Suomalainen aikuinen juo yli neljä kuppia kahvia päivässä. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa Hope Muriukin ja muiden kahvinviljelijöiden toimeentuloon – ja ilmastokriisin hillintään.
Kun ostat lähimarketista kahvia, on pieni mahdollisuus, että se on peräisin Hope Muriukin perheen viljelmiltä. Muriuki, 27, on viljellyt kahvia reilut kaksi vuotta.
– Meillä on vanhempieni kanssa yhteiset tilukset, Muriuki kertoo.
Muriuki istahtaa helsinkiläisen kahvilan ikkunapöytään ja kertoo, että päätti kokeilla kahvinviljelyä saatuaan valmiiksi viestinnän opintonsa. Vanhemmat antoivat hänelle maata ja kahvipensaiden varsia.
Muriukin perheen viljelmät kuuluvat kenialaiseen Rungeton osuuskuntaan. Viljelmät ovat puolen hehtaarin kokoiset ja sijaitsevat Kirinyagan piirikunnassa Mount Kenyan etelärinteellä. Niillä kasvavat arabican-lajin kahvipavut.
Sertifioinnit säästävät luontoa ja takaavat viljelijän tulot
Muriukin tila on pikkuinen osa maailmanlaajuista kahvibisnestä. Markkinat ovat keskittyneet, sillä yli puolet maailman kahvikaupasta on viiden suurimman yrityksen vastuulla.
Viljelijöille maksettava maailmanmarkkinahinta on poljettu usein niin matalalle, ettei se riitä säälliseen elämään. Köyhyys ja lapsityövoiman käyttö on tavallista.
Yli puolet maailman kahvikaupasta on viiden suurimman yrityksen vastuulla.
Kahvin ostaja voi valita useiden eri asioita painottavien sertifikaattien välillä. Lähtökohtaisesti sertifioinnit pyrkivät parantamaan viljelijöiden asemaa ja säästämään luontoa. Kansalaisjärjestö Finnwatch selvitti 2022 Suomessa käytössä olevien sertifikaattien laatua. Reilu kauppa jakoi ykkössijan Rainforest Alliancen kanssa.
Rungeton osuuskunta on Reilun kaupan sertifioima. Sertifikaatti on 50-prosenttisesti tuottajien omistama ja hallinnoima. Se edellyttää, että viljelijöille maksetaan markkinoiden hintaheilahteluilta suojaava takuuhinta ja yhteisöjen kehittämiseen tarkoitettu Reilun kaupan lisä.
Suurin osa maailman kahvinviljelijöistä on Muriukin kaltaisia pientilallisia.
– Pienviljelijöiden tilat ovat yleensä alle hehtaarin kokoiset. Vanhemmat ovat jakaneet maansa jälkeläisilleen, mutta pilkotut tilat eivät riitä heidän perheidensä elättämiseen, kertoo ohjelmapäällikkö Kelvin Muhia. Hän vastaa Fairtrade African, Afrikan Reilun kaupan, kahvihankkeista Itä-Afrikassa.
Reilun kaupan viljelijöiden on oltava osuuskuntien jäseniä. Ne pystyvät neuvottelemaan paremmat kaupan ehdot ja kaikilla jäsenillä on äänioikeus päätöksenteossa. Esimerkiksi naisten asemaan ja tasa-arvoon on kiinnitettävä huomiota.
Suomalaiset, maailman kovin kahvikansa
Suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvinkuluttajia. Jokainen suomalainen aikuinen juo keskimäärin neljä kuppia päivässä.
Tutkimuslaitos Trasen mukaan suomalaisten kahvinhimon takia trooppista metsää häviää joka vuosi 306 hehtaaria. Metsäkadolla on yhteys ilmastonmuutokseen, jonka vaikutukset ulottuvat myös tänne.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii siirtymistä kestävämpiin tuotantomenetelmiin. Viljelijöiden on saatava riittävä toimeentulo ja tukea siirtymävaiheessa, Reilu kauppa ry:n vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki kertoo.
