Onko JHL nykymuodossaan tarpeeksi iskukykyinen? Onko jäsenlomake liian kankea opiskelijoille? Näitä ja monia muita polttavia kysymyksiä ammattiliitto JHL:n edustajisto ruoti kevätkokouksessaan.
Ammattiliitto JHL:n edustajisto piti sääntömääräisen kevätkokouksensa Vantaalla 24.–25. toukokuuta. Edustajisto käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa, ja uusi edustajisto aloitti työnsä vuosi sitten.
Kokouksissaan edustajisto käy läpi jäsentensä laatimia aloitteita ja päättää, menevätkö ne läpi vai eivät. Osa aloitteista siirtyy eteenpäin. Tällä kertaa aloitteita oli 27, mikä hipoo viime vuosien ennätystä, 29 aloitetta syyskokouksessa 2019.
Hurjasta määrästä huolimatta edustajisto kävi aloitteet läpi tiuhaan tahtiin. Yhdestäkään aloitteesta ei äänestetty. Aloitteiden lisäksi edustajisto käsitteli muun muassa tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin.
Näin aloitteille kävi tämän vuoden kevätedustajistossa:
1 Kokousmateriaalit ajoissa perille
Aloite: Edustajiston materiaalit ja pöytäkirjat
Esitys: Edustajiston kokouksen materiaalin toimittaminen on jäänyt jopa kokousta edeltävään iltaan. Myöskään edellisten kokousten pöytäkirjoja ja aiempien kokousten materiaalia ei löydy edustajiston Howspace-alustalta. Kokousmateriaali on toimitettava hyvissä ajoin ennen kokousta (5 vrk) ja pöytäkirjat on tallennettava Howspace-alustalle pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. Pöytäkirjat ja kokousmateriaalit on säilytettävä alustalla edustajistokauden ajan. Pöytäkirjat tulee tarkistaa kohtuullisessa ajassa.
Tekijä: Edustajiston jäsen Joni Leppänen
Vastaus: Toteutetaan mahdollisuuksien rajoissa.
Kokousten aikataulu on usein tiukka ja käsiteltäviä asioita on paljon, joten kokousedustajien huolellinen ennakkovalmistautuminen on erittäin tärkeää.
Edustajiston kokousmateriaalit pyritäänkin tallentamaan Howspace-alustalle välittömästi, kun ne valmistuvat. Pääsääntöisesti ne ovatkin olleet hyvissä ajoin kokousedustajien tutustuttavana.
Kaikkien materiaalien valmistumista viikkoa tai viittä päivää ennen edustajiston kokousta ei voi luvata. Edustajiston käsiteltäväksi tulevien asiakirjojen käsittelyprosessi JHL:ssä on varsin raskas varsinkin, jos asiakirjoihin tulee laajoja muutosesityksiä.
Säännöissä ei ole mainintaa kokousten pöytäkirjojen esillä pitämisestä. Pöytäkirjojen ja kokousmateriaalien tallentamiselle Howspace-alustalle ei liene estettä.
Edustajiston kokousmateriaalit on liitettävä edustajiston Howspace-alustalle välittömästi niiden valmistuttua. Myös kokousten tarkastetut pöytäkirjat liitetään edustajiston Howspace-alustalle. Kokousmateriaalit ja pöytäkirjat säilytetään alustalla koko edustajistokauden ajan.
2 Lisää koulutusta edustajiston jäsenille
Aloite: JHL:n edustajiston jäsenille koulutusta
Esitys: Nykyinen JHL:n edustajisto aloitti kautensa 2022. Edustajistossa on useita uusia jäseniä. Perehdytys oli vähäistä. Demokratiaan kuuluu, että eri alueiden ja paikkakuntien, eri järjestäytymisalojen ja ammattikuntien ääni kuuluu edustajistossa. Tämä tulee varmistaa tarjoamalla kunnollinen perehdytys ja koulutus edustajiston jäsenille.
Edustajiston tulisi saada koulutusta liiton toiminnan vuosikellosta, taloudesta, aloitteiden tekemisestä ja käsittelystä, viestinnästä, tiedottamisesta, alueryhmien toiminnasta, yhteiskuntavaikuttamisesta, esiintymisestä jne.
Esitän, että liitto järjestää jatkossa aina riittävän perehdytyksen (1–3 päivää) uusille edustajiston jäsenille sekä kouluttaa edustajiston jäseniä vuosittain. Uusille edustajiston jäsenille jaetaan opas edustajistotyöskentelyyn, ja sellainen laaditaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Demokratiaan kuuluu, että eri alueiden, paikkakuntien, järjestäytymisalojen ja ammattikuntien ääni kuuluu edustajistossa.
Nykyiselle edustajistolle järjestetään koulutus vuonna 2023 syyskokouksen yhteydessä. Vuonna 2024 järjestetään kaksipäiväinen koulutus kevätkokouksen yhteydessä ja yhden päivän koulutus syyskokouksen yhteydessä.
Vuoden 2024 talousarvioon lisätään budjettiin määräraha edustajiston kouluttamista varten. Vuoden 2023 koulutuksen kulut katetaan koulutusmäärärahoista 2023 peruuntuneista kursseista säästyneistä rahoista.
Koulutuksista ei makseta kokouspalkkioita, mutta korvataan mahdollinen ansionmenetys.
Tekijä: Edustajiston jäsen Maarit Vartiainen
Vastaus: Toteutetaan.
Edustajiston jäsenen tehtävästä suoriutumista on syytä tukea myös koulutuksen avulla. Sääntömääräisten kokousten yhteyteen onkin pyritty yhdistämään koulutuksellisia osia. Etäyhteyksin toteutettavien koulutusten yleistyminen on tuonut mahdollisuuksia myös edustajiston koulutusten järjestämiseen.
Liitolta on puuttunut selkeä hallinnon jäsenten tarpeista lähtevä koulutussuunnitelma, jolla systemaattisesti tuetaan heitä tehtävässään koko toimikauden ajan. JHL-opisto ammattitaitoisena koulutuksen järjestäjänä olisi varmasti mitä oivallisin toimija vastaamaan koulutuspolun suunnittelusta ja rakentamisesta kullekin edustajistokaudelle uusien jäsenten perehdytyksestä alkaen. Osa koulutuksista olisi varmastikin yhteisiä hallituksen ja edustajiston jäsenille.
Koulutuksen järjestämistä ei kuitenkaan ole perusteltua sitoa vuosittaisiin koulutuspäivien määriin tai siihen ovatko ne etä- vai lähikoulutusta, vaan kulloinkin opiskeltavien asioiden vaatimaan aikaan ja toteutustapaan.
Liiton hallinnon jäsenille tarkoitetun koulutuspolun rakentaminen vie aikaa. Sen valmistumista ja käyttöönottoa odoteltaessa lyhyehköjä yhden tai korkeintaan kahden teeman koulutuksia pyritään edelleen järjestämään sääntömääräisten kokousten yhteydessä sekä mahdollisesti etäkoulutuksia myös muina aikoina.
Ajatus edustajistotyöskentelyn oppaasta on syytä toteuttaa.
Edustajisto toteaa, että liiton hallinnon jäsenten koulutustarpeita varten rakennetaan JHL-opiston johdolla koulutuspolku, joka perehdytyksen lisäksi kattaa kaikki keskeiset hallinnon jäsenten tehtävässään tarvitsemat tiedot ja taidot. Ennen koulutuspolun valmistumista ja sen toteutuksen alkua edustajistolle järjestetään koulutustilaisuuksia sääntömääräisten kokousten yhteydessä ja mahdollisesti myös etäkoulutuksina.
Lisäksi nykyisten ja tulevien edustajiston jäsenten käyttöön laaditaan edustajistotyöskentelyn opas.
3 & 4 Ulkopuolisten selvitettävä JHL:n iskukyky
Aloite 3: Ulkopuolinen selvitys Julkisten ja hyvinvointialojen liiton organisaatiosta ja sen toimintakyvystä sekä toimitilaratkaisusta
Esitys 3: Yhdistykset ja luottamusmiehet tarvitsevat enemmän tukea vastatakseen meneillään oleviin muutoksiin. JHL-liiton tulisi käynnistää ulkopuolinen selvitys liiton organisaation kyvystä ja mahdollisuuksista vastata tarpeisiin muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Samassa yhteydessä tulee tarkastella tilatarpeita ja niiden tehokasta käyttöä.
Esitämme liiton hallituksen käynnistävän ulkopuolisen tila- ja toimintaselvityksen JHL:n organisaation toimintakyvystä vastata ja auttaa yhdistyksiä sekä luottamusmiehiä paremmin alati muuttuvassa edunvalvontatoimintaympäristössä. Selvitystyön johtopäätökset ja mahdolliset toimenpiteet tuodaan liiton hallituksen kautta liiton edustajistolle päätettäväksi.
Tekijät: Yhteisjärjestöjen puheenjohtajat
Aloite 4: Ulkopuolinen selvitys Julkisten ja hyvinvointialojen liiton organisaatioista ja toimitiloista sekä toiminnasta.
Esitys 4: Liiton tulee käynnistää selvitys siitä, onko nykyinen organisaatio tarkoituksenmukainen, iskukyinen ja muutoksessa ketterä. Toimitilojen tarvetta tulee pystyä arvioimaan aika ajoin, koska teknologia kehittyy ja työn tekeminen on murroksessa. Toiminnan pitäisi tukea yhdistyksiä, luottamusmiehiä ja aktiiveja. Nämä toimijat ovat liiton tärkein voimavara. Heitä ei löydy niin vain toreilta.
