Etätyö, jäsenkehityksen suunta, liiton sijoitusmiljoonat ja korona sävyttivät JHL:n edustajiston kevätkokousta. Juuri koronan takia sääntömääräinen kevätkokous oli jouduttu siirtämään syksyyn ja pidettiin etäyhteyksin.
Kokouksen asialistalla oli kevätkokousaloitteiden käsittely sekä viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Lisäksi liiton ylin päättävä elin pui reilun tunnin ajan liittostrategian väliarvioinnin tuloksia.
Edustaja Vaili Jämsä-Uusitalo Oulusta kiitteli JHL-opiston ja liiton jäsenilleen tarjoamaa koulutusta, joka houkuttelee myös uusia jäseniä liittoon.
– Kiitos siitä, että koulutusta on siirretty verkkoon. Mutta nyt tarvitaan uudenlaista koulutusta työsuojeluun ja luottamusmiehille, sillä etätyö tuo erilaisia työkykyä kuormittavia ongelmia. Työvälineet eivät aina ole ergonomisia ja yksinäisyys ja eristäytyneisyys rasittavat etätyötä tekeviä.
Jämsä-Uusitalon mielestä liiton on muistettava pitää huolta myös niistä, jotka työskentelevät työpaikoilla. Riittävien suojavarusteiden saatavuus ei ole itsestäänselvyys, jos ei siitä työnantajia muistuteta.
Tapio Ristamäki: ”On pyrittävä kohti kuuden tunnin työpäivää.”
Myös Maarit Nyman Oulusta korosti työturvallisuuden merkitystä korona-aikana.
– Kun tautitapaukset kasvavat, ei esimerkiksi varhaiskasvatuksessa voi pitää yllä turvavälejä eikä maskienkaan käyttö ole realistista. Jäsenistöllä on huoli terveydestä, omasta ja muiden. Tästä liiton on pidettävä keskustelua ja ääntä yllä, hän muistutti.
Tapio Ristamäki Parkanosta löi pöytään kolme kovaa: jäsenhankinta, edunvalvonta ja kuuden tunnin työpäivä niin, etteivät jäsenten ansiotaso ja ostovoima heikkene.
– Kuuden tunnin työpäivä ei ole ajankohtainen juuri nyt mutta ehkä kymmenen vuoden kuluttua. Sitä kohti on pyrittävä.
Historiallinen sijoitusvuosi
Viime vuoden tilinpäätöksen esitteli liiton talousjohtaja Jan Saarinen.
– Jäsenmaksutuotot olivat 35,5 miljoonaa, jossa on pieni lasku edellisvuodesta. Sen sijaan sijoitustoiminta tuotti paremmin kuin hyvin, noin 53 miljoonaa. Se on yli 11 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Merkittävä osa tuotosta tuli kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo Oyj:n osakeannista ja osakkeiden realisoinnista.
Historiallisen hyvän sijoitusvuoden innoittamana edustajiston jäsen Jarno Strengell Mikkelistä ehdotti, että tilikauden yli 47 miljoonan ylijäämästä käytettäisiin kolme miljoonaa kahden järjestäjän palkkaamiseen kuhunkin liiton aluetoimistoon.
Jarno Strengell: ”Järjestämistyö patoaisi jäsenmäärän laskua.”
– He tekisivät aluetoimistoista käsin liikkuvaa työpaikkojen järjestämistyötä ja jäsenhankintaa ja tukisivat JHL-yhdistysten toimintaa. Jos edustajisto kokee toiminnan onnistuneeksi, se voi myöntää lisärahaa työn jatkamiselle kolmen vuoden kokeilun päättyessä, hän visioi.
Järjestämistyö ja aktiivinen jäsenhankinta patoaisivat hänen mukaansa jäsenmäärän laskua, joka pitkään jatkuessaan uhkaa yleissitovien työehtosopimusten asemaa.
Strengell sai ystävällisen kehotuksen uusintaa ehdotuksensa syyskokouksessa, jossa päätetään liiton ensi vuoden talousarviosta.
Lue lisää: JHL:n tilikauden tulos plussan puolella – Sijoitukset tuottivat, jäsenmäärä laski hienoisesti
Jäsenmaksuun alennusta?
Myös edustaja Päivi Rantanen Nousiaisista kiitteli liiton muhkeaa sijoituspottia ja kertoi esittävänsä edustajiston syyskokouksessa jäsenmaksun laskemista kokeiluluoteisesti yhdeksi vuodeksi 1,3 prosenttiin. Nyt se on 1,38 prosenttia, ja se kattaa sekä liiton että työttömyyskassan maksun.
– Jäsenmaksun alentaminen antaisi potkua jäsenhankintaan. Muistutan, mitä liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine omassa puheenvuorossaan sanoi: nyt on aggressiivisen jäsenhankinnan aika, hän perusteli.
Lopulta edustajisto siunasi viime vuoden tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen yksimielisesti. Viime vuoden tilikauden ylijäämästä siirretään 40 miljoonaa euroa lihottamaan liiton työtaistelurahastoa.