehtoneuvotteluja on vahvistettava kansallisen tason lisäksi myös EU-tasolla. Tämä tarkoittaa työelämän lainsäädännön kehittämistä työntekijöiden oikeudet huomioiden. Kaikissa neuvotteluissa ja päätöksissä on otettava huomioon kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.
Satu Taavitsainen
Liike Nyt
Sote-järjestön toiminnanjohtaja, ex-kansanedustaja, varameppi, JHL:n edustajiston jäsen
1 Tärkeimpiä päätöksiä ovat olleet muun muassa työaikadirektiivi, joka suojaa työntekijöitä kohtuuttoman pitkiltä työajoilta, ja lähetettyjen työntekijöiden direktiivi, joka turvaa lähetettyjen työntekijöiden oikeudet ja palkan. Nämä direktiivit edistävät oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa työympäristöä kaikille unionin alueella.
– EU:n on varmistettava, että kauppasopimukset ja ulkopolitiikka tukevat työntekijöiden aseman parantamista.
2 EU:n tulisi keskittyä ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen. Tämä tarkoittaa yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittämistä ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lisäämistä turvallisuusuhkien torjumiseksi.
Lisäksi EU:n on aktiivisesti edistettävä työntekijöiden oikeuksia kansainvälisissä suhteissa varmistamalla, että kauppasopimukset ja ulkopolitiikka tukevat työntekijöiden aseman parantamista EU:ssa ja sen ulkopuolella.
3 EU:n pitää varmistaa, että kaikki, mukaan lukien julkisiin hankintoihin osallistuvat yritykset, noudattavat tiukkoja sosiaalisia ja työoikeudellisia standardeja.
Lisäksi EU:n tulisi laajentaa yritysvastuudirektiiviä, jotta yritysten on raportoitava toimitusketjuihinsa liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä ja työoloista, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.