6.8.2020

Etätyö on itsensä johtamista: Näillä vinkeillä jaksat ja onnistut

Etätyössä on hyvä johtaa itseään napakasti mutta ystävällisesti. On myös viisasta huolehtia riittävistä tauoista, eikä myötätunto itseään kohtaan ole pahasta.

Itsensä johtaminen on etätyössä erityisen tärkeää, tietää työnohjaaja ja mindfulness-valmentaja Merja Julkunen Arpeetista.

– Siinä onnistut parhaiten, kun hallitset tietoisen läsnäolon taidon. Jos et osaa olla läsnä, on vaarana, että työn imu vie mennessään, Julkunen sanoo.

Läsnäoloa voi hänen mukaansa harjoitella esimerkiksi joogan tai mindfullnessin avulla. Läsnäolon taito auttaa keskittymään yhteen tehtävään kerrallaan. Hengitysharjoitus on tehokas tapa parantaa keskittymistä.

Etätyöhön kannattaa asennoitua positiivisesti ja huomata sen hyvät puolet, muun muassa aikaa jää enemmän eikä työmatkaliikenne kuormita ympäristöä. 

Älä hypi vaan tauota

Ihmiset aivot ovat samanlaiset kuin kivikauden luolamiehen, vaikka elämmekin teknistyneessä ympäristössä. Aivot kuormittuvat monen asian yhtäaikaisesta tekemisestä.

Erota työ ja vapaa toisistaan! Työn jälki ei ole laadukasta, jos työ keskeytyy tämän tästä ja poukkoilet asiasta toiseen.

Kotona virikkeitä on enemmän kuin työpaikalla, ja juuri siksi etänä työskennellessä pitää huolehtia siitä, että työn ja vapaa-ajan rajat eivät sekoitu liikaa. Kun hypit asiasta toiseen, työn jälki ei ole laadukasta ja aivot kuormittuvat turhaan. Aina keskeytyksiä ei voi välttää, varsinkin jos on
hoidettava lapsia työn ohessa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on etatyo_tyoelama_tyohyvinvointi_tauko-1.jpg
Muista pitää taukoja! Moni tutkimus kertoo, että mikrotauot ovat tärkeitä – jopa tärkeämpiä kuin loma. Kokeile myös pomodoroa! Pomodoro-menetelmässä tehdään 25 minuuttia työtä keskittyneesti ja sen jälkeen pidetään viisi minuuttia taukoa. Neljän pomodoron jälkeen on lupa pitää hieman pidempi tauko.

Kalajoen kaupungin varhaiskasvatusohjaaja Heli-Leena Yli-Parkas siirtyi etätyöhön, kun koronarajoitukset astuivat voimaan. Hänellä on kolme pientä lasta. Ensimmäisenä koronakuukautena lapset olivat vuoroin kipeinä kotona. Työ keskeytyi jatkuvasti.

– Onneksi muut suhtautuivat huumorilla palavereissa kuuluviin lasten ääniin, hän nauraa.

– Kaipaan työpaikan yhteisöllisyyttä ja sitä, että voin kysyä työkaverilta neuvoa.

Etätyössä on tärkeää pitää itse palikat kasassa. Kun työ keskeytyi lasten takia, oli vain muistettava, mihin asiaan palata. Nyt lapset ovat päiväkodissa, ja työ kotikonttorilla sujuu ilman lasten keskeytyksiä.

– Välillä unohdan pitää taukoja, kun olen yksin suunnittelemassa syksyn hoitopaikkoja, Yli-Parkas sanoo.

Kotona työskennellessä kukaan ei houkuttele kahvitauolle tai lounastamaan. Tauot kannattaa silti pitää, koska aivot ja keho tarvitsevat niitä. Kotikonttorilla on vaarana, että kiinnostava työ imaisee mukaansa ja yhtäkkiä oletkin istunut kolme tuntia koneella tauotta vieläpä huonossa asennossa.

Kotona kannattaa keksiä, millainen taukoilu virkistää parhaiten. Taukojumppa, meditointi tai piipahdus ulos voi tehdä hyvää. Monien tutkimusten mukaan luonto on voimakkaasti rauhoittava elementti. Pelkkä ikkunasta ulos katsominen virkistää.

Hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit lisäävät työhyvinvointia. Positiiviset tunteet innostavat. Julkunen tietää kokemuksesta, miten iso tekijä työelämästä jäi pois, kun hän siirtyi työyhteisöstä yrittäjäksi. Myös Yli-Parkas kaipaa työtovereitaan.

– Kaipaan työpaikan yhteisöllisyyttä ja sitä, että voin kysyä työkaverilta neuvoa.

Julkunen suosittelee pitämään etäkahvitaukoja työkavereiden kanssa.

– Ne virkistävät. Vitsit ja hassuttelut saavat aivot eri asentoon, hän sanoo.

Alä kurki meilejä illalla

Korona-aikana Yli-Parkas on tehnyt vain pakolliset työt, sillä tilanne mullisti perhepäivähoidon kentän. Hän odottaa jo normiarkea, vuosikellon mukaan etenemistä ja varhaiskasvatuksen kehittämistä.

Toisaalta hän on huomannut etätyön toimivuuden:

– Voisin tehdä jatkossakin silloin tällöin työtä etänä. Aikaa säästyy, ja työ on tavallaan tehokasta, Yli-Parkas sanoo.

– Kun työnantajan tabletit ja läppärit ovat omassa kodissa, tulee herkästi kiusaus ”kurkata äkkiä meilit” .

Julkunen muistuttaa, että etätyössä on riskinsä. Työpäivät saattavat salakavalasti venyä.

– Kun työnantajan tabletit ja läppärit ovat omassa kodissa, tulee herkästi kiusaus ”kurkata äkkiä meilit”, Julkunen toteaa.

Se ei ole jaksamisen kannalta hyvä asia. Sähköpostien lukeminen työpäivän jälkeen on kuormittavaa ja saattaa niellä yllättävästi aikaa. Etätyö on tehokasta, mutta etätyöläinen ei ole tehokas, jos hän väsyttää itsensä liialla työllä.

Julkunen kehottaa miettimään, millaiset omat arvot ovat. Arvot näkyvät valinnoissa. Paljonko haluat antaa omaa aikaasi työlle? Itsemyötätunto on tärkeä asia kaikessa työssä mutta etenkin etätyössä. Puhutko itsellesi kuin parhaalle ystävällesi?

Hiljennä tietokoneen merkkiäänet ja muut häiriötekijät! Kun työpäivä on ohi, laita älylaitteet vaikkapa kaappiin.

Jätä työajatukset vapaalla pois

Etätyössä ei voi painaa työpaikan ovea kiinni. Työhön liittyvät tunteet ja ajatukset voivat jäädä pyörimään mielessä. Julkusen mielestä on hyvä pysähtyä miettimään, miten omat ajatukset saa pois työstä.

Tunteita on hyvä oppia käsittelemään. Jos tukahdutat ne, ne tulevat takaisin kaksi kertaa voimakkaampina. Ne ovat hormonaalisia ja hermostollisia reaktioita. Ne voi pukea sanoiksi puhumalla ääneen tai kirjoittamalla.

– Tunteiden peittely on pahasta. Erään tutkimuksen mukaan ihminen, joka koettaa peitellä todellisia tunteitaan ja olla miellyttävä, koettiinkin epämiellyttäväksi.

– Ihmisellä on taipumus peilata toisen asentoja huomaamattaan – etätyössäkin voisi ottaa voittaja-asennon, kun keskustelee vaikkapa masentuneen kanssa.

On hyvä myös miettiä, kenen tunnetta kantaa. Etenkin hoitotyössä työntekijä saattaa huomaamattaan kantaa mukanaan asiakkaan tunnetta. Tunteet myös tarttuvat.

Kun kohtaat työssä vihaisia tai masentuneita ihmisiä, kannattaa miettiä, millainen oman kehon asento on. Ihmisellä on taipumus peilata toisen asentoja huomaamattaan. Tällöin toisen ihmisen tunteet tarttuvat.

– Etätyössäkin voisi ottaa voittaja-asennon, kun keskustelee vaikkapa masentuneen kanssa, Julkunen ehdottaa.