Tekijä: Edustajiston jäsen Timo Lautaniemi
Vastaus: Toteutumassa.
Jo nyt on päätetty syventyä siihen, kuinka liiton edustajiston hyväksymä uusi liittostrategia jalkautetaan toiminnaksi. Työhön käydään käsiksi 2023 syksyn aikana. Samaan aikaan on liitossa käynnissä johtamisen kehittämiseen liittyvä valmennus. Molemmat toteutetaan ulkopuolisten toimijoiden toimesta.
Aluetoiminnan toimialueella päivitetään lähipalvelukonseptia, tehdään yhdistyksien puheenjohtajille ja luottamusmiehille kysely siitä, miten JHL:n aluetoiminta vastaa yhdistyksien ja luottamusmiesten tarpeisiin muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä ja selvittää aluetoimistojen tilojen yhteiskäytön mahdollisuuksia.
Toimitilojen tarvetta tulee pystyä arvioimaan.
Keväällä 2023 liitto on päättänyt teettää markkinakatsauksen vaihtoehdoista tulevaisuuden ammattiliiton jäsentietojärjestelmälle, joka mahdollistaa paremmat digitaaliset palvelut ja työkalut henkilökunnalle, yhdistyksille ja jäsenille. Markkinakartoituksen toteuttaa ulkopuolinen konsultti ja se valmistuu kesään 2023 mennessä.
Liitossa on käynnistetty toimitilahanke eli selvitykset JHL:n toimitilastrategiaa varten. Tässä vaiheessa selvitys koskee JHL:n pääkonttoria. Hankkeessa selvitetään sekä uusien toimitilojen hankinta sisältäen nykyisen toimitilakiinteistön realisoinnin ja toiminnan jatkamisen nykyisissä toimitiloissa mahdollisen tilojen modernisoinnin jälkeen.
Edustajisto toteaa, että JHL on liittona laatinut selvityksiä ja käynnistänyt toimenpiteitä, kuinka liiton edustajiston hyväksymä uusi liittostrategia jalkautetaan. Näissä on hyödynnetty myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Strategiset valinnat vaikuttavat seuraavissa vaiheissa siihen, miten liiton toimintaa on järkevä organisoida ja millaisia toimitilaratkaisuja ne edellyttävät. Edustajisto arvioi strategisten tavoitteiden toteutumista.
5 Lisää liittojen välistä yhteistyötä
Aloite: Omistajavaihdoksissa jäsenten edut turvattava yhteistyössä muiden liittojen kanssa
Esitys: Kaupunkien palveluja siirretään in house -yhtiöihin, niitä yhtiöitetään ja viimeisessä vaiheessa voidaan myydä yksityisille palvelun tuottajille. Jäsen ei hahmota, mikä liitto uudessa tilanteessa hoitaa hänen edunvalvontaansa. Järjestämisalat, edunvalvonta, luottamusmiehet ja uudessa tilanteessa noudatettava TES menevät muutoksessa suloisesti sekaisin, jollei ammattiliitot tee sujuvaa yhteistyötä jäsenten hyväksi.
JHL ry:n on huolehdittava jäsenen edunvalvonnasta työnantaja/omistajamuutoksissa. Ei ole kenenkään etu, että minkään ammattiliiton jäsenet jäävät tyhjän päälle tai siirtyvät yleisen työttömyyskassan jäseniksi. Valitettavan moni ei vaihda liittoa muuttuvan työehtosopimuksen mukaisesti ja jää näin ilman toimivaa edunvalvontaa ja ajankohtaista tietoa.
Jäsenten edunvalvonnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi liiton johdon ja hallinnon on käynnistettävä tiiviimpi yhteistyö ja neuvottelut Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja SAK kanssa.
Tekijä: Edustajiston jäsen Kari Vienonen
Vastaus: Pyritään toteuttamaan.
JHL on suhtautunut lähtökohtaisesti avoimesti liittojen väliseen yhteiseen tekemiseen ja edunvalvontavastuiden jakamiseen. SAK:laisessa kentässä vastaavaa perinnettä tai tahtotilaa muilla liitoilla ei juurikaan ole löytynyt. Poikkeuksena alat, joissa JHL on sopijaosapuolena, kuten energia-, satama-ala ja lossiliikenne. Tällaiset ratkaisut ovat luoneet edellytyksiä liiton edunvalvonnalle muuttuvassa edunvalvontaympäristössä, vaikkakaan ne eivät suojaa liittoa muiden liittojen harjoittamalta jäsenhankinnalta. Pidemmälle vietynä pitää tarvittaessa olla valmiutta pohtia ja tehdä aloitteita liittofuusioista edunvalvonnan turvaamiseksi.
Edustajisto toteaa, että liiton tulee pyrkiä jatkossakin toimimaan muutostilanteissa ammattiliittojen välisen yhteistyön vahvistamisen puolesta, tavalla, jolla mahdollisimman hyvin tuetaan jäsenten edunvalvontaa.
Lisäksi liiton tulee selvittää edellytykset asian edistämiseksi keskusjärjestön toiminnan puitteissa.
6 Liittymislomaketta pitää muuttaa
Aloite: Aloite jäsenlomakkeen päivittämiseksi
Esitys: Nykyinen opiskelijan liittymislomake ei sovi aikuisopiskelijalle siitä puuttuvien kohtien sekä virheellisten tietojen vuoksi. Aikuis- ja oppisopimusopiskelijoilla on myös ansiotuloja, jolloin liittyminen tai liitossa oleminen ei ole ilmaista, kuten se opiskelijajäsenelle on. Opiskelijalomakkeelta puuttuu esimerkiksi eroa edellisestä liitosta -kohta. Aikuis- ja oppisopimusopiskelijat usein kuuluvat jo liittoon, jolloin opiskelijalle tarkoitettu jäsenlomake ei ole tarkoituksenmukainen.
Oppilaitoksissa pidettävät työelämän infotunnit ja aulainfot ovat tärkeitä liiton näkyvyyden lisääjiä. On erittäin tärkeää, että oppilaitostoiminnassa olevilla tiedottajilla materiaalit ovat tarkoituksenmukaisia ja houkuttelevat liittymään liittoon.
Ehdotamme, että jäsenlomaketta muokattaisiin aikuis- ja oppisopimusopiskelijoiden tarpeita vastaavaksi ja opiskelijalomakkeen puutokset korjattaisiin. Oppisopimusopiskelijoille tehtäisiin oma jäsenlomake, joka ottaa huomioon tulot ja työpaikan, missä oppisopimus tapahtuu, sekä irtisanomisen edellisestä liitosta.
Tekijä: Ylöjärven JHL 270 ry
Vastaus: Toteutuu osittain jo nyt.
Lomakkeiden käytettävyys on tärkeä näkökulma jäsenpalveluja kehitettäessä. JHL:n sääntöjen perusteella aikuis- ja oppisopimusopiskelijat ovat samassa asemassa kuin työssäkäyvät jäsenet, sillä heillä on pääsääntöisesti työsuhde voimassa. Tämän vuoksi liitto tarvitsee heiltä samat tiedot kuin palkansaajajäseninä liittyviltä, joten kysyttävien tietojen määrää ei ole mahdollista vähentää.
Aloitteessa toivottu mahdollisuus oppisopimusopiskelijalle irtisanoa jäsenyys edellisestä liitosta/kassasta onnistuu nykyistä lomaketta käyttäen.
Opiskelijajäsenen lomakkeessa ei ole erovaltuutus-kohtaa edellisestä liitosta/kassasta, sillä opiskelijan tulee/ kannattaa säilyttää edellisen kassan/ liiton jäsenyys, koska hän ei voi liittyä opiskelijana JHL:n työttömyyskassaan, jos työsuhde ei ole voimassa.
Liittymislomakkeiden toteuttamiseen tuo oman haasteensa se, että tietoja täytyy kerätä edunvalvonnan, työttömyyskassan jäsenyyden ja järjestötoiminnan tarpeisiin. Tämän vuoksi lomakkeen toteuttaminen ei ole aivan yksinkertaista.
Edustajisto toteaa, että nykyiset liittymislomakkeet vastaavat liittyvien jäsenten tarpeita pääsääntöisesti. Lomakkeita päivitetään muuttuvien tarpeiden mukaan ja muutosten lähtökohtana tulee olla lomakkeen ymmärrettävyys, käytettävyys ja täyttämisen helppous.
7 Jäsenten yhteystiedot tarkennettava
Aloite: Tarkennetaan jäsenrekisteriin tehtyjä jäsenen yhteystietoja ja niiden vaatimista
Esitys: Esitän, että liitto tarkentaisi jäsenrekisteriin tehtyjä jäsenen yhteystietoja ja niiden vaatimista. Käsittääkseni jäseneksi liittyessään jäsen antaa luvan tallentaa tietojaan. Tiedot tulee laittaa myös omaYhdistysten tietoihin näkyviin, jotta yhdistykset tavoittaisivat kaikki jäsenensä.
