Huikea miljöö, hieno työyhteisö ja ammatillisesti kiinnostava ja haastava työ. Siinä syyt, miksi JHL:läinen liikuntapaikkamestari Vesa Kokko viihtyy Helsingin Olympiastadionin kenttätiimissä.
Tervetuloa maailman kauneimmalle stadionille! Näin Vesa Kokolla, 57, on tapana tervehtiä hänen työpaikalleen poikenneita tuttuja ja vähän vieraampiakin.
Totta: Vajaa vuosi sitten remontista valmistunut Olympiastadion on upea näky. Urheilupyhätön seinärakenteet ja katsomon tuolit kiiltelevät uutuuttaan, majesteetillinen torni kohoaa 72 metrin korkeuteen ja parisenttiseksi parturoitu nurmi hehkuu kirkkaan vihreänä.
– Aamulla ensimmäiseksi tulemme kenttämestari Jani Kurvisen ja työkaverini Juhani Vilokkisen kanssa kentän laidalle tutkimaan, miten nurmi voi, sanoo Kokko.
Kaikki kolme ovat harrastaneet aktiivisesti jalkapalloa, Kokko jopa SM-tasolla Kuusysissä, ja nurmen kunto on heille sydämen asia.
Mitään ei jätetä sattuman varaan
Kolmikko muodostaa Olympiastadionin kenttätiimin, eikä siihen muita kuulukaan. Vakituisesti Stadion-säätiön palkkalistoilla ovat vain Kurvinen ja Vilokkinen, kun taas Kokko on säännöllinen ”vierailija”.
– Olin ensimmäisen kerran töissä stadionilla vuonna 2005, ja tämä taitaa olla kolmastoista kerta.
Kokolla on vakituinen liikuntapaikkamestarin vakanssi Jyväskylän kaupungilla, mutta sieltä hän on piipahdellut lyhyillä ja pidemmillä työlomilla Helsingissä. Nykyinen pesti alkoi helmikuussa ja jatkuu ainakin vuoden.
– On suuri kunnia äänekoskelaispojalle päästä töihin Suomen ykkösliikuntapaikalle.Vesa Kokko
– Olen ammattiylpeä. On suuri kunnia alun perin ääneskoskelaispojalle päästä töihin Suomen ykkösliikuntapaikalle.
Erityisen otettu hän on siitä, että nurmikon hoidossa ei jätetä mitään sattuman varaan.
– Siihen ei ole varaa, koska milloin vaan saattaa jonkun kansainvälisen futisseuran delegaatti tulla katsastamaan kenttää. Kaikki tekemiset on suunniteltava etukäteen ja tehtävä viimeisen päälle.
Tällä kaudella kenttätiimin tavoitteena on tehdä työt joka päivä prosentin verran paremmin kuin edellisenä päivänä.
– Sadan päivän kuluttua meillä on sata prosenttia parempi kenttä, perustelee kenttämestari Kurvinen.
Kentän salainen siemencocktail
Nykyinen nurmikko asennettiin syyskuussa 2019, jolloin Olympiastadionin uudistustyö oli vielä kesken. Jo sitä ennen oli tehty mittavat pohjatyöt, kuten salaojitus. Kentän päädyissä salaojaputket kulkevat 2,5 metrin välein ja keskialueella kolmen metrin välein, tiheämmässä kuin muilla Suomen kentillä.
Lisäksi nurmen alle asennettiin kastelujärjestelmä, johon kuuluu 22 sadetinta. Sadetusta varten on useita tietokoneohjelmia, ja sadetus käynnistyy nappia painamalla.
Siirtonurmi tuotiin isoina rullina Alastarosta. Kenttämestari Kurvinen valvoi silmä tarkkana asennusta.
– Siemencocktail on pääosin niittynurmikkaa, ja lisänä on jotain, jonka vain Kurvinen tietää mutta ei kerro, Kokko sanoo.
Niittynurmikka on kulutuksen kestävää, ja se tekee juuret syvälle kasvualustaan. Joukkoon on päässyt ripaus vähemmän kulutusta kestävää kylänurmikkaa, jota kenttätiimi pyrkii torjumaan.
– Kylänurmikka tekee juuret pintaan. Sadetamme kenttää harkiten ja harvemmin, jotta vesi valuu syvälle. Silloin kylänurmikan juuret eivät yllä veteen, ja ajan myötä se häviää kokonaan.
Läpäisee myös rankkasateella
Ammattilaiskentän vedenläpäisykyvyn on oltava vähintään 250 litraa/m² tunnissa. Olympiastadionilla läpäisevyys on enemmän kuin tarpeeksi, tehtyjen mittausten mukaan noin 600 litraa.
Kenttätiimi ottaa kuukausittain maaperänäytteitä, joista mitataan läpäisykyvyn lisäksi lämpötila, pH ja juurten pituus.
