JHL:n oikeudellisen yksikön lakimiehet auttavat jäsentä niin neuvotteluissa työnantajan kanssa kuin oikeussalissa. Siinä auttaa, jos työnantajakin on järjestäytynyt.
Joskus työntekijän ja työnantajan välinen kiista etenee oikeussaliin asti. Se tulee kalliiksi, sillä lakimiesten palkkiot ovat vähintään monta sataa euroa tunnilta. Tätä varten moni muu ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen oikeusturvavakuutuksen. Usein vakuutuksessa on kuitenkin vähintään satojen eurojen omavastuuosuus sekä esimerkiksi 12 000–15 000 euron katto. Tämän ylittävät kulut jäsen joutuu maksamaan itse.
Oikeudellista neuvontaa saa jokainen jäsen vaikka jo jäsenyytensä ensimmäisestä päivästä alkaen.
Sen sijaan JHL:läisiä edustavat oikeudessa lähtökohtaisesti liiton oikeudellisen yksikön omat lakimiehet. Jos liiton työvaliokunta on hyväksynyt jäsenen oikeusapuhakemuksen, JHL vastaa itse kaikista oikeudenkäynnin kuluista ilman ylärajaa tai omavastuuosuutta.
JHL:n lakiasiainpäällikkö Mika Hämäläinen muistuttaa, että työelämän oikeudenmukaisuuden turvaaminen on koko ay-toiminnan keskiössä.
– Jäsenistämme valtaosa on pienipalkkaisia. Jos heidän pitäisi varautua maksamaan oikeudenkäynnistään tuhansia euroja omavastuuta sekä kaiken 15 000 euron ylittävän osuuden, aika harva uskaltaisi siihen lähteä, Hämäläinen sanoo.
Sovinto on työntekijän etu
Jäsenten auttaminen vie oikeudellisen yksikön seitsemän lakimiehen työajasta selvästi eniten. Tämän lisäksi he tarjoavat asiantuntija-apua muille JHL:n yksiköille, kouluttavat luottamusmiehiä, ovat mukana eri organisaatioiden välisissä työryhmissä ja laativat JHL:n
nimissä lausuntoja lakiluonnoksista ministeriöille ja eduskunnalle.
Vuonna 2016 JHL yritti vaikuttaa muun muassa työaikalain, vuosilomalain ja julkisia hankintoja koskevan lain muutoksiin – sekä tietysti sote-uudistukseen.
Kun oikeudellinen yksikkö lähtee jäsenen avuksi, kiistat työnantajan kanssa saadaan usein sovittua. Vaikka asia etenisi oikeudenkäyntiin saakka, niistäkin tapauksista noin puolet sovitaan viimeistään ennen tuomion julistamista.
Muu olisi Hämäläisen mukaan jäsenelle riski.
– Vaikka aluksi näyttäisikin siltä, että juttu voitetaan, siitä ei voi koskaan olla täysin varma. Jos oikeudenkäynti hävitään, jäsen ei saa mitään, hän sanoo.
Vaikka sovinto pudottaisikin haettua korvaussummaa, Hämäläisen mukaan jäsen yleensä tuntee silti saaneensa oikeutta. Kun sopimukseen sisältyy teksti ”työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksetaan…”, jäsen kokee saaneensa työnantajan myöntämään toimineensa väärin. Kääntöpuolena tosin on, että sopimuksiin sisältyy yleensä vaitiolovelvollisuus.
Neuvontaa saavat kaikki
Yleisimmät JHL:n lakimiesten saamat yhteydenotot koskevat laittomia irtisanomisia, perusteettomia määräaikaisuuksia tai saamatta jääneitä palkkoja. Viime vuosina ovat lisääntyneet etenkin henkilökohtaisten avustajien työhön liittyvät tapaukset.
– Erimielisyyksiä sattuu, kun työyhteisö on sellainen, että avustettava on myös työnantaja. Monella avustajan työnantajalla ei ole laintuntemusta siitä, mitä saa tehdä. He saattavat usein päättää palvelussuhteen hyvinkin äkkipikaisesti, ja niitä me joudumme sitten riitauttamaan, Hämäläinen kertoo.
Oikeusapu tarkoittaa sitä, että JHL lähtee asiassa oikeuteen ja ottaa tapauksen taloudelliset riskit harteilleen. Sen myöntämiselle on asetettu säännöissä tiukat ehdot. Niistä keskeisin on, että jäsenyyden pitää olla kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi arvioidaan, millaiset mahdollisuudet asialla olisi oikeudessa menestyä.
Viime vuonna liiton työnvaliokunta myönsi oikeusavun 26 jäsenelle
Vaikka varsinaista oikeusapua jäsen ei voisikaan saada, neuvontaa JHL:n lakimiehet antavat kaikille jäsenille vaikka jo tämän ensimmäisestä jäsenyyspäivästä lähtien. Neuvontaan voi sisältyä myös sovinnon neuvotteleminen työnantajan kanssa.
Lakimiehen toimenpiteitä vaatineita uusia juttuja oikeudelliselle yksikölle tuli vuonna 2016 vastaan noin sataviisikymmentä. Liiton hallituksen työvaliokunta myönsi oikeusavun 26 tapauksessa, ja 11 tapauksessa hakemus hylättiin.
Oikeusapua ja neuvontaa annetaan kuitenkin vain jäsenen työsuhteeseen liittyviin ongelmiin. Oikeudelliselta yksiköltä on turha kysyä apua esimerkiksi perintöverotukseen tai jäsenen sivutoimisen yrittäjyyden kysymyksiin.
Hyvä työnantaja on järjestäytynyt
Oikeudellisen yksikön kannalta jäsenen hyvä työnantaja on järjestäytynyt työnantaja. Työnantajan kuuluminen työnantajaliittoon auttaa työnantajaa pysymään paremmin perillä lain vaatimuksista ja tuntemaan työehtosopimusten ehdot paremmin. Silloin räikeimmiltä sopimusrikkomuksilta vältytään herkemmin.
Toinen oikeudelliselle yksikölle tärkeä tekijä on, että JHL:n oma paikallinen luottamusmiesjärjestelmä sekä edunvalvonnan ketju toimivat.
Mika Hämäläinen ei usko, että edessä oleva sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan heidän työnsä luonnetta. Vastaan tulevat riita-asiat ovat aina samanlaisia, oli työnantaja kunta, maakunta tai yritys.
Sen sijaan sote-uudistuksen käynnistysvaihe on oikeudelliselle osastollekin hyvin kriittinen. Jos JHL putoaa pois neuvottelupöydistä ja sopimukset siirtyvät muille liitoille, eivät jäsenetkään viitsi enää JHL:ssä pysyä.
– Tämä on tarkka paikka, ja siinä meidän kaikkien panosta tarvitaan – niin lakimiesten kuin muidenkin, Mika Hämäläinen sanoo.