Tällä hetkellä kaikilla yhdistysten jäsenillä ei ole kirjattuna mitään yhteystietoja: ei osoitetta, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta. Miten yhdistykset pitävät yhteyttä jäseniinsä, jos tarpeellisia tietoja ei ole? Jäsenhakemukseen tulee kirjata pakollisiksi kentiksi kyseiset kohdat ja niiden lisäksi työpaikka tai työskentelypiste, pelkkä työnantaja ei riitä. Tietojen taltiointi helpottaisi yhdistysten työtä ja jäsenten pitovoimaa, koska yhdistysten tarjoamat jäsenedut ja muu tiedotus tavoittaisivat kaikki uudet ja vanhatkin jäsenet. Jäsentietoihin voitaisiin kirjata myös kohta, jos jäsen ei halua tietoa tai postia liitolta ja sen yhdistyksiltä. Siinä voisi myös korostaa, että yhdistysten monesti aika merkittävätkin jäsenedut jäävät saamatta, jos valitsee tiedotuskiellon.
Oma lukunsa on, miten myös niiden jäsenten tiedot voisi päivittää, joilla ne eivät ole ajan tasalla. Voisiko liitto keksiä tapaa tavoittaa näitä jäseniä ja päivittää yhteystietoja? Yhdistyksillä niitä ei ole.
Tekijä: Edustajiston jäsen Marja Sirkka-Ahonen
Vastaus: Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.
Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään seikkaan, yhteystietojen saatavuuteen yhdistysten tarpeisiin ja tietojen ajantasaisuuteen. Aloitteessa kuvattu ongelma on oikeastaan syntynyt EU:n tietosuoja-asetuksen myötä. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa käsittely tietyltä osin, ja osa onkin merkinnyt jäsentietoihinsa turvakiellon, joka estää yhteystietojen näkymisen aktiivien käyttämässä omaYhdistys-palvelussa. Liiton henkilöstön käyttämästä järjestelmästä yhteystiedot ovat saatavissa mm. Motiivin postituksia yms. viestintää varten.
Jäsenyys- ja yhdistyspalvelujen yksikkö on selvittänyt, miten voitaisiin ennaltaehkäistä turvakiellon merkitseminen niissä tapauksissa, joissa jäsenellä ei ole todellisuudessa turvakieltoa, mutta hän kuitenkin merkitsee näin tietoihinsa. Selvityksen alla on myös se, voidaanko antaa tietoja jäsenyhdistyksen rajatulle toimihenkilöryhmälle.
Uusilta liittyviltä jäseniltä kerätään työpaikkatieto pakollisena tietona. Myös omaYhdistyksessä kenttä on pakollinen.
Liitto on lähettämässä jäsenrekisteriin turvakiellon tehneille huomautuksen, jossa kerrotaan, että turvakielto estää yhdistyksen lähettämän postin vastaanottamisen, ja että turvakiellon voi poistaa omaJHL-palvelussa. Tämä tehdään, koska osa turvakiellon merkinneistä todennäköisesti luulee tehneensä markkinoinnineston eikä turvakieltoa. Toimenpide tullee vähentämään niiden jäsenten määrää, joilta ei tällä hetkellä näy yhteystietoja lainkaan omaYhdistys-palvelussa.
Liiton jäsenten osoitetiedot päivittyvät Postin osoitepalvelun kautta viikoittain, mikäli jäsen ei ole tehnyt osoitteen luovutuskieltoa.
Edustajisto toteaa, että yhteystietojen saatavuutta yhdistysten käyttöön pyritään parantamaan mm. informoimalla turvakiellon tehneitä jäseniä pyytämällä heitä purkamaan aiheeton turvakielto.
8 Tieto jäsenmaksusta suoraan palkanmaksajalle
Aloite: Liitosta lähtee suoraan tieto perimissopimuksesta työntekijän palkkahallintoon uuden jäsenen liittyessä liittoon
Esitys: Esitän, että liitto luo järjestelmän, mikä mahdollistaa jäsenmaksun perimissopimuksen siten, että liitosta lähtee suoraan tieto perimissopimuksesta työntekijän palkkahallintoon uuden jäsenen liittyessä liittoon.
Nyt jäsen voi liittyessään unohtaa tai olla huomaamatta kohdan, että jäsenmaksun perimissopimus pitää liitolta tilata ja toimittaa sitten itse omaan palkkahallintoon. Tällaisia kuulemiskirjeen ja liitolta erottamispäätöksen saaneita jäseniä on. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuuksia skannailla asiakirjaa tai lähetellä sähköisiä liitteitä ja kirjeen perille menokaan ei ole yhtä varmaa kuin ennen. Usein myös jäsenet näkevät liian työlääksi reagoida kuulemiskirjeen saatuaan. Jäsenmaksut ovat rästissä pitkältäkin ajalta, . Tällöin liiton jäsenyys jää vain aikeeksi.
Tekijä: Edustajiston jäsen Marja Sirkka-Ahonen
Vastaus: Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.
Aloitteessa esitetty ratkaisu todennäköisesti sujuvoittaisi jäsenmaksujen perintäprosessia ja helpottaisi erityisesti jäsenyyden alkuvaiheen jäsenmaksujen hoitamista. Mallia on jo jonkin aikaa selvitelty. Liiton jäsenrekisterin asiantuntijat ovat tutustuneet mm. Palvelualojen ammattiliiton PAMin malliin, kuinka he toteuttavat perintäsopimuksen lähettämisen suoraan liitosta palkanlaskentaan. PAMista kerrottiin, että prosessi sujuu suhteellisen hyvin, mutta samalla he totesivat järjestelyn lisäävän henkilöresurssien tarvetta liiton jäsenrekisterissä. Mallin selvittelytyö jatkuu.
Kaikilla ei ole mahdollisuuksia skannailla asiakirjaa tai lähetellä sähköisiä liitteitä.
Esitetyn kaltainen toteutus on jäänyt jäsentietojärjestelmän toiminnallisten ongelmien jalkoihin, sillä uusia kehittämiskohteita ei ole voitu ottaa samalla kun aivan keskeisten perustoimintojen osalta on korjaustarpeita. Myös Sarastian kaltaisten yritysten sotkut palkanlaskennassa ovat hidastamassa uusien toimintamallien toteuttamista.
Edustajisto toteaa, että liiton asiantuntijoiden on syytä jatkaa jäsenmaksujen perintäprosessien kehittämistä edelleen. Tavoitteena on saada prosessi sellaiseksi, jossa tieto jäsenmaksujen perintävaltuutuksesta menee suoraan liitosta jäsenen työnantajan palkanlaskentaan.
9 Keskusjärjestön tarjottava yhdistyksille kirjanpitotukea
Aloite: Yhdistyksille tukea kirjanpidossa
Esitys: Yhdistykset tarvitsevat tukea kirjanpidossa. Haluaisimme keskusjärjestön tarjoavan joko koko kirjanpidon yhdistyksille tai vaihtoehtoisesti ohjelmiston ja koulutuksen JHL-opiston kautta. Muissa ammattijärjestöissä tällainen toimintatapa on jo olemassa.
Tekijä: Porvoon JHL ry – Borgå JHL rf
Vastaus: Huomioitu muulla tavalla.
Ammattiliitto JHL:ssä on 460 yhdistystä ja 10 yhteisjärjestöä. Yhdistykset ovat hyvin erilaisia niin jäsenmääriltään kuin toiminnalliselta aktiivisuudeltaankin. Näin myös kirjanpidon haastavuus vaihtelee yhdistyksittäin merkittävästi. Se, että liitto voisi tarjota koko kirjanpidon kaikille yhdistyksille, vaatisi huomattavan määrän lisäresursseja eikä muutoinkaan ole tarkoituksenmukaista. Opistolla on ollut aiemmin koulutusta yhdestä kirjanpito-ohjelmistosta, mutta kurssista luovuttiin, koska yhdistysten tarpeet ja odotukset ohjelmiston suhteen poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Jäsenmaksujen yhdistyksille palautettava osuus on osaltaan tarkoitettu siihen, että yhdistyksillä on mahdollisuus itsenäisesti järjestää/hoitaa yhdistystoimintaan kuuluvat perustoiminnot, kuten kirjanpidon. JHL antaa myös koulutusta yhdistysten taloudenhoitoon ja kirjanpitoon muun muassa viisipäiväisen taloudenhoitajan peruskurssin.
Edustajisto toteaa, että yhdistykset hoitavat itse oman kirjanpitonsa tai tarvittaessa ostavat palvelun. JHL-opisto tukee yhdistysten taloudenhoitajia järjestämällä jatkossakin yhdistysten taloudenhoitoon ja kirjanpitoon liittyviä kursseja.
10 Liiton tarjottava yhdistyksille sähköisiä palveluita
Aloite: Liitto tarjoaa yhdistyksille sähköisen asiointipalvelun, sähköisen allekirjoitusalustan ja mallipohja-arkiston
Esitys: Haluamme keskusjärjestön tarjoavan sähköisen arkistointi palvelun, sähköisen allekirjoitusalustan ja mallipohja-arkiston samassa palvelussa. Näin yhdistykset voisivat hoitaa kaikki hallinnolliset asiat samasta paikasta helposti.
Tekijä: Porvoon JHL ry – Borgå JHL rf
Sanottua: ”Onko olemassa vastausta, mitä kirjanpitotuki tai sähköinen asiointipalvelu tulisi käytännössä maksamaan? Sillä on iso merkitys syksyllä tehtävään talousarvioon.” Edustajiston jäsen Jarno Strengell
Vastaus: Voidaan selvittää.
