Mitä ravitsemis- ja puhtausalan työntekijöiden ja esimiesten täytyy tietää tulevaisuuden haasteista ja osaamistarpeiden murroksesta? Paljonkin! Entä kuinka toimia, kun konsultti tulee kuntaan ja ehdottaa palveluiden ulkoistamista? JHL:n RaPu-vaikuttajakurssilla tarjottiin eväitä myös siihen.
Julkisissa hankinnoissa pyörii iso raha, vuosittain yli 35 miljardia euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on noin puolet. On siis ihan luonnollista, että niin isot kansalliset kuin kansainväliset toimijat kärkkyvät kuntien ateria- ja puhtauspalveluita itselleen.
– Ulkoistaminen nähdään helppona ratkaisuna, jos kunnassa ei ole halua kehittää omaa työtä, sanoo JHL:n erityisasiantuntija Johanna Värmälä.
Toinen syy ulkoistamiselle johtuu kunta- ja hankintalaeista. Ne nimittäin edellyttävät, että toimiessaan kilpailluilla markkinoilla kuntien on joko yhtiöitettävä tai ulkoistettava palvelunsa.
Ulkoistus käynnistyi ruokapalveluista, mutta siivous niputettiin mukaan.
Posiolla syynä oli juuri tämä: kunta rikkoi lakia myydessään merkittävän osan oman ravintokeskuksen tuotannosta yksityiselle Coronarialle. Lainvastainen tilanne oli jatkunut kolmisen vuotta, eli siitä lähtien, kun kunta oli ulkoistanut sote-palvelunsa Coronarialle.
Ulkoistus käynnistyi ruokapalvelusta, mutta siivoustyö niputettiin mukaan, koska yhdessä ne muodostivat liiketaloudellisesti houkuttelevamman kokonaisuuden, ja näin myös isot yhtiöt saatiin kiinnostumaan.
– Prosessi vedettiin kiireellä läpi, ja jäi sellainen tunne, että kunnassa nostettiin kädet pystyyn, sanoo JHL:läinen laitoshuoltaja Sari Honkanen.
Veri vetää vaikuttamiseen
Kilpailun voitti brittiomisteinen monikansallinen ruokapalveluyritys Compass Group, joka toimii myös siivous- ja kiinteistöpalvelualalla. Suomessa Compass Groupiin kuuluvat muun muassa tutut ruokapalveluyritykset Amica ja Food & Co.
Jättiyrityksen palkkalistoilla on noin 600 000 työntekijää 45 maassa, Suomessakin yli 13 000 – ja nyt siis myös napapiirin tuntumassa Posiolla.
Noin 30 Posion ruoka- ja siivouspalveluammattilaista siirtyi liikkeenluovutuksella yrityksen palvelukseen lokakuun alussa, Sari Honkanen muiden muassa.
Honkanen oli Posion viime kunnallisvaalien ääniharava ja toimii kotikunnassaan kunnanvaltuutettuna.
– Olin ulkoistusta vastaan, mutta jouduin jääväämään itseni.
– Olin ulkoistusta vastaan, mutta valtuustossa jouduin jääväämään itseni, hän harmittelee.
Marraskuussa Honkanen osallistui JHL-opiston järjestämälle ravitsemis- ja puhtausalan (RaPu) vaikuttajakurssille, jossa perehdyttiin alan ajankohtaisiin kysymyksiin sekä tulevaisuuden haasteisiin ja osaamistarpeisiin. Kolmen päivän etäkurssilla tarjottiin tietoa myös vaikuttamisen eri väylistä niin sosiaalisessa kuin perinteisessä mediassa ja yhteiskunnassa laajemminkin.
– Veri vetää vaikuttamiseen. Nyt kun on uusi työnantaja, kiinnostaa kaikki yhteistoimintaan, työn kehittämiseen ja henkilöstön jaksamiseen liittyvät asiat, hän perustelee osallistumistaan.
Lue lisää JHL-opiston monipuolisesta etäopiskelutarjonnasta: 6 muutosta pelasti etäopiskelun –JHL-opisto keksi ainutlaatuisen tavan kouluttaa korona-aikana
Ennakkoarviointi on hyvä työkalu
Mikä sitten neuvoksi, jos kotikunta valmistelee palvelujen ulkoistamista? Yksi keino on ennakkoarviointi (EVA).
– Sillä tarkoitetaan päätettäväksi vietävien esityksien kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia, täsmentää Värmälä.
Ennakkoarviointi on syytä tehdä, jos kunnassa etsitään säästökohteita ja leikataan palveluja – suljetaan esimerkiksi terveysasemia tai lähikouluja ja -kirjastoja tai kilpailutetaan palveluja. Terveydenhuoltolaki, tasa-arvolaki ja Suomen ratifioima YK:n lastenoikeuksien sopimus edellyttävät ennakkoarviointia, mutta ruoka- ja puhtauspalveluissa käytäntö vaihtelee.
– Rohkaisen tekemään päätökset valtuustoissa ja lautakunnissa ennakkoarvioinnin käyttämisestä, koska arviointi on tietyissä tilanteissa jopa velvollisuus, Värmälä kannustaa.
