Vartijoiden jaksaminen ja työturvallisuus on koetuksella, kun vankien määrä Suomen vankiloissa jatkaa kasvuaan. Hallituksen lakimuutokset uhkaavat pahentaa tilannetta entisestään.
Suomen vankilat ovat ääriään myöten täynnä ja vankimäärät jatkavat kasvuaan. Vuonna 2023 Suomessa oli noin 90 vankia enemmän kuin vuosi aikaisemmin.
Suomen hallitus aikoo kiristää esimerkiksi katujengirikollisuuden rangaistuksia, mikä lisännee vankien määrää entisestään.
Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja ja pääluottamusmies Antti Santamäki listaa kuusi polttavinta ongelmaa, jotka kohdistuvat vankiloiden henkilökuntaan. Liki jokaiseen ratkaisu on yksinkertainen: lisää resursseja ja henkilökuntaa.
Lue lisää turvallisuudesta:
Petteri Häyrinen, 62, joutuu työssään samaan rääkkiin kuin puolta nuoremmat –Testaa, pärjäisitkö pelastajan kuntotestissä
”Tympäisee”: Itärajan työntekijät kyllästyivät odottamaan rajan aukeamista
1 Henkilöstö loppuu kesken
– Tarvitsemme pikaisesti lisää henkilöstöä erityisesti kenttätasolle, sillä monen jaksaminen on äärirajoilla, Santamäki toteaa.
Useassa vankilassa tehdään paljon ylitöitä ja työvuoroissa on vajaahenkilöitys. Monissa Suomen vankiloissa on täyttöaste yli 100 prosenttia, ja jos henkilöstöä on liian vähän, työturvallisuusriskit kasvavat. Ala tarvitsee kipeästi lisää työntekijöitä.
– Valitettavasti työnantajamielikuva on heikentynyt kentällä merkittävästi. Sen parantaminen on koko alan, meidän ja työnantajan, yhteinen tavoite.
Työnantaja on hakenut säästöjä esimerkiksi siirtämällä vankeja edullisempiin avovankiloihin. Santamäen mukaan on kaikkea muuta kuin kestävä ratkaisu.
– Joukossa on ollut sellaistakin porukkaa, joka ei avovankilaan kuulu, vaan suljetulle osastolle.
2 Työuupumus johtaa sairauspoissaoloihin
Työuupumus on heijastunut myös sairauspoissaolojen määrään. Vuonna 2023 sairauspoissaoloja oli vankeinhoitoalalla 16,6 päivää henkilötyövuotta kohden. Määrä kääntyi laskuun vuodesta 2022, jolloin poissaoloja oli ennätykselliset 18,55. Kaikilla palkansaajilla oli vuonna 2022 keskimäärin 13 päivää sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohden.
– Miten yksinäinen vartija sairaalassa pitää tauot tai käy vessassa?
– Joskus tulee mitta täyteen. Paljon porukkaa vaihtaa alaa, sellaisetkin vakaat kivijalat, joista ei olisi ikinä uskonut, Santamäki toteaa.
3 Yksintyöskentely on lisääntynyt
Yksintyöskentely vankiloissa on Santamäen mukaan lisääntynyt. Se on ongelma erityisesti laitoksen ulkopuolella työskennellessä. Kun vartija on saattamassa vankia oikeuteen tai on vartiointitehtävissä sairaalassa, on aina karkaamisen riski.
– Yksintyöskentelyn laitoksen ulkopuolella pitää loppua. Joka tilanteessa vartijoita tulisi olla yksi enemmän kuin vankeja. Miten esimerkiksi yksinäinen vartija sairaalassa pitää tauot tai käy vessassa?
4 Vankien kuntoutus on uhattuna
Vankiloiden tavoite on kuntouttaa vankeja niin, että he pysyisivät jatkossa kaidalla tiellä. Santamäen mukaan moni laitos on karsimassa kuntoutuksesta ja työtoiminnasta, koska työvoimaa ei ole tarpeeksi.
– Jos niistä ei karsita, työturvallisuusriskit kasvavat. Perustehtävät, kuten valvonta ja saattamiset, on hoidettava joka tapauksessa.
Viime kädessä kyse on kansallisesta turvallisuudesta. Tulevaisuudessa vankiloista saattaa vapautua vankeja, jotka eivät ole olleet kuntouttavien palveluiden piirissä.
5 Viranomaisvastaisuus lisääntyy
Antti Santamäen mukaan moni vanki on nykyään todella viranomaisvastainen.
– Järjestäytyneen rikollisuuden johtohahmot ovat yleensä pitäneet omat porukat kurissa, sillä häiriköinnistä voi koitua myös heille itselleen ongelmia, Santamäki kertoo.
– Nykyään erityisesti katujengien jäsenillä ei välttämättä ole vastaavaa hierarkiaa.
Santamäen mukaan tämä on näkynyt lisääntyneenä henkilökuntaan kohdistuvana uhkailuna ja väkivaltana, pahimmillaan jopa vapaa-ajalla.
6 Vanginvartijan oma tutkintokoulutus on vaarassa
Päivitys artikkeliin 13.9.: Rikosseuraamuslaitos on jutun julkaisemisen jälkeen tehnyt uuden esityksen, jonka mukaan rikosseuraamusalan oma perustutkinto säilyy. Haku koulutukseen on jatkuva ja aloituksia on kolme vuodessa. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan, mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalan sekä turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneet voivat suorittaa rikosseuraamusalan perustutkinnon työn ohella.
– Uusi esitys on erinomainen oman tutkintokoulutuksen osalta, Antti Santamäki kehuu.
Rikosseuraamuslaitos esitti keväällä, että vartijaksi pääsisi myös turvallisuusalan tai sosiaali- ja terveysalan ammatillinen perustutkinnon suorittamalla. Vankilavirkailijoiden liitto vastustaa esitystä.
– Esitys on märkä rätti kaikkien niiden vanhojen työntekijöiden silmille, jotka ovat suorittaneet vankeinhoidon perustutkinnon, Santamäki kertoo.
– Vankiaines kovenee jatkuvasti.
Santamäen mukaan uudistus kasvattaisi osaltaan turvallisuusriskejä.
– Vankiaines kovenee jatkuvasti. Oma, arvostettu tutkinto varmistaa, että alalle saadaan henkilökuntaa, jolla on esimerkiksi laillisuus- ja voimankäyttöasiat hallussa.