JHL kehittää omaJHL- ja omaYhdistys-palveluitaan jatkuvasti. Tänä vuonna otetaan käyttöön vahva tunnistautuminen verkkopalveluihin ja helpotetaan näin verkkopalveluiden käyttöä sekä lisätään tietoturvaa.
Aloitteessa ehdotetut palvelut ovat kiinnostavia mutta ennakkoarvion perusteella erittäin kalliita, sillä niiden hinnoittelu perustuu tyypillisesti potentiaalisille käyttäjille haettaviin lisensseihin eivätkä siis perustu todellisiin käyttäjämääriin. Edustajisto toteaa, että aloitteessa ehdotettujen palvelujen toteuttamisen mahdollisuuksia ja kustannuksia voidaan selvittää.
11 Oppisopimusopiskelijoille helpotusta jäsenmaksuun
Aloite: Oppisopimusopiskelijan jäsenmaksu
Esitys: Nykyisen yhteiskunnan toimintatapojen mukaisesti pyritään mahdollisimman paljon oppilaitosten toimesta saamaan opiskelijoita siirtymään oppisopimukseen, joko opiskelun perusjakson jälkeen tai opiskeluajan välissä.
Nykyisellään oppisopimusoppilas rinnastetaan työntekijään, koska henkilö saa työstään palkkaa. Täten ehdotamme seuraavaa: Oppisopimusopiskelija rinnastettaisiin opiskelijajäseneen ja jäsenmaksu koostuisi nykyisen 1 %:n sijaan vain 0,3 %:n työttömyyskassan maksuun ajalta jolloin henkilö on opiskelujen käynnissäoloaikana palkallisessa työssä oppimisessa.
Tekijä: Vihdin JHL ry 300
Vastaus: Siirretään eteenpäin.
Aloitteessa esitetään muutosta liiton sääntöjen perusteella maksettaviin jäsenmaksuihin. Edustajisto toteaa, että aloitteen käsittely siirretään liiton sääntötyöryhmän valmisteltavaksi.
12 Jäsenhankintaviikkojen materiaaleja kehitettävä
Aloite: Jäsenhankintaviikkojen materiaalit
Esitys: Jäsenhankintaviikkojen materiaali pitää tulla ajoissa, vähintään kuukautta ennen, aluetoimistoille jaettavaksi.
Jäsenhankintaviikkojen materiaali tulee todella viime tipassa aluetoimistoille ja sitä kautta kentälle yhdistyksille/jäsenhankkijoille. Materiaalien jako aluetoimistoilta eteen päin ei suju parissa päivässä ainakaan täällä maakunnissa pitkien välimatkojen takia. Yhdistysten väki ei ehdi työpäivinä aluetoimistolle aukioloaikoina ilman erillisiä järjestelyjä. Sen takia on tärkeää, että materiaaleja voi noutaa pidemmällä aikavälillä. Tämä mahdollistaa yhdistysten oman jäsenhankintakampanjan paremman suunnittelun.
Jäsenhankintaviikkojen materiaaleissa oli huomioitu Suomen kaksikielisyys sekä maahanmuuttajat. Näiden ruotsin- ja englanninkielisten materiaalien jakaminen automaattisesti yhdistyksille on turhaa esim. täällä Sisä-Suomen alueella. Noin puolet jaettavasta tekstimateriaalista meni roskiin, koska yhdistyksemme alueella ei ole yhtään työyksikköä, missä niitä olisi voinut käyttää. Painokustannukset eivät ole halpoja, joten tuntui kurjalta laittaa jakomateriaaleja paperinkeräykseen.
Syksyn 2022 jäsenhankintaviikkojen materiaaleja ei riittänyt kaikille yhdistyksille ja, jos jotain jäi viimeiselle hakijalle, niin todella vähän. Tasapuolinen jako yhdistysten koko huomioiden on tärkeää. Yksi suklaalevy työpaikalle, jossa kymmeniä työntekijöitä, ei ole järkevää ja tarkoituksenmukaista.
Tekijä: Edustajiston jäsen Kirsi Valta
Vastaus: Otetaan huomioon.
Aloitteessa esitetään tärkeitä huomioita jäsenhankintamateriaalista. Tehokas ja koko liitto-organisaation kattava jäsenhankinta on edellytys kaikelle toiminnalle. Paikallisnäkyvyydessä yhdistyksillä on merkittävä rooli.
Jäsenhankinta on jatkuvaa työtä, jota kaikkien on syytä tehdä jokaikinen päivä. Jäsenhankintaviikot ovat erityisen tehostettua jäsenhankinnan aikaa.
Jäsenhankinnan materiaaleja ja muuta JHL-materiaalia, esimerkiksi kuvia, logoja, oppaita ja esitteitä voi vapaasti hyödyntää kaikessa yhdistystoiminnassa ja jäsenhankinnassa. Materiaalit löytyvät liiton aineistopankista. JHL-jakotavaraa yhdistykset voivat tilata JHL-shopista.
Tuntui kurjalta laittaa jakomateriaaleja paperinkeräykseen.
JHL-bonuspalkintoja saa kuka tahansa jäsen, joka toimii jäsenhankkijana. Palkintoja on pienemmistä esineistä arvokkaisiin kokonaisuuksiin. Mitä aktiivisempi on jäsenhankinnassa, sitä enemmän ja parempia palkintoja voi saada. Liitto kustantaa kaikki JHL-bonuspalkinnot, joten rahallinen panostus jäsenhankintaan on huomattava.
Jäsenyyden suosittelujärjestelmän kautta suosittelun voi tehdä helposti netissä. Suosittelija saa JHL-bonuspalkintoihin oikeuttavia pisteitä, jos suosittelun kautta liittyy uusi jäsen.
Lisäksi liitto kouluttaa oppilaitosagentteja. Oppilaitosagentit tekevät jäsenhankintaa oppilaitoksissa, vetävät työelämäinfoja ja kertovat työelämästä ja sen pelisäännöistä.
Aloitteessa kerrottu palaute ja muu saatu palaute otetaan huomioon. Jäsenhankintaviikkojen materiaalien saatavuuteen, määriin, aikatauluihin ja kieliversioihin kiinnitetään entistä tarkempaa huomiota seuraavilla kerroilla. Työpaikoille tarkoitettua materiaalia on postitettu jäsenhankintaviikkoja varten pääluottamusmiehille ja yhdistysaktiiveille suoraan kotiosoitteisiin, jotta materiaalit saadaan työpaikoille mahdollisimman nopeasti levitykseen ilman erillistä noutoa aluetoimistosta. Vuoden 2022 kampanjassa mukana ollut suklaalevy oli JHL-työttömyyskassan kustantama ja oli esimerkinomainen, että laatikkoon voi laittaa tarjolle myös syötävää, esimerkiksi yhdistysten toimesta.
Edustajisto velvoittaa koko organisaation yhdistyksistä ja aktiiveista liiton henkilökuntaan tekemään aktiivista jäsenhankintaa ympäri vuoden. Tulevilla jäsenhankintaviikoilla huomioidaan saadut palautteet.
13 Jäsenedut paremmin kaikkien saataville
Aloite: Liiton jäsenedut kuuluvat kaikille JHL:n jäsenille
Esitys: Iso osa JHL:n jäseneduista on sellaisia, joita kaikki jäsenet eivät voi hyödyntää. Moni etu on todella hyvä, mutta pitkän matkan päässä useilta jäseniltä. Joissakin eduissa (bensa, diesel) alennuksen saaminen edellyttää älypuhelinsovellusta, mutta kaikilla jäsenillä ei ole älypuhelinta. Silmälasi-, piilolinssi- ja aurinkolasietua tarjoavan yrityksen lähin toimipiste saattaa olla satojen kilometrien päässä.
Jäsenedut ovat erittäin tärkeitä jäsenhankinnassa ja jäsenten jaksamisen tukemisessa sekä yhteenkuuluvuuden lisäämisessä. JHL on parantanut kilpailuasemaansa tässä, mutta seuraava askel olisi huomioida, että etuja olisi eri puolella Suomea ja yhdenvertaisuus jäsenten kesken toteutuisi. Etuja tulisi olla tarjolla tasa-arvoisesti kaikille jäsenille riippumatta, asuuko jäsen eteläisessä vai pohjoisessa Suomessa. Jos jokin etu saadaan vain etelään, niin olisi syytä tarkistella mahdollisuuksia vastaaviin etuihin myös pohjoisessa vaikka toisilta yrittäjiltä. Ei siis ole tarpeen lakkauttaa etuja, vaan hankkia uusia vastaavia myös muualta Suomesta.
Eduista on neuvoteltava yhteistyösopimuksia yhtä aikaa useiden yritysten kanssa, jotta saadaan mahdollisimman hyvä kattavuus edun tavoitettavuudessa myös Oulun ja Kainuun seudulla sekä Pohjois-Suomessa. JHL on hankittava yhteistyökumppaneikseen myös eri alueiden paikallisia yrityksiä.
Tekijät: Edustajiston jäsenet Birgitta Huhtamäki, Jaana Tyni, Kristina Ahl, Maarit Vartiainen, Marjut Sormunen, Merja-Liisa Seppänen ja Tarja Heikkinen.
