14.8.2020

Kasvomaskit rasitus työmatkalaisen kukkarolle – JHL haastaa työnantajat mukaan talkoisiin

nainen metroasemalla maski kasvoilla

Joukkoliikenteen maskisuositus muuttaa monen JHL:läisen työmatkailijan arjen. Samalla se tekee loven kukkaroon, sillä lain mukaan työnantaja vastaa henkilöstön työturvallisuudesta vain työpaikalla. Työmatkalla tarvittavat suojavälineet on kustannettava itse – ellei sitten työnantaja osallistu ”maskitalkoisiin”.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi torstaina 13. elokuuta suojamaskien käyttöä koskevan suosituksen. Sen mukaan maskia on syytä käyttää joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja ei voi aina välttää. Suositus koskee yli 15-vuotiaita.

Lisäksi THL suosittaa käyttämään suun ja nenän peittävää maskia tai hengityssuojainta myös muissa tilanteissa, joissa turvavälien pitäminen on mahdotonta.

JHL:läinen tilinhoitaja Kirsi Byman on matkannut julkisilla kodin ja työpaikan väliä koko korona-ajan. Ensin aamubussilla Helsingin Vuosaaren metroasemalle, sitten metrojunalla työpaikalleen Hakaniemeen ja iltapäivällä takaisin.

– Keväällä oli tosi väljää, kun suuri osa oli joko etätöissä tai oli siirtynyt käyttämään omaa autoa tai pyöräilemään. Nyt tilanne on muuttunut: bussit ja metro ovat varsinkin ruuhka-aikaan täynnä eikä turvavälejä voi pitää, hän sanoo.

Kirsi Byman lmetronliukuportaissa
Kirsi Byman käyttää työmatkalla sekä metroa että bussia säännöllisesti.

Byman ei ole hötkyilevää tyyppiä ja kertoo pärjänneensä hyvin ilman suojamaskiakin.

– Tilanne voisi olla toinen, jos lähipiiriin kuuluisi riskiryhmäläisiä. Omasta puolestani en ole osannut pelätä työmatkalla.

Tähän asti hän on suojautunut koronalta huolehtimalla tehostetusti käsi- ja yskimishygieniasta.

– ­Tapoihini ei ole kuulunut pärskiä toisten päälle ennen koronaakaan eikä sen aikana.

”Edellytän, että joku maksaa maskit”

THL:n maskisuositus saa Bymanin mietteliääksi, sillä maskeista on ollut julkisuudessa niin ristiriitaista tietoa.

– Jotkut asiantuntijat sanovat, että väärin käytettyinä ne saattavat jopa lisätä tartuntariskiä. Kärsin ajoittain allergiasta. Entä jos aivastuttaa tai nenä vuotaa? Silloin suojainta joutuu pakostakin koskemaan ja korjailemaan.

Myös kertakäyttömaskien hinta arveluttaa häntä.

– Työmatkoilla kuluu varmasti enemmän kuin kaksi maskia päivässä. Ei minulla ole varaa ostaa uusia maskipakkauksia viikoittain. Kankaisia kestomaskeja ei taas pidetä yhtä suojaavina.

Kirsi Byman odottaa bussia
JHL:läinen Kirsi Byman toivoo, että hänen työnantajansa Helsingin kaupunki antaisi työmatkalaisille kasvomaskit.

Työnantajaltaan Helsingin kaupungilta Byman toivoo kädenojennusta maskien hankintaan työmatkoja varten.

– Työhöni kuuluu asiakaspalvelua, joten en voi tehdä etätöitä. Ruuhkiakaan en voi välttää, sillä virka-aika alkaa vartin yli kahdeksan ja loppuu kello 16.

Hengityssuojainta Byman sanoo käyttävänsä, jos on ihan ”pakkopakko”.

– Mutta edellytän, että joku muu maksaa sen, hän sanoo.

”Kertakäyttöinen rasittaa luontoa”

Myös helsinkiläinen varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Rebekka Laaksonen toivoo, että työnantaja osallistuisi työmatkalaisten maskien kustannuksiin tavalla tai toisella.

– Olen keväästä asti pyöräillyt työmatkat, mutta olen sen verran sokerista, että syksyn sateilla siirryn käyttämään bussia. Silloin maskia tarvitaan, hän sanoo.

