Jalkapallokentällä tarvitaan jokaisen vahvuuksia. Niin myös työelämässä, kirjoittaa yrittäjä Ella Karvinen. Hän itse uskalsi jo nuorena harjoittelijana ehdottaa esihenkilölle rohkeaa strategialiikettä.
Olemme työelämässä kuin jalkapallojoukkue kentällä. Jokaisella on pelissä tärkeä rooli. Toinen on puolustaja, toinen hyökkääjä. Roolimme linkittyvät toistemme tekemiseen. Jos ketjusta puuttuu lenkki, sen huomaa.
Vaikka olisit nuori tai vielä kokematon työelämässä, olet osa tärkeää peliä. Sinut halutaan joukkueeseen. Työelämän alussa saatamme kokea epävarmuutta ja ujostella mielipiteidemme ilmaisua. Voimme ajatella, että muut tietävät enemmän, osaavat paremmin eivätkä kaipaa näkemyksiämme. Mutta arvaa mitä: saatamme olla ajatuksinemme väärässä.
Aivan kuten jalkapallossa, töissä arvokasta on se, että osaamme erilaisia asioita. Vahvuutemme eivät ole identtisiä. Nuorta työntekijää voi rohkaista ottamaan oma tilansa esimerkiksi kysymällä aidon kiinnostuneesti hänen mielipidettään. “Vautsi, en olisi osannut itse ajatella sitä noin” on rohkaiseva palaute kenelle tahansa.
Ethän aliarvioi keskustelun tärkeyttä!
Ajatuksemme kuvaavat sitä maailmaa, jossa elämme. Nuorena työntekijänä ajatuksesi heijastavat nuoren maailmaa, ja se on työnantajille arvokasta tietoa. Moni työnantaja haluaa puhutella esimerkiksi opiskelijoita, ja silloin tarvitaan nuorten apua ja näkemyksiä.
Keskustelemalla erilaisten ihmisten kanssa opimme valtavasti uutta. Kokeneen ja kokemattomamman kollegan välinen yhteistyö opettaa molempia osapuolia. Keskustelu on ikkuna uusiin maailmoihin, ja kun näemme monenlaisia maailmoja, pääsemme kehittymään ja oppimaan uutta.
Olen ollut itsekin kokematon kollega ammattilaisten joukossa. Erityisellä kiitollisuudella muistelen korkeakouluharjoitteluani, jossa ohjaajanani toimi strategiatiimin osaaja. Olimme molemmat innoissamme yhteistyöstä siksi, että edustimme eri sukupolvia ja katsoimme maailmaa eri tavoin.
Nuoren tekijän raikkaat näkemykset ovat tervetullut tuulahdus palaveripöytiin.
Hän oli sisällä työssään ja pohti, mihin suuntaan strategiaa kannattaisi seuraavaksi ohjata. Minä tulin tuon maailman ulkopuolelta ja ehdotin: Mitä jos emme keksisikään uusia peliliikkeitä nyt? Mitä jos keskittyisimme tekemään entistä paremmin sen, mitä jo teemme? Tästä syntyi todella mielenkiintoinen keskustelu.
Työelämässä tarvitaan oivalluksia. Ne syntyvät usein vuorovaikutuksessa, kun ajatuksiaan pääsee pallottelemaan. Nuoren tekijän raikkaat, uudet näkemykset ovat tervetullut tuulahdus palaveripöytiin.
Toisaalta sinun ei tarvitse olla ennennäkemätön visionääri, jotta ajatuksesi olisivat tärkeitä ja kertomisen arvoisia. Se, mikä on mielessämme itsestään selvää tai yksinkertaista, ei välttämättä ole sitä vastapuolelle.
Nuori, ajatuksiasi halutaan kuulla
Rohkaisen nuorta työntekijää kertomaan ajatuksiaan ääneen. Myös keskeneräisiä ideoita ja ajatuksia voi olla kivaa jakaa, ja niitä voidaan sitten kehittää yhdessä eteenpäin. Älä pienennä itseäsi vain, koska et ole tehnyt työtä yhtä pitkään kuin joku toinen. Yhteiseen keskusteluun osallistuminen on myös vastuunkantoa, sillä silloin vastuu keskustelusta ei jää yksin muiden harteille.
Kokeneempia kollegoja rohkaisen tukemaan nuoria työuraansa aloittavia. Ymmärtäväinen ja utelias asenne kantaa pitkälle puolin toisin. Antamalla mahdollisuuksia nuorille työelämässä varmistamme osaamisen jatkuvuuden.
Me tarvitsemme rautaisia ammattilaisia tänään, mutta myös huomenna. Samankaltaisuus ja yksipuolisuus eivät vie meitä eteenpäin, joten otetaan erilaisuudesta kaikki ilo irti!
Ella Karvinen on yrittäjä ja ammattikoulun opettaja. Hän auttaa organisaatioita toteuttamaan perehdytystä erityisesti nuorille työntekijöilleen.