Sanottua: ”Ahvenanmaalla ja Lapissa Rovaniemestä ylöspäin ei juuri löydy jäsenetuja. Siellä on kuitenkin paljon hotelliketjuja ja ravintoloita. Ja Ivalossakin on sentään Instrumentarium.” Edustajiston jäsen Tarja Huhtamella
Vastaus: Toimia jatketaan.
Liitolla on kahdenlaisia jäsenetuja tärkeimmän – edunvalvonnan – lisäksi: 1) etuja, joista maksetaan palveluntuottajalle ja 2) etuja, joita vastaan tarjotaan näkyvyyttä ja markkinointia. Pääperiaatteita on kolme: 1) edun pitää olla laajasti hyödynnettävissä joko netissä tai eri puolilla Suomea ja 2) edun sekä palveluntarjoajan pitää olla luotettava ja mieluiten myös eettisesti kestävä ja 3) edun pitää olla niin sanotusti tyhjää parempi; emme ota valikoimaan nollaetuja tai etuja, joita saa ilman jäsenyyttäkin.
Suurin osa eduista on viestinnän hankkimia oman toimensa ohella. Muutamia etuja on lisäksi saatu liiton yhteistyötahojen kautta sekä palveluntarjoajan oman yhteydenoton kautta. Näkyvyyttä vastaan tarjottavien etujen hankkimiseen ja neuvottelemiseen ei ole käytettävissä juuri minkäänlaista resurssia. Mikäli etujen määrää ja laajuutta halutaan entisestään lisätä, tulee etukokonaisuudesta huolehtimiseen osoittaa riittävä lisäresurssi. Paikallisia jäsenetuja voivat hankkia myös yhdistykset ja tiedottaa eduista jäsenilleen.
Edustajisto katsoo, että liiton jäsenetuvalikoima on monipuolinen. Uusia jäsenetuja hankittaessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitava valtakunnallisuus jatkossakin.
14 Jäsenasiat voitava hoitaa henkilökohtaisella käynnillä
Aloite: Alueellisten toimistopäivien palauttaminen
Esitys: Tehtävämme on parantaa yhdessä jäsentemme asemaa yhteiskunnassa. Henkilökohtainen asiointimahdollisuus on ehdottomasti turvattava samoin kuin puhelinneuvonta ja kirjallisten ohjeiden, esitteiden ja lomakkeiden saatavuus ja saavutettavuus.
Mahdollisuus saada digitukea on kytkettävä digipalvelujen yhteyteen.
Liitossamme on jäseniä, jotka eivät voi saada pankkitunnuksia tai eivät käytä s-postiosoitetta, eivät luota postin toimintaan henkilökohtaisista syistään. Tämä ei kuitenkaan ole osoittanut ikäkysymykseksi.
Huomiota tulisi kiinnittää myös omaehtoiseen toimintaan jäsenyyden hoitamisessa, niin että se on kaikille jäsenille mahdollista.
Meidän tulee palata resursoimalla osittain vanhan tavan toimistopäivään alueellisesti sekä mahdollisten pääluottamusmiesten oikeuden avustamisen jäsen asioiden hoitoon paikallisesti arjen sujuvuuden lisäämiseen.
Tekijä: Edustajiston jäsen Sirkka Mantere
Vastaus: Toimia kehitetään.
Liiton palveluita kehitetään koko ajan ja pyritään huomioimaan asiakkaiden tarpeet yhä paremmin. Tätä työtä tekee vuoden 2023 ajan palvelutiimi, jossa on henkilöstöä kaikilta toimialueilta ja tiimiläiset arvioivat palveluiden käyttäjiltä saatua palautetta ja sen pohjalta on valittu kehittämisen painopisteet kuluvalle vuodelle.
Tällä hetkellä liiton palvelukanavina löytyvät alkuvuonna uusitut JHL-nettisivut, joista pystyy hakemaan tietoa koska tahansa. Tiedon hankintaa tukee livechat-palvelu. Nettisivuilta löytyy myös OmaJHL, sähköinen asiointikanava jäsenille.
Liiton puhelinpalveluajat on yhtenäistetty alkuvuodesta ja JHL:n valtakunnallinen vaihde, aluetoimistojen vaihdepalvelut, JHL-opiston kurssineuvonta sekä jäsenpalveluiden, työsuhdeneuvonnan ja työttömyyskassan puhelinpalveluiden henkilökunta vastaa palveluiden käyttäjien kysymyksiin puhelimitse.
Liitossamme on jäseniä, joilla ei ole pankkitunnuksia tai sähköpostiosoitetta.
Ammattiliitto JHL:ssa on kahdeksan aluetoimistoaluetta, jossa kymmenen toimipistettä palvelee jäsenistöä valtakunnallisesti. Aluetoimistojen henkilökunta antaa henkilökohtaista puhelinpalvelua, vastaa henkilökohtaiseen sähköpostiin tai aluetoimiston sähköpostiosoitteeseen ja on sovittaessa tavoitettavissa henkilökohtaisesti maanantaista perjantaihin 9–15 välisenä aikana. Aluetoimistot ovat auki maanantaisin ja torstaisin klo 9.00–15.00, jolloin on saatavilla henkilökohtaista palvelua.
Myös työttömyyskassa tarjoaa monikanavaista asiakaspalvelua, jolloin jokaisella on mahdollisuus valita itselleen tarkoituksenmukaisin palvelukanava. Työttömyyskassan puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9–12 ja kassan livechat ma-pe klo 9–14. Myös työttömyyskassan nettisivuilta löytyy laajasti tietoa ja ohjeita sekä chatbot joka on päivystää 24/7. Kassalle voi lähettää myös viestejä ilman kirjautumista sähköpostitse. Valtakirjan avulla voi halutessaan valtuuttaa jonkun toisen henkilön hoitamaan omia työttömyysturva-asioitaan. Päivärahaa voi hakea postitse paperihakemuksella.
Edustajisto edellyttää, että ammattiliitto JHL:n palvelutiimi tekee aktiivisesti työtä liiton palvelukanavien ja palveluiden laadun kehittämiseksi. Tavoitteena on erilaisten jäsen- ja asiakasryhmien tarpeisiin vastaaminen henkilöstön resurssit huomioiden. Kehittämistyössä on huomioitava myös lain määräämät tietosuoja ja -turva-asiat.
Liiton jäsenpalvelun kilpailukykyisyyden ylläpitämiseksi luodaan tapa kerätä ja analysoida jäsenten palvelutarpeita, minkä avulla voimme vahvistaa jäsenlähtöisen toiminnan toteuttamista ja kehittää alueellisia palveluita. Viestitään ammattiliiton palvelukanavista ja palveluista sekä palvelulupauksesta henkilöstölle, aktiiveille ja yhdistyksille ja aktivoidaan sen mukaista toimintaa. Aluetoimistojen lähipalvelulla kartoitetaan ja kehitetään tarvittaessa yhdistyksien palveluita jäsenistölle. Palvelukanavien monipuolisuuteen kiinnitetään huomiota tulevaisuudessakin.
15 Lakipalvelut saatava nopeammin käyttöön
Aloite: Lakipalveluiden nopea apu kentän erimielisyyksissä, joissa toimijat tarvitsevat lain tulkintaa ja tietoa erilaisista ennakkotapauksista
Esitys: Neuvottelutilanteet ja erimielisyyksien käsittely on nopeutunut digitalisaation myötä ja koemme, että JHL:n paikallisneuvottelijat jäävät alakynteen JHL:n kankeiden käytäntöjen takia. Pääluottamusmiehet ja muut neuvottelevat toimijat tarvitsevat oikeusapua ja tulkintoja neuvotteluiden edetessä nopeasti. Muilla pääsopijajärjestöillä pääluottamusmiehet saavat konsultaatio/neuvotteluapuja oikeudelliselta puolelta nopealla aikataululla.
JHL:n juridisen tuen toimintamallikokeilu kunta-alan yhteisjärjestöille ja suurimpien kaupunkien yhdistyksille oli toimiva. Pystyimme ottamaan neuvottelutoiminnan aloitteen JHL:lle. Muilla pääsopijajärjestöillä on ketterä ja nopea toimintamalli oikeudellisen palveluiden saamiseksi. Harmiksemme kokeilu lopetettiin.
Esitämme liiton hallituksen ja/tai edustajiston tekevän ripeästi toimenpiteitä ja muokkaamaan palveluverkostoa nykyhetkeä vastaamaan, jotta saamme liiton oikeudelliselta osastolta lakipalvelua/-neuvontaa vaikeissa tilanteissa ja voimme neuvotella tasa-arvoisesti vastatoimijoiden kanssa.
Tekijä: Helsingin yhteisjärjestö JHL ry (911)
Vastaus: Toimia jatketaan.
Paikallinen neuvottelutoiminta on keskeisessä asemassa liiton edunvalvonnan toteuttamisessa. Suurin osa paikallisesta edunvalvonnasta tapahtuu pääsopimusten ja työehtosopimusten neuvottelumääräysten mukaan. JHL:n edunvalvontatoiminta nojautuu edunvalvontaketjun noudattamiseen. Paikallisten neuvottelujen kohteena ovat yleisimmin sellaiset työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat tulkintatilanteet, joihin aluetoimistojen asiantuntijat ja keskustoimiston sopimusasiantuntijat pystyvät antamaan parhaiten tukea luottamusmiehille ja yhdistysten puheenjohtajille. Näissä tulkintatilanteissa juridinen apu ei ole ensisijaista.
