JHL:läisen Ari Savikon kulttuuriteko:
pelasti kalakirjat ja perusti kirjaston

JHL:läinen tutkimusmestari Ari Savikko on tehnyt mittaamattoman arvokkaan kulttuuriteon: perustanut yksityisen kalakirjaston ja pelastanut noin 350 hyllymetriä kalakirjallisuutta jälkipolville. Kirjaston avajaisia vietetään ensi lauantaina 25.8. Muoniossa.

Kalat ja kalastus ovat sanelleet inarilaisen Ari Savikon ammatinvalinnan ja asuinpaikan. Hän on kotoisin Kuusamosta, ja kalasteli jo nuorena poikana Iijoella, kunnes asettui kalan kuljettamana pohjoiseen, Inarijärven, Näätämön, Tenojoen ja Uutuanjoen kalaisten vesien äärelle.

Miten vakava tartunnan olet kalastuksesta saanut?

– Aika totaalisen. Se on ratkaissut monia elämään liittyviä valintoja, muun muassa ammatin ja asuinpaikan.

Savikko työskentelee Luonnonvarakeskus Luken tutkimusmestarina Inarissa. Kesäisin töihin kuuluu sähkökalastusta ja kalanäytteiden ottoa, talvisin kalamerkintöjä ja näytteiden käsittelyä.

Kalakirjallisuudesta hän innostui jo 80–90-lukujen taitteessa, mutta systemaattiseksi kalakirjojen keräily muuttui parikymmentä vuotta sitten.

– Tuli halu saada mahdollisimman täydellinen kokoelma. Aluksi kirjat täyttivät kodin, ja laitoin niitä jopa verhotankojen päälle. Kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk. Luke) alkoi 2010-luvun alussa lopettaa toimipaikkojaan ja niiden kirjastoja, tuli kirjoja kokonaisia autolastillisia, ja piti keksiä jokin muu ratkaisu.

Talkootyöllä iso merkitys

Kirjojen väliaikaiseksi säilytyspaikaksi löytyi Inarissa tyhjillään ollut hautomorakennus, mutta siellä kirjat olivat vain säilössä, eivät tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä. Niinpä Savikko alkoi haaveilla kalakirjastosta, joka kokoaisi yhteen kaiken Suomen kaloja koskevan ja Suomessa julkaistun kala- ja kalastuskirjallisuuden, kala-Fennican.

Nyt kirjasto on pystyssä ja vihkiäiset ensi lauantaina. Kirjasto ei kuitenkaan sijaitse Inarissa vaan Muoniossa. Miksi?

timpurit työn touhussa

Hirsinen kalakirjasto rakennettiin pitkälti talkootyönä. Kuvassa taitavat timpurit Markus Roos ja Jouko Kuikka.

– Kalakirjasto hyväksyttiin Suomi 100 -hankkeeksi, ja se toi henkistä selkärankaa ja uskottavuutta mutta ei rahaa. Sitä järjestyi läntiseen Lappiin sijoittuvan Leader Tunturi-lapin kautta. Lisäksi kirjastolle järjestyi edullinen vuokratontti appivanhempien mailta Muonion Kemiläisenvaarasta. Vuokra on kokonaiset kymmenen euroa vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan!

Kirjasto nousi pitkälti talkootyönä. Savikko laskeskelee, että kaikkiaan parikymmentä vapaaehtoista osallistui tavalla tai toisella kirjaston valmiiksi saattamiseen.

– Päävastuun rakentamisesta kantoi appiukkoni Markus Roos.

Vastikkeettoman talkootyön osuus kokonaiskustannuksista on noin 78 000 euroa. Lisäksi kirjaston ylläpitäjä Suomen Kalakirjasto sai EU:n Leader-rahaa 60 000 euroa, valtio myönsi kirjaston perustamiseen 55 000 ja kuntarahaa tuli noin 30 000 euroa. Myös JHL Luontoammattilaiset –yhdistys tuki kirjastohanketta rahalahjoituksella.

– Se mahdollisti taulu-tv:n ja videotykin hankinnan kirjastolle. Suurkiitos siitä!

Kirjoja 350 hyllymetriä

hirsistä tehty kalakirjasto
Suomen ainoa kala- ja kalastuskirjoille pyhitetty kirjasto sijaitsee Muoniossa.

Kirjasto sijaitsee Kemiläisen metsätiellä Muoniossa. Se on 127 neliön suuruinen, josta kirjat vievät sata neliötä. Lisäksi rakennuksessa löytyy pesu- ja majoitustilat ja pieni keittiö tutkijoiden ja muiden kalakirjoista kiinnostuneiden käyttöön.

Vaikka kirjasto luokitellaan yksityiseksi, se ei ole minkään sortin bisnes Savikolle tai kirjastoa ylläpitävälle yhdistykselle.

– Kirjat ovat tutkijoiden ja kaikkien muidenkin käytettävissä veloituksetta. Vain majoituksesta peritään omakustannushintahinta.

Suomen Kalakirjaston tietokannassa on noin 23 000 nimikettä – kirjoja on noin 5 000 kiloa ja 350 hyllymetriä.

– Kokoelma on suomalaisten vuosina 1730-1950 julkaistujen teosten osalta melko täydellinen, mutta uudempaa kirjallisuutta on ehditty tallentaa vähemmän, savikko toteaa.

Ei harrastus, vaan elämäntyö

Ari Savikko
Ari savikko on kalan kuljettama, sillä kalat ja kalastus ovat sanelleet niin asuinpaikan kuin ammatinvalinnan.

Kirjaston rahallisesti arvokkain teos on Gösta Sundmanin Suomen kalat vuodelta 1893. Lisäksi kirjastosta löytyvät Turun yliopistossa 1700-luvulla hyväksytyt kaloja koskevat väitöskirjat – vain yksi puuttuu.

– Kokonaisuus on aina arvokkaampi kuin yksittäinen teos, ja siksi kalakirjastolla on suuri merkitys, tähdentää Savikko.

Yksityisen kalakirjaston perustaminen on kulttuuriteko, elämäntyö eikä pelkkä harrastus. Mikä sai sinut ryhtymään moiseen?

– Turhautuminen nykyajan itsekkääseen meininkiin. Suru siitä, miten nykypolvi kohtelee aiempien sukupolvien tuottamaa tietoa ja hävittää kokonaisten tutkimusalojen ja -laitosten kirjastoja. Kirjat ovat selvinneet sodista ja talouslamoista mutta 2010-luvulla niitä on urakalla hävitetty, koska säilyttämiseen ei muka ole varaa. Halusin olla yksi linkki ketjussa, joka säilyttää ja siirtää kaloja ja kalastusta koskevaa tietoa seuraaville sukupolville.

Suomen Kalakirjaston avajaisia vietetään la 25.8.2018. Kalakirjaston vihkii muoniolaissyntyinen, nykyisin Rovaniemellä asuva kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä. Avajaisten ohjelma löytyy tästä.