– Kosteus mitataan muutaman kerran viikossa kymmenestä eri kohdasta mittalaitteella, joka laskee keskiarvon. Optimikosteus on noin 20–24 prosenttia.
Veden tarpeen voi Kokon mukaan todeta myös yksinkertaisella kämmentestillä.
– Kun nurmen painaa kämmenellä littanaksi maata vasten, ja nostaa sitten käden pois, pitää korsien nousta heti pystyyn. Jos ne jäävät lakoon maata vasten, nurmi tarvitsee vettä.
Miten Huuhkajien käy jalkapallon EM-kisoissa? Vesa Kokko paljastaa oman arvauksensa videolla:
Nurmi leikataan kahdesti päivässä
Olympiastadionin nurmea on hoidettu kansainvälisten standardien ja Euroopan Jalkapalloliiton Uefan sääntöjen mukaisesti vuodesta 2009 lähtien. Se tarkoittaa, että kenttätiimillä riittää tehtävää jokaiselle arkipäivälle. Viikonloppuisin niin miehet kuin nurmikko lepäävät, ellei kentällä ole pelejä tai muita tapahtumia.
Stadionin nurmikko pidetään pääsääntöisesti 22–23 millin korkuisena.
Vaikka kasvua voi eri konstein hidastaa, pitää nurmikko ajaa yleensä pari kertaa päivässä kelaleikkurilla. Jos nurmikon ajaa ristiin, siihen menee yhdeltä henkilöltä noin 2,5 tuntia.
Nurmikon syväilmastointi suoritetaan kerran viikossa. Ilmastointikoneella tehdään joko reikiä tai viiltoja nurmeen, jotta juurilla on tilaa kasvaa. Samalla reikiin voidaan laittaa katehiekkaa.
– Koko nurmikon ilmastointi vie kuusi tuntia kerrallaan.Vesa Kokko
– Koko nurtsin ilmastointi vie noin kuusi tuntia kerrallaan, kertoo Kokko.
Leikkurin ja ilmastointikoneiden lisäksi stadionin konehallista löytyy kaksi erilaista kylvökonetta ja lannoituslaite. Kaikki tiimin kolme jäsentä hallitsevat koneiden käytön, mutta niiden huolto on Juhani Vilokkisen vastuulla.
Viivojen maalaus pelejä varten on langennut Kokolle. Vaijerit pitää virittää ja vetää linjat viivasuoraan maalilla jo edellisenä päivänä ja toistamiseen pelipäivänä. Kymmenessä päivässä maalimerkit ovat yleensä hävinneet.
Kenttätiimi on paikalla myös jalkapallo-otteluiden aikana, ja kastelee kentän ja paikkaa nurmen puoliajalla, jos siihen on tullut koloja.
Konsertit iso rasitus nurmelle
Nurmikonhoidon lisäksi kenttätiimillä on oltava yleisurheilun lajituntemusta, sillä se huolehtii myös kuulantyönnön ja moukarinheiton suorituspaikoista. Lisäksi tiimi suojaa nurmen Olympiastadionilla pidettäviä konsertteja ja muita tapahtumia varten.
– Ne ovat suuri rasitus nurmelle. Vedämme mustat suojaharsot kentälle juuri ennen tilaisuuden alkua, ja kun viimeinen biisi loppuu, olemme jo irrottelemassa nurminauloja ja rullaamassa pois harsoja, kertoo Kokko.
Parhaillaan kenttätiimi testaa muovilevyjä, joilla nurmen voisi suojata mutta jotka eivät vahingoittaisi nurmikkoa.
– Voimme manipuloida olosuhteita kasvatuslampuilla, nostaa kasvualustan lämpötilaa ja vaikka pakastaa ja huijata siemeniä kasvuun, mutta nurmikon suojaaminen tuhatpäiseltä yleisöltä on haastavaa, Kokko myöntää.
Syksyisin kolmikko huoltaa kentän talvea varten. Syystöihin kuuluu sadetusjärjestelmän tyhjennys, kentän ilmastointi, katehiekan levitys ja siementen kylvö seuraavaa kevättä varten.
Talvella stadionilla hiihdetään
Vesa Kokko odottaa heinäkuussa pelattavaa Helsinki Cupia innokkaana ja tekee parhaansa, jotta kenttä on priimakunnossa junioripelaajia varten.
– Voi sitä iloa, kun he pääsevät pelaamaan Olympiastadionille! Se on monelle ikimuistoinen kokemus.
Kauden muihin kohokohtiin kuuluvat miesten jalkapallon MM-karsintaottelut, joista viimeisimmät pelataan marraskuussa.
Olympiastadion ei hiljene talvellakaan, sillä ensi tammikuussa siellä järjestetään kansainvälinen hiihtokilpailu, Helsinki Ski Weeks. Kisan jälkeen latu jää kuukaudeksi kaupunkilaisten käyttöön.
– Tervetuloa hiihtämään maailman kauneimmalle stadionille!