Työnantaja irtisanoi Eevan laittomasti heikentyneen työkyvyn perusteella. Hän sai lopulta oikeutta ja korvauksia JHL:n avulla.
Kivut alkoivat, kun Eeva oli ollut kymmenen vuotta töissä kehitysvammaisten toimintakeskuksessa. Selkä ja pää oireilivat, ja uni katosi. Kivut vaativat sairauslomia.
Silti Eeva piti työstään.
– Kehitysvammatyö on minun juttuni, lähihoitajaksi valmistunut Eeva, 56, sanoo.
Sairauslomat alkoivat 2014. Kun ne jatkuivat, työnantaja Ikaalisten kaupunki järjesti Eevan kanssa varhaisen tuen keskusteluja noin kerran vuodessa. Vuonna 2017 hän pääsi omasta toiveestaan työkiertoon kehitysvammaisten ryhmäkotiin.
– Ryhmäkodissa sain tehdä kodinomaista työtä, joka sopi minulle hyvin.
Vuonna 2018 Eevalla diagnosoitiin lievä neurologinen sairaus. Se selitti vuosien oudot oireet ja kivut.
– Toin itse ilmi myös sen, että tarvitsen muistilappuja muistini tueksi. Koin, että oireista pitää puhua.
Irtisanominen tuli yllättäen
Vuoden 2019 alussa työnantaja palautti Eevan tämän vanhaan työpaikkaan toimintakeskukseen, nyt työkokeiluun.
– Sanottiin, etten enää voi jatkaa ryhmäkodissa muistiongelman takia, vaikka virheitä ei sattunut.
Työkokeilun 60-prosenttisella työajalla sairauspoissaoloja ei tullut, ja Eeva pyysi mahdollisuutta osa-aikaisuuteen joko toimintakeskuksessa tai ryhmäkodissa. Työnantaja kieltäytyi.
– Pian kuitenkin toinen ihminen pääsi tekemään 60-prosenttista työaikaa ryhmäkotiin. Se tuntui epäoikeudenmukaiselta.
Lue lisää: Taistelu tuotti tuloksen: Iltapäiväkerhon ohjaaja Elvira Ansas sai vuosia liian pientä palkkaa
Eeva haki osittaista työkyvyttömyyseläkettä huhtikuussa 2019, ja se myönnettiin hänelle marraskuun alusta lukien.
Ennen eläkepäätöstä hänet kuitenkin irtisanottiin työstään. Perusteena oli hänen työkykynsä osittainen aleneminen ja se, että kaupungilla ei ollut tarjota hänen työkyvylleen sopivaa työtä.
– Tämä oli minulle täysi yllätys. En ollut saanut yhtään varoitusta enkä tehnyt virheitä, Eeva sanoo.
– Sanottiin, etten enää voi jatkaa ryhmäkodissa muistiongelman takia, vaikka virheitä ei sattunut.
Eeva otti yhteyttä työpaikkansa pääluottamusmieheen, joka tuli irtisanomiskuulemiseen mukaan. Tämä totesi, että Eeva olisi voinut hyödyntää häntä jo aiemmin.
– Lopulta hän kävi meillä kotona monta kertaa. Keräsimme todisteita asiaani liittyen.
Lokakuussa 2019 Eeva soitti JHL:n Sisä-Suomen aluetoimistoon. Liiton oikeudellisessa osastossa arvioitiin, että asiassa on edellytyksiä edetä. Lisäksi tehtiin sovittelupyyntö työnantajalle, mutta se ei johtanut mihinkään.
Liitto kustansi Eevalle asianajajan. Näytti todennäköiseltä, että tapaus voisi menestyä oikeudessa.
– Oli helpotus, että he ajattelivat niin, koska pohdin tietysti, olinko vain ollut työssäni huono. Toisaalta tiesin, että asiakkaat olivat tykänneet minusta.
Lue lisää: Laiton irtisanominen johti 50 000 euron korvauksiin
Oikeuden voitto voimaannutti
Tapaus ratkesi tämän vuoden tammikuussa Eevan hyväksi. Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja on laiminlyönyt velvoitteensa selvittää, olisiko Eeva voitu sijoittaa muuhun työhön, kohdellut häntä epätasapuolisesti muihin työntekijöihin nähden sekä päättänyt työsuhteen syrjivällä perusteella.
Korvauksena Eeva sai kahdeksan kuukauden palkkaansa vastaavan summan ja 5 000 euroa yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Oikeudenkäyntikulut lankesivat Ikaalisten kaupungille.
– Liiton tuki oli ratkaiseva. Välillä tuntui hurjalta käydä oikeutta kaupunkia vastaan, mutta asianajajani tsemppasi eteenpäin, Eeva kiittää.
Eevan asianajajana toimi Antti Palo asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy:stä. Palon mukaan työsuhteen päättämistapauksissa tulee usein pohdittavaksi, ovatko syyt syrjiviä joko tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslain perusteella.
Alla olevasta selattavasta valikosta näet Eevan tapauksen koko tarinan. Juttu jatkuu alempana.
– Voi olla, että työsuhteen päättäminen on laiton ja työntekijä saa tästä korvausta, mutta näyttö ei riitä osoittamaan, että päättämisperuste on ollut syrjivä. Tämä on aina erikseen tutkittava ennen kuin lähdetään vaatimaan myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä, Palo sanoo.
Alkuvuodesta Eeva sai täysiaikaisen vakityön kehitysvammaisten hoitajana. Osa-aikainen eläke pantiin toistaiseksi tauolle.
– Nykyinen työnantaja tietää rajoitukseni. Tuntuu, että olen pärjännyt hyvin. l
Eevan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojelemiseksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa, ja toimitus on nähnyt tapaukseen liittyvät asiakirjat. Juttua varten on antanut tietoja myös aluepäällikkö Tommi Raunela JHL:n Lounais-Suomen aluetoimistosta.