– Kahvia pitäisi alkaa taas kohdella luksustuotteena.
Reilun kaupan vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki
Kuitenkin vain noin kolme prosenttia Suomessa myydystä kahvista on hankittu viljelijöiltä Reilun kaupan ehdoilla. Jos kauppa ei käy, viljelijät joutuvat myymään sertifioidun kahvinsa normaaliin maailmanmarkkinahintaan.
Suomalaiset keittävät kahvia paljon, mutta kaatavat ison osan viemäriin.
– Se on turhaa luonnonvarojen tuhlausta. Kahvia pitäisi alkaa taas kohtelemaan luksustuotteena – mitä se alun perin olikin.
Katoaako kahvi?
Ilmastonmuutos on uhka koko planeetalle, myös kahvinviljelylle. Vuorenrinteillä kasvat kahvipensaat ovat alttiita kuumuudelle ja kuivuudelle. Hope Muriuki kertoo, että ilmastokriisin vaikutuksesta kasvitaudeista, kuten lehtiruosteesta on tullut entistä suurempi riesa.
– Sadot olivat ennen isompia. Tuntuu, että viljelyksemme eivät aikaisemmin juuri hoitamista kaivanneet.
Rungeton tilat ovat saaneet Reilun kaupan hankkeessa tukea vaihtaessaan paremmin kuivuutta sietäviin kahvilajikkeisiin. Myös Hope Muriuki on uusinut vanhemmiltaan saamansa pensaat.
Peltometsäviljely on parantanut luonnon monimuotoisuutta. Puut myös suojaavat kahvipensaita suoralta auringonvalolta. Muriukin perheen kahviviljelmille on istutettu macadamiapuita.
– Jotkut tilat ovat istuttaneet banaaneja, toiset avokadoja. Peltometsäviljely tarjoaa myös lisätuloja kahvinviljelijöille, ohjelmapäällikkö Kelvin Muhia kertoo.
Yli 60 prosentilla Reilun kaupan tuottajista on myös luomusertifiointi. Luomutuotannossa ei ole käytetty esimerkiksi kemiallisia torjunta-aineita eikä keinolannoitteita.
Reilu kauppa on asettanut myös EU:n metsäkatoasetusta tiukemmat kriteerit. Sertifioimattoman kahvin viljelysten tieltä kaadetaan trooppista metsää, mutta esimerkiksi Reilun kaupan kahvin viljely ei ole saanut aiheuttaa metsäkatoa vuoden 2013 jälkeen.
– Join päivässä 15–20 kuppia espressoa. Lääkärin mielestä sillä alkoi olla terveysvaikutuksia.
Kahvin tulevaisuus on nuorissa
Hope Muriukin kaltaisissa nuorissa viljelijöissä lepää kahvin tulevaisuus. Moni muu on vaihtanut toisiin kasveihin tai siirtynyt pois alalta.
– Nuoret ovat usein vanhempiaan avoimempia uusille viljelymenetelmille. Toisaalta heiltä voi puuttua maata ja pääomaa, Muriuki kertoo.
Kahvinviljelijöiden keski-ikä on yli 60 vuotta. Suomen Reilu kauppa ilmoittaa tukevansa kehitysyhteistyössään hallittuja sukupolvenvaihdoksia.
– Nuoriso on motivoitunut viljelemään, jos se saa sadostaan kunnon hinnan ja tukea toimintaan, Kelvin Muhia kertoo.
Osana kehitysyhteistyöohjelmaa Hope Muriuki on ollut mukana asentamassa asuntoihin energiaystävällisempiä liesiä.
– Liedet myös savuttavat vähemmän kuin vanhat. Se on tärkeää erityisesti naisten terveyden kannalta, sillä tyypillisesti he valmistavat ruokaa.