Työmatka Vuosaaresta Mellunkylässä sijaitsevaan päiväkoti Saanaan sujuu silloin jokerilinjan busseilla, jotka ovat tunnetusti tupaten täynnä.

– Toisinaan bussiin ei edes mahdu, vaan joutuu odottamaan seuraavaa vuoroa.

– Luotan kestomaskiin. Se rasittaa luontoa vähemmän kuin kertakäyttöinen.

Laaksosen mielestä Helsingin kaupungin kannattaisi kustantaa julkisia kulkuvälineitä käyttäville työntekijöilleen maskit, sillä työntekijän altistuminen työmatkalla ja mahdollinen sairastuminen on moninkertainen kustannus maskeihin verrattuna.

Työssään päiväkodissa Laaksonen ei ole tarvinnut suojamaskeja.

– Ilmeet ovat niin tärkeitä lasten kanssa työskenneltäessä, ettei maskien käyttö ole pedagogisesti perusteltua. Työntekijöiden yhteisissä kokouksissa niitä voitaisiin käyttää, mutta Saanassa näin ei ole toistaiseksi menetelty.

Jos Laaksonen joutuu hankkimaan syksyn tullen maskit itse, hän ei aio ostaa kertakäyttösuojaimia, vaan kankaisen kestomaskin.

– Kertakäyttöiset ovat iso rasitus luonnolle. Ja tietysti myös kukkarolle.

”Maskitalkoot myös työnantajan etu”

JHL on käynnistänyt ”maskitalkoot”-kampanjan, jonka tavoitteena on kannustaa työnantajia varmistamaan työntekijöiden turvallisuus hankkimalla heille maskit työmatkoja varten.

– THL:n kasvomaskisuositus on herättänyt aiheellisen kysymyksen, kuka maksaa työntekijöiden suojautumisen työmatkalla. Kertakäyttöisen suu-nenäsuojaimen hinta on lähes euron kappale, ja niiden hankinnasta koituu useiden kymmenien, enimmillään jopa parin sadan euron lasku kuukaudessa, perustelee JHL:n työelämäasiantuntija Tuula Haavasoja.

Työssä ja työpäivän aikana liikuttaessa työnantaja vastaa työturvallisuudesta ja suojainten hankinnasta. Tällöin työntekijä on myös velvollinen käyttämään niitä – onpa kyse suojakypärästä, turvajalkineista tai hengityssuojasta. Kodin ja työpaikan välisiin matkoihin työnantajan vastuu ei kuitenkaan ulotu.

Haavasojan mielestä maskien hankkiminen joukkoliikennettä käyttäville työntekijöille olisi kuitenkin myös työnantajan etu.

– Lisääntynyt etätyö on vähentänyt sairauspoissaoloja, ja työnantajat ovat säästäneet. Eikö nyt olisi aika hankkia suojaimia henkilöstön työmatkoja varten, jotta työpaikoille palanneet ja ne, jotka eivät voi työn luonteen takia tehdä etätyötä, pysyisivät terveinä?

– Yksi sairauslomapäivä maksaa työnantajalle moninkertaisesti maskien verran.

Maskihankinnoille on Haavasojan mielestä myös taloudellinen peruste: Työntekijän yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle palkkasummasta riippuen 300–400 euroa.

– Eli jo yhden sairauspäivän kustannus on tuntuvasti isompi kuin maskien hankinta kuukauden käyttöä varten, hän sanoo.

Myös verottajan tuoreen linjauksen mukaan työnantaja voi antaa työntekijöille verottomasti kasvomaskeja työmatkoja varten. Linjaus perustuu siihen, että maskit rinnastetaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

Lue lisää: Työnantajat tarvitaan mukaan ”maskitalkoisiin”!

”Miksi konduktöörit ovat ilman maskeja”

Vaikka työantaja vastaakin työntekijöiden työturvallisuudesta työpäivän aikana, ei VR ole tarjonnut konduktööreilleen kasvomaskeja koronaepidemian puhjettua.

– Hengityssuojainten tiimoilta on tullut viikoittain huolestuneita yhteydenottoja junahenkilökunnalta, kertoo VR:n lähiliikenteen luottamusmies Jouni Jokinen.

