Conny Kurula: Liitäen ilmojen halki

Olen aina ollut seikkailunhimoinen ja pyrkinyt haastamaan itseni eri tavoin. Vuosien saatossa olen harrastanut muun muassa leijalautailua ja urheilusukeltamista. Mikään ei kuitenkaan ole tuntunut yhtä hyvältä kuin moottoroitu varjoliito. Kun käynnistän moottorin ja varjoliidin avautuu takanani unohdan kaiken muun. Liitelen niittyjen ja metsien yllä, melkein kuin olisimme yhtä. Se tuo äärettömän vapaudentunteen.

Useimmiten pysyttelen 150 metrin korkeudella ja liikun suurin piirtein yhtä nopeasti kuin mopo. Silloin on helpompaa huomata yksityiskohtia, jotka jäävät korkeammalta katsottuna epäselviksi. Lennän mieluiten valvomattomassa ilmatilassa, jossa ei tarvita lupaa lennonjohdolta. Yleensä lähden liikkeelle pellolta, jonne myös laskeudun lennon päätteeksi.

Mikäli sataa tai tuulee voimakkaasti, pysyn maankamaralla. Turbulenssissa lentäminen on suurin piirtein yhtä mukavaa kuin traktorin ajaminen huonolla metsätiellä.

Conny Kurula lentää useimmiten 150 metrin korkeudella ja liikkuu samalla nopeudella kuin mopo.

Moottoroitu varjoliito on edullista muihin lentoharrastuksiin verrattuna ja välineet mahtuvat auton tavaratilaan. Ennen lentoa puen ylleni moottorin potkureineen ja istuudun valjaisiin. Liidin on kytkettynä moottoriin, jota ohjataan jarrukahvoista. Tekniikka ei ole kovin vaikea, ja laji sopii useimmille, myös fyysisesti vammautuneille.

Jos lentää vain hyvissä olosuhteissa ja varusteet ovat kunnossa, loukkaantumisriski on minimaalinen. Itse pelkään enemmän ajaessani lähtöpaikalle kuin ilmassa.

Conny Kurulalla on takanaan reilut 160 lentotuntia.

Lentääkseen moottoroidulla varjoliitimellä pitää käydä kurssilla ja suorittaa sekä teoreettisista että käytännön harjoituksista koostuva koe. Kurssissa on eri tasoja ja koulutus kestää ainakin puoli vuotta. Itse kiinnostuin moottoroidusta varjoliidosta jo 20 vuotta sitten. Ehdin kuitenkin täyttää melkein 50 ennen kuin pääsin kurssille asti. Koko maassa on noin 150 moottoroitua varjoliitoa harrastavaa. Heistä kourallinen asuu omalla kotiseudullani.

Tällä hetkellä minulla on takanani reilut 160 lentotuntia, mikä tarkoittaa noin 60 lentoa vuodessa. Minulla ei ole suunnitelmissa hillitä tahtia, pikemminkin päinvastoin. Kun lentää, elää vähän enemmän.