Filippiineillä tehtiin historiaa ja otettiin iso askel kohti yhtenäistä ay-liikettä ja sopimisen kulttuuria. Maan senaatti hyväksyi 14. päivänä elokuuta yksimielisesti ILOn julkisen alan järjestäytymisoikeutta koskevan sopimuksen.
Julkisen sektorin työntekijät ovat saamassa oikeudet järjestäytyä, kuulua ammattiliittoon ja neuvotella omista työehdoistaan Filippiineillä. Se on ensimmäisenä Aasian maana ratifioinut kansainvälisen työjärjestö ILOn julkisen alan järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta koskevan yleissopimuksen nro 151.
JHL:n kansainvälisten asioiden toimitsija Eveliina Petälä kertoo, että Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte lupasi vappupuheessaan tukea sopimuksen ratifiointia. Lisäksi hän lupasi vaalikampanjassaan taistella maassa rehottavaa korruptiota vastaan. Filippiinien 22-jäseninen senaatti hyväksyi ratifioinnin kolmannessa kuulemisessa presidentin esityksestä. Päätös oli yksimielinen.
– Pyrkiessään vaikuttamaan maan presidenttiin ammattiliitot korostivat ILOn sopimuksen merkitystä korruption vastaisessa taistelussa. Kun julkisella sektorilla voidaan neuvotella palkoista ja muista työsuhteen ehdoista ja soveltaa avointa neuvottelujärjestelmää, se vähentää korruptiota, Petälä sanoo.
Pitkä kampanja toi tulosta
Ratifiointi on pitkän kampanjoinnin tulos. Julkisen alan ammattiliittojen kansainvälinen kattojärjestö PSI (Public Services International–liitto) ja sen filippiiniläiset jäsenliitot ovat Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin tuella toteuttaneet julkisen alan järjestäytymisen ja sopimusoikeuksien ratifiointihanketta Filippiineillä jo vuodesta 2010 alkaen. Suomalaisina yhteistyökumppaneina ovat olleet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Palkansaajajärjestö Pardia.
SASKin Aasian aluekoordinaattori Marlon Quesada ja JHL:n kv-toimitsija Eveliina Petälä kävivät kiittämässä Senaattori Risa Hontiverosta hänen arvokkaasta tuestaan liittojen ratifiointikampanjalle.
Petälä kertoo, että vaikuttamistyötä on tehty paljon sen eteen, että ensinnäkin saatiin aikaan presidentin suositus senaatille. Edellisen presidentin allekirjoituksen saaminen kaatui hänen kautensa viime metreillä. Kun presidentti Duterten suostumus viimein saatiin, alkoi yksittäisten senaattoreiden aktiivinen lobbaaminen.
Vuosi aikaa sovittaa lainsäädäntöön
Vaikka ratifiointi on nyt saatu onnellisesti päätökseen, ay-liikkeen vaikuttamistyö jatkuu. Seuraava vuosi on ratkaiseva.
– ILOn yleissopimus on vasta suositus, ja Filippiineillä on vuosi aikaa soveltaa se lainsäädäntöön. Jos se laiminlyö tämän, pitää sen perustella, miksi se ei ole tehnyt sitä ajoissa, Petälä sanoo.
Hänen mukaansa ammattiliitot ovat ottamassa vahvaa roolia siinä, miten sopimus sovelletaan lainsäädäntöön. PSI, JHL, Pardia, ja SASK tukevat Filippiinien ay-liikettä tässä tehtävässä.
– Vielä ei tiedetä, tehdäänkö uusi julkista sektoria koskeva laki vai muutetaanko vanhaa lainsäädäntöä. Liitoilla on kuitenkin oma lakimieskonsultti.
Filippiineillä julkisen sektorin työntekijöistä 10 prosenttia on ollut aiemmin työehtosopimuksen piirissä.
– Aiemmin julkisella sektorilla ei kuitenkaan ole voitu neuvotella palkoista vaan ainoastaan työoloihin liittyvistä kysymyksistä. Yksityisellä sektorilla palkoistakin on voitu neuvotella.
Petälä pitää sopimusta myös keinona vastata julkisen sektorin muihin haasteisiin, kuten yksityistämiseen, ulkoistamiseen ja työsuhteiden sirpaloitumiseen.
Hanke tiivistänyt ay-liikkeen rivejä
Petälä pitää sopimuksen ratifiointia isona kehitysaskeleena Aasiassa. Pilottia voidaan käyttää referenssinä muuallakin. Muitakin hyviä vaikutuksia hankkeella on ollut.
Senaatin istunnon jälkeen liittojen edustajat kokoontuivat arvioimaan kampanjan saavutuksia.
– Jos neuvotteluoikeudet toteutuvat, se voi tiivistää Filippiinien ay- liikettä lisää. Pelkästään tämä hanke on saanut hajallaan olevia julkissektorin liittoja tekemään yhteistyötä. Liitoissa on ymmärretty, että tavoitteisiin ei päästä ilman yhteistyötä. Mukaan on saatu myös yksityisen sektorin ammattiliittoja, Petälä korostaa.
Hänen mielestään tämän kaltainen toiminta on hyvää kehitysyhteistyötä. Hän odottaa kiinnostuneena, mitä Suomen hallitus aikoo tehdä budjettineuvotteluissa kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoille.
– Niitähän on jo karsittu rankalla kädellä aiemmin, hän toteaa.
Lue lisää:
Finlex.fi (sopimukset)