Oikeudellisen toimialueen lakimiehet voivat antaa ohjeita ja apua paikallisiin neuvotteluihin ja erimielisyyskysymyksiin vasta sen jälkeen, kun heillä on ollut riittävästi aikaa perehtyä oikeudellista arviota koskeviin kysymyksiin. Tämä koskee myös kaupunkikonsernien muutoshankkeita ja yt-neuvotteluja. Ohjeiden antaminen näissä usein hankalissa tilanteissa edellyttää asian perusteellista selvittämistä.
JHL:n paikallisneuvottelijat jäävät alakynteen kankeiden käytäntöjen takia.
Toisinaan neuvotteluissa työnantajan kanssa voi tulla tilanteita, joihin kaivataan kiireellisiä ohjeita. Lakimiehet antavat niihin apua mahdollisuuksien mukaan. Aluetoimistoilla tulee olla riittävät resurssit ja niiden asiantuntijoilla tarpeeksi osaamista paikallisten neuvottelijoiden tukemiseen. Luottamusmiehillä tulee puolestaan olla osaamista ja rohkeutta hallita hankaliakin neuvottelu- ja erimielisyystilanteita. Siksi on tärkeää, että luottamusmiehet ja muut paikalliset aktiivit osallistuvat säännöllisesti opiston ja liiton järjestämään koulutukseen, jolla osaamista vahvistetaan.
Aloitteen tekijät viittaavat myös kokeiluun, jossa kunta-alan yhteisjärjestöille ja suurten kaupunkien yhdistyksille perustettiin juridisen tuen toimintamalli. Tämä kokeilu päättyi, koska sitä ei pidetty edunvalvontaketjun noudattamisen kannalta tarkoituksenmukaisena.
Edunvalvonnan ja järjestötoiminnan linjalla on syytä jatkaa aluetoimistojen ja pääluottamusmiesten edunvalvontaosaamisen vahvistamista hyviksi havaituilla tavoilla ja kehittää niitä edelleen edunvalvontaketjuajatteluun ja -toimintamalliin perustuen. Palveluverkoston toimivuutta arvioidaan säännöllisesti.
16 Lisää koulutusta yhdistysten avainhenkilöille
Aloite: Ajankohtaispäiviä yhdistysten keskeisille toimijoille
Esitys: Toimintaympäristön muutokset ja liitolta tulevat erilaiset tehtävät yhdistyksille vaativat yhdistyksiltä oman toiminnan kehittämistä ja sitä, että yhdistykset pystyvät vastaamaan jäsenten edunvalvonta-asioihin ja vaikuttamaan työnantajiin ja poliittisiin päättäjiin.
Yhdistysten ja yhdistysten hallituksen keskeisiä toimijoita ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, jäsenasiainhoitaja ja taloudenhoitaja.
Aktiivit tarvitsevat vertaistukea ja verkostoitumista.
Henkilöt toimivat näissä tehtävissä useasti monta vuotta. He ovat käyneet varsinaisen perehdytyskoulutuksen tehtävään silloin kun he ovat ottaneet tehtävän vastaan. Sen jälkeen heille ei ole ollut omaan tehtävään suunnattua ajankohtaista koulutusta, vaikka JHL:ssä on todella monipuolista ja laajaa koulutusta eri ryhmille niin aktiiveille kuin myös perusjäsenille.
Puheenjohtajan, varapuheenjohtaja, taloudenhoitajan, jäsenasianhoitajan ja sihteerin tehtävissä olevat aktiivit tarvitsevat myös samassa tehtävässä olevien vertaistukea ja verkostoitumista. Yhteisillä koulutuksilla vahvistetaan yhdistysten välistä yhteistyötä, mitä tarvitaan tämän päivän muuttuvissa työympäristöissä.
Tekijä: Oulun kaupungin toimen- ja viranhaltijat JHL ry 379
Vastaus: Etsitään paras tapa toteuttaa.
Yhdistysten toimihenkilöille on ollut tarjolla sekä alueellisia ajankohtaispäiviä että tehtäväkohtaisia kursseja. Kaikki kurssit eivät ole toteutuneet vähäisen osallistujamäärän vuoksi.
JHL-opiston ja alueiden tulee yhdessä löytää tarkoituksenmukainen tapa huoltaa ja ylläpitää yhdistysten toimihenkilöiden osaamista. Edustajisto muistuttaa myös liiton toimintasuunnitelmaan kirjatusta tavoitteesta nostaa koulutukseen osallistumismääriä ja toivoo yhdistysten kannustavan toimihenkilöitään osallistumaan järjestettäviin koulutuksiin.
17 Maksutonta koulutusta järjestöille
Aloite: Järjestöopintopäivät maksuttomiksi
Esitys: Järjestökoulutuksien avulla yhdistykset toimivat liiton sääntöjä, yhdistyksiä koskevia lakeja, hyvää hallintotapaa noudattaen ja vastuullisesti. Yhdistystoiminnasta on tullut entistäkin vaativampaa mm. tietosuojalain ja tulorekisterin myötä. Jäsenet, jotka toimivat yhdistyksien puheenjohtajina, sihteereinä, taloudenhoitajina ja muissa merkittävissä tehtävissä ovat liittomme perusta ja usein aktiiveja työpaikoillaan.
Ammatilliset opintopäivät muuttuivat jo muutama vuosi sitten maksullisiksi, kuin myös järjestökoulutus. Olemme tehneet aloitteen kurssimaksujen poistamisesta keväällä 2020. Liiton vastaus oli tuolloin: Keskeiset järjestötoiminnan peruskurssit muutetaan aktiiveille maksuttomiksi.
Yhdistystoiminnasta on tullut entistä vaativampaa.
Edelleen esimerkiksi Jäsenasiainhoitajan kurssi, Onnistuneet kokoukset ja tilaisuudet verkossa ja Taloudenhoitajan kurssi ovat maksullisia. Liitto on vyöryttänyt opintotoiminnan kuluja yhdistyksille ja jäsenille neuvottelematta tästä yhdistyksien kanssa.
Esitämme, että liitto poistaa kurssimaksut järjestöopintopäivien osalta, ja että kurssiapuraha ja matkakorvaukset olisivat maksussa viimeistään kahden viikon kuluessa kurssin päättymisestä.
Tekijä: Pirkanmaan yksityisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstö JHL ry hallitus
Vastaus: Toteutetaan pääosin.
Järjestökursseille on laitettu pieni omavastuumaksu yhdistyksille. Tähän oli kaksi perustelua: 1) yhdistys tietää, ketä heiltä osallistuu kurssille, kun käsittelevät asiaa yhdistyksen hallituksessa; ja 2) ilmoittautuneita sitoutetaan osallistumaan, kun poissaolostakin aiheutuu kustannuksia yhdistykselle.
Mahdollisesti nyt on aika luopua näistä maksuista. Toisaalta on kursseja, joissa ilmoittautuneita halutaan edelleenkin sitouttaa osallistumiseen (esim. kalliimmat koulutukset). Jos liiton hallitus päättää maksujen poistamisesta, ne voivat tulla voimaan ensi vuonna, koska tämän vuoden kalenterissa ja budjetissa on jo huomioitu tuo omavastuuhinta.
Edustajisto toteaa, että yhdistysten omavastuumaksut pääosin poistetaan järjestökursseille osallistuvilta vuoden 2024 alusta sillä poikkeuksella, että kaikkein kalleimpiin kursseihin pieni omavastuu voidaan asettaa osallistujien sitouttamiseksi ja kurssien toteutumisen varmistamiseksi.
18 Järjestökursseista maksettava apurahaa kaikilta päiviltä
Aloite: Järjestökursseilta maksettava kurssiapuraha
Esitys: JHL maksaa arkipäivinä pidettäviltä järjestökursseilta verottoman kurssiapurahan palkattomuustodistusta vastaan kurssipäivien lukumäärän mukaan.
Tällä hetkellä ainakin valtiosektorin jäsenten pitää viisipäiväistä kurssia varten hakea virkavapaata koko viikoksi (maanantai – sunnuntai). Palkattomia päiviä tulee seitsemän ja kurssiapurahaa maksetaan vain viideltä päivältä. Tämä rasittaa yhdistysten taloutta, kun yhdistys korvaa osallistujalle ansionmenetyksen ja kurssiapurahan välisen erotuksen. Jäsenmaksupalautusten pienentymisen takia taloudellinen rasite yhdistykselle on entistä merkittävämpi.
Järjestökursseille osallistumisesta apurahaa tulisi maksaa kaikilta niiltä päiviltä, joilta palkka pidätetään eikä kurssipäivien lukumäärän mukaan.
Tekijä: Aluehallintoviraston, Valtiokonttorin, Digi- ja väestöviraston henkilökuntayhdistys JHL ry
Vastaus: Huomioitu muulla tavoin.
Kurssiapuraha on veroton ja sitä ei voi maksaa viikonlopuilta eli asia ei ole opiston päätettävissä. Toisaalta kurssistipendi on veroton, ja jos sitä maksettaisiin enemmän, se menisi verolliseksi.
Opistolla on tiedostettu, että joissain tesseissä viiden päivän palkaton vapaa edellyttää myös sunnuntain tai koko viikonlopun vapaaksi ottamista. Siksi järjestökursseja järjestetään lähinnä 2–3-päiväisinä ja niin, että ne eivät alkaisi maanantaina.