Konduktöörit työskentelevät varsin ahtaissa tiloissa, ja työpäivän aikana heillä saattaa olla satoja asiakaskontakteja.

kaksikerrosjuna
Ennen maskisuositusta VR ei varustanut junahenkilökuntaa kasvomaskeilla. Jatkossa myös konduktööreillä on suu-nenäsuojain asiakaspalvelutilanteissa.

– Käsidesiä junissa on ollut keväästä lähtien tarjolla niin matkustajia kuin työntekijöitä varten. Konduktööreille on annettu myös suojakäsineitä, mutta suojamaskien puute on koettu ongelmaksi, Jokinen sanoo.

VR on vedonnut THL:n aiempaan kantaan, jonka mukaan altistusriski kasvaa vasta yli kymmenen minuuttia kestävässä kontaktissa. Työntekijäjärjestöjen edustajat ovat puolestaan esittäneet, että VR hankkisi työntekijöille suojamaskeja, mutta niiden käyttö perustuisi vapaaehtoisuuteen.

Eilinen THL:n joukkoliikennettä koskeva maskisuositus muutti tilanteen, ja jatkossa VR varustaa asiakastyössä olevat työntekijät maskeilla.

– On aikakin. Matkalippuja tarkastaessaan konduktöörit ovat lähikontaktissa matkustajien kanssa, ja myös matkustajat ovat ihmetelleet maskien puuttumista, kertoo Jokinen.

”Työvuoro maski kasvoilla on raskas”

Helsingin Seudun Liikenteen HSL:n matkalippujen tarkastajat määrättiin käyttämään maskeja huhtikuun lopulla. Kutakin työpäivää varten heille annettiin neljä kertakäyttöistä suu-nenäsuojainta, jotta käytetyn saattoi vaihtaa ruoka- ja kahvituntien jälkeen puhtaaseen.

Maskin käyttö oli useimmille tarkastajille uutta, ja moni moitti niitä varsinkin alkuun hankaliksi.

– Joku valitti saaneensa päänsärkyä, toinen poti hengenahdistusta. Jotkut kertoivat astmaoireidensa lisääntyneen, kertoo pääluottamusmies Virve Ojala.

Myös JHL:läisellä matkalippujen tarkastaja Vera Bouilovalla oli alkuun hengitysvaikeuksia, vaikka hänellä oli aiempaa kokemusta hengityssuojaimista.

HSL:n matkalippujen tarkastaja
HSL:n matkalippujen tarkastaja Vera Bouilova käyttää maskia koko työvuoron ajan. Työantaja tarjoaa neljä maskia vuoroa kohden.

– Pidän paljon työstäni, mutta kymmenen tunnin työvuoro maski kasvoilla oli raskas, hän kertoo.

Bouilova käyttää silmälaseja, ja maskin takia ne helposti höyrystyivät.

– Oli vaikea lukea matkalippujen pientä tekstiä. Sitten joku keksi, että silmälasien pesu saippualla ehkäisee höyrystymistä. Se auttoi.

Kesää kohti mentäessä koronatilanne helpottui myös pääkaupunkiseudulla, ja HSL:n maskimääräys vaihtui suositukseksi. Sen seurauksena suurin osa matkalippujen tarkastajista luopui maskeista.

– Taidan olla niitä harvoja, jotka ovat käyttäneet maskia koko kesän. En halua ottaa mitään riskejä, koska lähipiiriin kuuluu riskiryhmäläinen, jolle korona on todellinen uhka, Bouilova perustelee.

matkalippujen tarkastaja ja kasvomaski
Vera Bouilova toivoo, että THL:n maskisuosituksen jälkeen suojaimet yleistyisivät. – Ne suojaavat myös muita joukkoliikenteen matkustajia.

THL:n tuore suositus joukkoliikennettä koskevasta maskisuosituksesta on hänen mielestään paikallaan.

– Luotan Suomen terveysviranomaisten asiantuntemukseen, ja kun heiltä tulee tällainen suositus, sitä olisi kaikkien joukkoliikenteen käyttäjien syytä noudattaa. Maskeilla voimme suojata itsemme lisäksi myös muita joukkoliikenteen matkustajia.