Tänäkin vuonna kunnissa on tehty päätöksiä mittavista ulkoistuksista. Esimerkiksi Oulun kaupunki aikoo ulkoistaa koko ateria- ja puhtauspalvelunsa ensi syksystä alkaen. Sen takia noin 300 työntekijän työnantaja vaihtuu ja palvelussuhteen ehdot todennäköisesti heikkenevät.
Moniosaajista kilpailuvaltti
Ulkoistamisen lisäksi kurssilla puhuttiin moniosaajuudesta. Termi jakoi osallistujien mielipiteitä: Toisille moniosaaminen on vahva kilpailuvaltti, kun halutaan säilyttää kunnan itse tuottamat palvelut. Toisten mielestä sukkulointi kahden alan, ruokapalvelun ja siivouksen välillä, kuormittaa liiaksi tekijöitä.
– Tehtäväkierto ja moniosaamista vaativat työnkuvat alkavat olla arkea monilla ravitsemis- ja puhtausalan työpaikoilla, mutta on muistettava, ettei kokki voi hoitaa siistijän koko työkenttää tai päinvastoin, totesi opetusneuvos Ulla Taipale-Lehto Opetushallituksesta.
Hän on mukana koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmässä, joka miettii RaPu-ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita. Painopisteiksi nousevat ainakin kyky soveltaa digityökaluja, asiakaspavelu- ja tiimityötaidot sekä tiedon hallintaan ja arviointiin ja itsensä johtamiseen liittyvät taidot.
– Ravitsemisalalla ruoanvalmistuksen perustaidot ovat edelleen kivijalka, mutta entistä enemmän painottuu myös kyky innovoida ja kehittää toimintaa.
Taipale-Lehdon mielestä koko henkilöstö on otettava mukaan kehittämiseen, koska työntekijät ovat tuntosarvina kuulemassa asiakkaiden tarpeet, toiveet ja mielipiteet.
Varmaa on, että työt eivät ruoka- ja puhtauspalveluissa lopu. Nykyinen henkilöstö ikääntyy ja eläköityy, ja ravitsemistoiminnassa tarvitaan Opetushallituksen arvion mukaan noin 33 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Kiinteistötoimialalla, johon puhtauspalvelut kuuluu, tarve on yli 70 000.
Kansalaisvaikuttaminen kiinnosti
JHL:läinen Tiina Ronkainen toimii päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna Jyväskylän kaupungin konsernihallinnossa, rakenne- ja tilapalveluissa ja Kylän Kattauksessa. Jälkimmäinen tuottaa ateriapalvelut kouluille ja päiväkodeille sekä vanhus- ja vammaispalvelujen ja sairaanhoitopiirin asiakkaille.
JHL-opiston koulutuksissa Ronkainen käy yleensä muutaman kerran vuodessa, mutta RaPu-kurssi oli hänelle ensimmäinen etäkurssikokemus.
– Sujui se näinkin, mutta verkostoitumaan ei päässyt samalla tavalla kuin perinteisillä kursseilla, hän sanoo.
Yleensä Ronkainen osallistuu työsuojelua ja -hyvinvointia käsitteleville kursseille, ja huoli henkilöstön jaksamisesta motivoi häntä tälläkin kertaa.
– Jyväskylässä on raskas yt-kierros takana, ja se on jättänyt jälkensä. Myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä pyrin työsuojeluvaltuutettuna edistämään.
Kiinnostavimpana kurssin antina Ronkainen pitää kansalaisvaikuttamiseen liittynyttä osiota, jonka veti JHL:n erityisasiantuntija Anna Malinen.
Ay-liikkeen kannattaa olla sormi kansalaisyhteiskunnan pulssilla.
Aihe on tärkeä, sillä julkisen ja yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin yhdistystoimijoiden rinnalle on versonut neljäs sektori. Sillä tarkoitetaan kansalaisten itse ideoimaa ja organisoimaa toimintaa, kuten kaupunginosaliikkeitä, lähiruokaverkostoja, ravintola- ja siivouspäiviä ja Facebook-kirppareita sekä joukkorahoitushankkeita.
– Ay-vaikuttaminen on edelleen tärkeää, mutta yhtä tärkeää on pitää sormi kansalaisyhteiskunnan pulssilla, sillä se lisää tietoisuutta tulossa olevista muutoksista ja niiden mahdollisuuksista ammattiliitoille, Malinen neuvoi.
Kurssin opit arkikäyttöön
Ronkainen on itse mukana monenlaisessa vapaaehtois- ja yhdistystoiminnassa, muun muassa Maanpuolustusnaisten Liitossa ja Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa (Vapepa) ja aikoo hyödyntää kurssin oppeja niiden toiminnassa.
JHL:n RaPu-kurssilla käytiin läpi myös erilaisia vaikuttamisen tapoja perinteisistä mielipidekirjoituksista sosiaalisen median kanaviin. Millainen sosiaalisen median vaikuttaja olet, Tiina Ronkainen?
– En kovinkaan aktiivinen. Olen Facebokissa ja jaan sen kautta ammatillisesti kiinnostavaa sisältöä, mutta omimmillani olen yhteistoimintaryhmissä ja ylipäänsä työryhmätyöskentelyssä, hän myöntää.