Edustajisto toteaa, että veroton kurssiapuraha on mahdollista maksaa vain kurssipäiviltä. Kurssit tulee siksi pyrkiä järjestämään siten, ettei kurssilaisille tule ansionmenetystä muilta kuin kurssipäiviltä.
19 Koulutuksia järjestettävä hybridinä
Aloite: JHL-opiston koulutusten järjestäminen hybridimallilla
Esitys: Tämän päivän hektisestä työelämästä on vaikea päästä irrottautumaan Helsingissä järjestettäviin koulutuksiin. Kokonaisaika, joka kuluu sekä matkustamiseen että koulutukseen, voi muodostua esteeksi osallistua. Varsinkin Lapin alueelta voi matka-ajat muodostua erittäin pitkiksi.
Korona-aikana järjestetyt etäkoulutukset tarjosivat mahdollisuuden kiireisille aktiiveille osallistua koulutuksiin mahdollisimman pienellä ajankäytöllä. Nyt on aktiiveiltamme tullut toive siitä, että koulutuksia järjestettäisiin myös hybridimallilla. Nykyiset sähköiset toiminta-alustat mahdollistavat tällaisten koulutusten järjestämisen.
Esitämme, että JHL-opisto täydentää kurssivalikoimaansa etä- ja/tai hybridikoulutuksilla. Tällaisten koulutusten järjestäminen on paitsi ympäristöystävällistä myös taloudellisesti tehokasta.
Tekijä: Lapin hyvinvointialueen JHL ry 216
Vastaus: Ei voida toteuttaa nykyoloissa.
JHL-opisto on kansanopisto eli lain mukaan ”kokopäiväistä opetusta antava sisäoppilaitos”. Tämä tarkoittaa, että mahdollisuutta hybridi- tai etäopetukseen ei ole, koska nykyinen OKM:n valtionosuusjärjestelmä ei tätä mahdollista. Koronan aikana voimassa oli määräaikainen poikkeuslaki, joka mahdollisti valtionavun.
Kevään 2023 aikana hybridiä on toteutettu jonkin verran. Opisto menettää kuitenkin kaikkien niiden opiskelijoiden osalta, jotka osallistuvat koulutukseen etänä, valtionavun. Tämä on pääsyy, miksi hybridikoulutus ei ole nykyisellään mahdollista.
Hybridikoulutusten järjestäminen on paitsi ympäristöystävällistä myös taloudellisesti tehokasta.
Koulutuksen toteuttaminen samanaikaisesti verkossa ja lähiopetuksena sisältää opetuksellisia haasteita, koska opetusmenetelmät ja tavat poikkeavat toisistaan, jolloin oppimiskokemus ei ole aina paras mahdollinen. Suurimat kurssit tai tilaisuudet vaativat vähintään tuplaresurssit ohjauksen ja opetuksen osalta. Tekninen tuki pitää myös olla, eikä se taloudellisen näkökulman puolesta ole halpaa lystiä.
Kokemuksesta ja opiskelijapalautteesta voidaan päätellä, että lähi- ja etäryhmät jäävät irrallisiksi toisistaan. Tekniikka ei nettiyhteyksien osalta ole toiminut riittävällä varmuudella. Etänä olevat tarvitsevat teknistä tukea laitteistonsa toimivuuden varmistamiseksi. Ryhmätöiden tekeminen ja yhdistäminen luokassa opiskelevien osalta etäryhmään on ollut hankalaa. Illan keskustelut ja kohtaamiset jäävät toteutumatta.
Nykyisen OKM:n valtionosuusjärjestelmän voimassaollessa ei ole tarkoituksenmukaista lisätä etä- tai hybridikoulutusta.
20 Eri alat huomioitava paremmin viestinnässä
Aloite: Eri ammattialojen ja järjestäytymisalojen huomiointi liiton jäsenhankinnassa, mainoksissa ja ammattialatoiminnassa
Esitys: JHL:n järjestäytymisaloissa on lukuisia ammattikuntia ja työehtosopimuksia. Valtaosa liiton julkilausumista, kannanotoista, näkyvyydestä, mainosten sisällöstä ja kampanjoista on keskittynyt kuntasektorille ja siellä esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Kaikkien jäsenten tulee kokea liitto omakseen. Tämä on tärkeää jäsenhankinnan, liiton veto- ja pitovoiman sekä onnistuvan edunvalvonnan vuoksi.
Liiton mainokset ja julkaisut televisiossa ja somessa ovat upeita, ja niissä tulisi huomioida nykyistä paremmin kaikkia liiton järjestäytymisaloja. Ammattialafoorumeita tulee luoda kaikille aloille. Esimerkiksi pelastus- ja turvallisuusala hyötyisivät vertaistuesta ja yhteisistä keskusteluista, samoin raideammattilaiset. Myös seurakuntien työntekijät ja vaikkapa puolustusvoimien siviilit tarvitsevat kannanottoja ja liiton näkyvyyttä. Liiton tulee tukea kaikkien järjestäytymisalojen ja ammattialojen jäsenhankintaa ja edunvalvontaa.
Liiton mainoksissa tulisi huomioida nykyistä paremmin kaikkia järjestäytymisaloja.
Esitän, että liitto huomioi paremmin koko järjestäytymisalojen kirjon julkilausumissa, kannanotoissa, näkyvyyden lisäämisessä, mainoksissa ja kampanjoissa sekä perustaa lisää ammattialafoorumeita jäsenten tarpeisiin.
Tekijä: Edustajiston jäsen Maarit Vartiainen
Vastaus: Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Kysymys on monialaisen ammattiliittomme polttavimpia. JHL:n jäsenillä on noin 1000 eri ammattinimikettä.
Viimeisimpänä toimenpiteenä on tunnistettu kuusi ammattialakokonaisuutta, joihin jäsenistö on jaettu. Ammattialatoimintaan on palkattu lisää henkilöstöä ja uusia yksiköitä on luotu vastaamaan ammattialatoiminnasta. Eri aloilla toiminta on rakennettu hieman eri tavoin. Näin kyetään huomioimaan kunkin alan erityiskysymykset.
Ammattialatoiminnassa työskentelee viisi päätoimista asiantuntijaa. Lisäksi vastuita on kahdella muulla henkilöllä. Ennen ammattialavastuullisia asiantuntijoita oli kaksi. Liiton viestinnässä on yksi henkilö resursoitu erityisesti ammattialatoimintaan, mutta koko viestintäyksikkö on mukana toiminnassa.
Liiton on löydettävä tasapaino siinä, minkä verran ammattialoista vastaavia työntekijöitä palkataan ja missä määrin jäsenistöä voidaan tukea oman alan nostamiseen ja vaikuttamistyöhön liittyvissä kysymyksissä.
Viestinnässä ja markkinoinnissa nostetaan eri ammattialoja esiin mahdollisuuksien mukaan vuorotellen. Kyllä joku hoitaa -kampanjaan valittiin hoito-/hoiva-ala, varhaiskasvatus, ravitsemispalvelut, kiinteistönhoito, kunnossapito/ratatyö, välinehuolto ja puhtausala, jotta kampanjan kärjet ja viesti saatiin pysymään tehokkaina. Mikäli kampanjaa jatketaan, voidaan budjetin puitteissa vaihtaa esillä olevia ammatteja osittain. Jatkuvuuden vuoksi kaikkea ei kannata vaihtaa kerralla.
Edustajisto katsoo liiton ammattialatoiminnan olevan monipuolista ja kunkin alan erityispiirteet huomioivaa. Ammattialatoiminnan tulee jatkossakin olla vaikuttavaa ja JHL:n jäsenistön kirjon huomioivaa sekä tukea jäsenhankintaa ja edunvalvontaa.
Ammattialatoiminnan kehittämisessä huomioidaan aloitteessa mainitut seikat mahdollisuuksien mukaan.
21 Lisää ajankohtaispäiviä luottamusmiehille
Aloite: Valtakunnalliset kouluilla työskentelevien ammattikuntien luottamusmiesten vuosittaiset ajankohtaispäivät tarvitaan
Esitys: Aiemmin koulunkäynninohjaajien luottamusmiehillä oli valtakunnallisia yhteisiä koulutuksia. Luottamusmiehet saivat arvokasta vertaistukea, ja koulutuksissa pystyttiin keskittymään ammattikunnan keskeisiin kysymyksiin. Ammattialalle on edelleen ominaista mm. koululaisten loma-aikojen työnteon ja palkanmaksun keskeytykset tai lomautukset, osa-aikaisuus, määräaikaisuuden perusteiden ontuminen, opettajan sijaisena käyttäminen ilman eri korvausta ja toistuvan väkivallan kohteeksi joutuminen – luottamusmies tarvitsee siis valtavasti juuri koulunkäynninohjaajia koskevaa tietoa kyetäkseen hoitamaan edunvalvontaa.
