Työsuhteessa palkan maksaminen on työnantajan päävelvoite. Työntekijä voi vaatia viivästyskorkoa, jos palkka viivästyy. Vaatimus palkanmaksusta ja viivästyskorosta tulee tehdä kirjallisena.
Palkkaan liittyvät kysymykset ovat olleet ajankohtaisia Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmien vuoksi. Palkanmaksua koskevista työnantajan velvoitteista säädetään työsopimuslain 2 luvussa. Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jolloin maksetaan työntekijän palkanmaksukauden aikana ansaitsemat saamiset. Palkanmaksukausi voi olla enintään yhden kuukauden mittainen.
Palkat maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, jos kyse on palkasta, joka perustuu viikkoa lyhyempään aikapalkkaan, tai suorituspalkasta, jota ei makseta kuukausittain maksettavan palkan yhteydessä. Jos osa palkasta määritellään voitto-osuutena, provisiona tai vastaavana, voidaan tämä osuus maksaa enintään 12 kuukauden mittaisen palkkakauden päättyessä. Työsopimuslain tavoitteena on ollut turvata se, että työntekijä saisi pääosan palkastaan vähintään kerran kuukaudessa.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Mitä on odotusajan palkka?
Miksi sopimukset kannattaa tarkistaa?
Palkanmaksuaikaa ja palkanmaksupäivää koskevia määräyksiä on usein työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa, joten nämä määräykset kannattaa tarkistaa. Esimerkiksi kuukausipalkka maksetaan kuukauden 16. päivänä tai tuntipalkat kaksi kertaa kuukaudessa niin, että rahapalkka erääntyy seitsemäntenä työpäivänä palkkakauden päättymisestä. Lisäksi voidaan sopia niin sanotusta palkan laskenta-ajasta, jos palkan täsmällinen määrä ei ole tiedossa palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Laskenta-aika voi koskea vaikka laskulla esitettävää selvitystä tai suorituspalkkausta, jossa ensin maksetaan arvioon perustuva palkanosa, jota korjataan lopullisessa palkassa toteutuneen mukaiseksi.
Työehtosopimuksessa voidaan sopia myös tarkistettujen palkkojen, palkkioiden ja lisien maksamisesta normaalia palkanmaksukautta pitemmän ajan kuluessa. KVTES:n (Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus) allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n mukaan isojen työnantajien on mahdollista suorittaa esimerkiksi sovittujen korotusten ”ensimmäiset tarkistuserät kolmen kuukauden kuluessa ja taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta”. Oikeus sopimuskorotukseen syntyy tiettynä palkanmaksukauden päivänä, mutta saatavan eräpäivä on normaalia palkanmaksuaikaa myöhemmin.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Milloin palkkasaatava vanhenee?
Koska voi vaatia viivästyskorkoa?
Palkan tulee olla työntekijän tilillä palkan eräpäivänä eli palkanmaksupäivänä. Jos palkanmaksupäivä osuu pyhään, tulee palkka olla maksettuna ja käytettävissä edeltävänä arkipäivänä.
Kirjallisesta vaatimuksesta ja sen ajankohdasta kannattaa säilyttää kopio.
Jos palkka ei ole käytettävissä palkanmaksupäivänä, työntekijä voi vaatia viivästyskorkoa viivästyneelle palkalle työnantajaltaan. Ennen vaatimusta on tarkistettava, onko palkka myöhässä ja mikä on viivästyneen erän maksupäivä. Jos palkka tai sen osa on myöhässä, vaatimus palkan maksamisesta ja viivästyskorosta tulee tehdä sähköpostilla tai työnantajan omaa ilmoituskanavaa käyttäen mahdollisimman nopeasti.
Kirjallisesta vaatimuksesta ja sen ajankohdasta kannattaa säilyttää kopio. Hyvä vaatimus on yksilöity siten, että siitä ilmenee, mikä palkanosa on myöhässä, paljonko on maksamatta, miltä ajalta kyseinen palkka on maksamatta ja mistä lähtien vaaditaan viivästyskorkoa eli mikä oli palkanmaksupäivä. Palkanmaksun eräpäivä määrittää sen, mistä lähtien viivästyskorko juoksee.
Jos asia ei selviä vaatimuksesi perusteella kohtuullisessa ajassa, ota yhteyttä luottamusmieheesi. Hän selvittää asiaa työnantajan kanssa. Asian selvittämiseksi tarvitaan palkkakuitit ja työvuoroluettelo tai omat kirjaukset tehdystä työstä ajalta, joilta palkkaa on maksamatta. Työsopimuksesta käy yleensä ilmi sovellettava työehtosopimus, työtehtävä ja palkanmaksupäivä. Ilmoitathan myös työsuhteen päättymispäivän, jos työ ei enää jatku.
Lue lisää: Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmat, työtuomioistuimen ratkaisuja: TT 2023:8; TT2023:44
Kolumnin kirjoittaja Tarja Terävä on lakimies JHL:n oikeudellisella toimialueella