Jättikasvisten SM-kisat lähestyvät:
Kukkulan kuningatar ja hänen kurpitsansa

JHL:läisen Arja Lammi-Ruohosen puutarhassa kaikki on suurta: kesäkurpitsa on yli 60-senttinen ja painaa noin 30 kiloa, auringonkukan varret kurottelevat neljän metrin korkeuteen ja tomaattia pitää kannatella kaksin käsin.

nainen mittaa jättikurpitsan pituutta mittanauhalla
Arja Lammi-Ruohosen kesäkurpitsalla on pituutta yli 60 senttiä ja painoa liki 30 kiloa.

Kärkölän Lappilan kylässä, keskellä päijäthämäläistä maalaismaisemaa on Arja Lammi-Ruohosen ja hänen miehensä Timo Ruohosen puiden kätkemä paratiisi. Etelään viettävällä kukkulaisella tontilla kasvaa muun muassa lanttua, punajuurta, kyssäkaalia ja kurpitsaa, tuiki tuttuja juureksia ja kasviksia. Pienessä kasvihuoneessa on paikka tomaateille, paprikoille ja chileille.

Ero on siinä, ettei Lammi-Ruohosen sato mahdu peukalon ja etusormen väliin. Tomaatti on niin iso, että sitä pitää kannatella kaksin käsin, ja kesäkurpitsa on venynyt lähes 30-kiloseksi pötkyläksi.

Kärkölän Lappilan kylästä löytyy kaksi jättikasvisten kasvatukseen hurahtanutta, Arja ja Timo.

Jättikasvisten kasvatus on lisännyt viime vuosina suosiotaan, ja Lappilan kylästä löytyy kaksi lajiin hurahtanutta. Arja Lammi-Ruohonen pitää nimissään eksoottista Suomen ennätystä vuodelta 2015: hänen kasvattamansa auringonkukan kukinnon halkaisija oli 60 senttiä. Timo Ruohosella on puolestaan ennätys maissin pituudessa, 540 senttiä vuodelta 2014.

Mistä jättikasvisharrastuksesi sai alkunsa, Arja?

– Paikallinen maatilan emäntä Maija Karvinen houkutteli mukaan. Kymmenkunta vuotta sitten hän antoi long gourd -taimen ja käski kasvattaa siitä pitkän. Pitkä kurpitsa siitä tulikin, ja sen kanssa osallistuimme Timon kanssa ensimmäisiin lajin SM-kisoihin. Samalla liityimme Jättikasvisyhdistykseen.

Salaisuus on geeneissä

jättitomaatti
Tässä tomaatissa on kokoa ja näköä.

Jättikasvisyhdistys lähettää joka vuosi jäsenilleen pussukan, josta löytyy geeniperimältään jalostettuja jättikasvisten siemeniä. Lisäksi yhdistyksestä saa neuvoja jättikasvisten kasvatukseen.

Jotkut intoilijat istuttavat siemenet jo tammikuun lopulla multaan. Arja Lammi-Ruohonen yleensä vasta huhtikuussa, ensin ruukkuun ja muutaman viikon kuluttua pikkutaimina maahan.

Myös lannoituksen suhteen hän on maltillinen.

– Jotkut käyttävät hevosenlantaa tai kanankakkaa, meille riittää kaupan kastelulannoite kerran viikkoon. Hevosenlantaa olisi kyllä tarjolla, mutta sen mukana saattaisi tulla kotiloita. Pysykööt ne muualla.

Aurinkoa ja säännöllistä kastelua harrastus kuitenkin vaatii. Eikö kulunut kesä ollut turhankin kuuma ja vähäsateinen?

– Kesä meni kastellessa, aamulla aloitettiin, päivä huilattiin ja iltakuuden uutisten jälkeen mentiin taas kastelemaan. Onneksi vettä ei kantaa käsin, vaan se saadaan läheisestä Valkjärvestä. Timo tuo sen kolmen kuution tankissa traktorin lavalla.

Erinomaisia ruoanlaitossa

Yleinen harhaluulo on, että jättikasviksista tulee maultaan puisevia. Ei tule, todistaa Lammi-Ruohonen.

– Esimerkiksi kurpitsasta valmistan hilloa, johon lisään omenaa ja maustan kanelilla. Teen kurpitsasta myös pikkelssiä, ja käytän sitä leivontaan, esimerkiksi piirakkaan, ja lisään keittoihin tai muiden uunijuuresten joukkoon tai syön raasteena. Isännän bravuuri ovat jättikurpitsapihvit.

Jättilanttu mahtui juuri ja juuri viiden litran kattilaan, kun Arja valmisti jouluksi lanttulaatikkoa.

Ruohosen pariskunta pyrkii hyödyntämään kaikkia puutarhan antimet.

– Talo on köyhtynyt, kun yhden lantun pitää riittää joulun lanttulaatikkoon. Yhtenäkin jouluna sain jättilantun juuri ja juuri mahtumaan viiden litran kattilaan, kertoo Lammi-Ruohonen.

Tänä kesänä Ruohosten puutarhassa on kasvanut muun muassa kakria, kurpitsaa, lanttua, punajuurta, kyssäkaalia, sipulia ja maissia. Kaikki jättikasvikset on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman hyvin ruoanlaitossa ja säilönnässä.

Taito ja tuuri ratkaisevat

auringonkukka ja nainen niiden katveessa
Eteläisellä rinnetontilla auringonkukat ovat kasvaneet nelimetrisiksi.

Jättikasvisten SM-kisat järjestetään tänä vuonna Mäntsälässä 29. syyskuuta. Arja Lammi-Rohonen akikoo osallistua kisaan ainakin kasvattamallaan kakrilla, eli pitkällä melonilla, ja amarantilla. Se on heinäkasvi, joka tunnetaan nimellä jänönhäntä.

– Viime vuonna voitin kakrinkasvatuksen Suomen ennätyksen 59-senttisellä, tänä vuonna pisin kakri on venynyt metrin mittaiseksi, hän esittelee.

Kurkun ja paprikan kasvatuksessa Lammi-Ruohonen sijoittui viime vuonna kolmanneksi.

Sekä Arja Lammi-Ruohosella että hänen miehellään on puutarhurin koulutus ja pitkä kokemus kasvienvilejelystä.

– Mutta onnistumiseen tarvitaan aina myös tuuria!