Samat ominaispiirteet koskettavat nuoriso-ohjaajien ja iltapäivätoiminnanohjaajien edunvalvontaa. Lisäksi on lisääntynyt nimikkeiden kirjo, kun kouluille on palkattu koulunuorisotyöntekijöitä, koulusosionomeja, tsemppareita, ryhmäavustajia, oppilashoitajia, erityiskoulunkäynninohjaajia, kasvun ja oppimisen ohjaajia, erityispalveluiden ohjaajia, ammatillisia ohjaajia, hoksauttajia… Mikä on näiden ammattikuntien kelpoisuusvaatimus? Mikä on palkkaus? Ennen kaikkea mikä on työnkuva kullakin tehtävällä, ja kuinka paljon kyse on koulunkäynninohjaajan työstä uudella nimikkeellä?
Luottamusmies tarvitsee koulunkäynninohjaajia koskevaa tietoa kyetäkseen hoitamaan edunvalvontaa.
Esitän, että liitto järjestää jatkossa kouluilla ja oppilaitoksissa työskentelevien ammattikuntien luottamusmiesten ajankohtaispäivät vuosittain. Ajankohtaispäivillä varataan riittävästi aikaa ajankohtaisten erityiskysymysten ja edunvalvonnan vaihtoehtojen sekä keinojen pohtimiseen yhdessä.
Koulutuksista korvataan mahdollinen ansionmenetys, ja ne sovitaan osaksi luottamusmiesten koulutussopimuksen mukaisia koulutuksia.
Kouluilla ja oppilaitoksissa työskentelevien ammattinimikkeitä, työnkuvia, kelpoisuuksia ja palkkausta kartoitetaan, ja tätä tietoa viedään KVTES:n palkkaustyöryhmälle.
Tekijä: Edustajiston jäsen Maarit Vartiainen
Sanottua: ”Päätyöni on erityislasten koululuokassa ja ap/ip-toiminnassa vammaisten lasten kanssa. Allekirjoitan kaikki aloitteen asiat. Nämä ovat niitä haasteita, joihin haluamme muutoksia. Nämä samat asiat ovat tulleet esille myös muun muassa sosiaalisessa mediassa, työpaikoilla ja luottamusmiesten kesken.” Edustajiston jäsen Marjut Sormunen
”Olen pääluottamusmies ja koulunkäynninohjaaja. Ammattiryhmämme on ihan erilainen kuin muut. Ajankohtaispäiville on selvä tarve.” Edustajiston jäsen Kirsi Valta
”Tässä puhutaan yhden joukon asiasta. Meillä on laajasti erilaisia ammattiryhmiä. Näen, että tämä on vahvasti ammattialatoiminnan kautta esiin tuotava asia, sillä ammattialatoiminta ottaa huomioon alakohtaiset kysymykset.” Neuvottelujohtaja Kristian Karrasch
Vastaus: Tarve arvioidaan.
Liitto järjestää pääluottamusmiehille, luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja yhteistoiminta-alueella työskenteleville erilaisia ajankohtaispäiviä.
Aluetoimisto tuntee parhaiten oman alueen toimijat, joten tarpeen määrittely tapahtuu parhaiten heidän toimestaan.
Koulutusaloitteen tekijä esittää valtakunnallisilla kouluilla ja oppilaitoksissa työskentelevien ammattikuntien luottamusmiesten ajankohtaispäiviä järjestettäväksi vuosittain. Koulutuksen tarpeen arviointi viedään liiton edunvalvonnan suunnitteluryhmän pohdittavaksi seuraavan vuoden koulutustarjontaa suunniteltaessa.
Edustajisto toteaa, että toive valtakunnallisilla kouluilla ja oppilaitoksissa työskentelevien ammattikuntien luottamusmiesten ajankohtaispäivistä välitetään liiton koulutusta suunnitteleville työryhmille.
22 ja 23 Kaikille yöpymismahdollisuudet koulutuksissa
Aloite 22: Kaikille JHL:n koulutuksiin osallistuville jäsenille tulisi taata yhtäläiset yöpymismahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta
Esitys 22: JHL:n periaatelinjaus, jonka mukaan yöpymismahdollisuus riippuu opiskelijan asuinpaikasta, on jäsenistöä eriarvostava tekijä. Koulutuspaikkakunnilla asuvilla ei ole mahdollisuuksia hotelliyöpymiseen muiden opiskelijoiden kanssa. Tämä vähentää yhteisöllisyyttä sekä osaamisen, kokemuksen ja ideoiden jakamista sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. On huomioitava jäsentemme erilaiset elämäntilanteet ja tässä kohdin se, että opiskelijan mahdollisuus yöpymiseen luo hyvää mieltä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Pidämme tärkeänä, että kurssille osallistumista ei vaikeuta se, että matka esimerkiksi julkisilla on kohtuuttoman pitkä.
Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille liiton aktiiveille on yksi perusasioita, joilla osaamista saataisiin nostettua ja jaksamista tuettua heidän vaativassa työssään jäsenten työelämän ongelmien selvittämiseksi. Muutama kymppitonni on pieni hinta siitä, että aktiivit olisivat valmiimpia ja jaksaisivat paremmin osaamisen kehittyessä.
Tekijä: Helsingin yhteisjärjestö JHL ry (911)
Aloite 23: Majoitusoikeus kaikilla kurssipaikkakunnilla
Esitys 23: JHL:n kurssitoimintaa on laajennettu usealle paikkakunnalle Helsingissä sijaitsevan JHL-opiston lisäksi. Kurssien vieminen lähemmäksi jäsenistöä on varmasti helpottanut osallistumista monipuoliseen kurssitoimintaan. Pulmakohtaa majoituksen suhteen se ei kuitenkaan ole poistanut. Matkaa kurssille voi kertyä kymmeniä kilometrejä oman kaupungin sisällä. Naapurikunnan raja saattaakin olla paljon lähempänä ja samalla oikeus majoittua.
Pidämme tärkeänä, että kenenkään kurssille osallistumista ei vaikeuta se, että matka esimerkiksi julkisilla liikennevälineillä on kohtuuttoman pitkä kunnan tai kaupungin sisällä. Yhdistykset ovat myös eriarvoisessa asemassa, sillä ei kaikilla ole mahdollisuutta tarjota aktiiveilleen hotelliöitä kurssien yhteydessä. Kaikilla ei myöskään ole tarvetta yöpyä. Heille, jotka sitä toivovat ja tarvitsevat, tulisi antaa siihen mahdollisuus.
Esitämme, että kaikilla kurssipaikkakunnilla on kaikilla osallistuvilla jäsenillä yhdenvertainen oikeus halutessaan majoittua kurssin yhteydessä vuoden 2024 alusta lähtien.
Vastaus: Valmistellaan syksyllä päätettäväksi.
Syksyn 2022 sääntömääräinen edustajiston kokous käsitteli kaksi samansisältöistä aloitetta. Vastauksessaan edustajisto totesi tuolloin, että aloitteisiin palataan syksyn 2023 edustajiston sääntömääräisessä kokouksessa, kun on selvillä mihin suuntaan liiton taloudellinen tilanne kehittyy.
Edustajisto toteaa, että aloitteet otetaan huomioon vuoden 2024 talouden ja toiminnan suunnittelussa. Edustajistolle valmistellaan päätöksenteon perustaksi arvio päätöksen kustannusvaikutuksesta. Aiemmin päätetyn mukaisesti asiasta päätetään syksyn 2023 sääntömääräisessä edustajiston kokouksessa.
+ 24-27: Nämä aloitteet menivät jatkovalmisteluun (sopimustavoitevalmisteluun)
24 Eläkkeelle jäävien henkilökohtainen lisä työyksikön käyttöön (Edustajiston jäsen Heikki Mustonen)
KVTES, TS ja TTES eläköityvien työntekijöiden, sekä muusta syystä työelämästä poistuneiden henkilökohtaisen lisän (HKL) on jäätävä työyksikön käyttöön, josta työntekijä on poistunut palveluksesta. Nykymuodossa HKL poistuu työntekijän jäädessä esim. eläkkeelle.
25 Tuntitessiin lisäys henkilökohtaisen lisän tarkastelusta (Edustajiston jäsen Heikki Mustonen)
KVTES:ssä on 1,3 % henkilökohtaisen lisän tarkistelujakso vuosittain palkkasummasta kuin myös Teknisten sopimuksen (TS) sopimuksessa tarkistelujakso on vuosittain 0,6 % palkkasummasta. Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä myös Tuntitessiin on saatava lisäys henkilökohtaisen lisän tarkistelujakso vuosittain esim. 1,0 %.
26 Merkkipäivävapaat tasapuolisiksi (Edustajiston jäsen Heikki Mustonen)
Mikäli 50- tai 60-vuotismerkkipäivä osuu työntekijän työvuoroluettelon ulkopuolelle esim. lauantaille tai sunnuntaille, niin merkkipäivävapaan voisi pitää myöhemmin esim. 1 kk merkkipäivästä. Myöskin työntekijän 70-vuotispäivä pitäisi saada palkalliseksi vapaaksi.
Tämä aloite työntekijöiden tasapuolisuuden kohtelun takia.
27 Luottamusmiehille perehdytysaika (Edustajiston jäsen Marja Sirkka-Ahonen)
Seuraaviin sopimusneuvotteluihin on otettava tavoitteeksi neuvotella KVTES:n VII lukuun Luottamusmiehet sopimuskohta, joka takaisi sopimuksen turvin uusille pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille perehdytysajan. Perehdytysaika voisi olla 1–3 kuukautta, jonka aikana samaan aikaan työskentelisi tehtävästä pois jäävä luottamusmies ja uusi, aloittava luottamusmies.