Hallitus ehdottaa muun muassa laajennuksia jaksotyön käyttöön.
Hallitus antoi työaikalakiesityksen eduskunnalle syyskuun lopulla. Tavoitteena on, että työaikalaki vastaisi elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia. Toinen peruste ovat työaikadirektiivistä ja muista kansainvälisistä reunaehdoista johtuvat tarkistukset.
Lain valmistelu aloitettiin kolmikantaisesti ja työryhmä sai mietintönsä valmiiksi kesäkuussa 2017. Mietintö sisälsi useita eriäviä mielipiteitä. Juha Sipilän hallitus jatkoi kuitenkin esityksen valmistelua ilman uutta kolmikantaista käsittelyä.
Työaikalainsäädäntö olisi edelleen pakottavaa oikeutta, mutta sallisi laajasti laista poikkeamisen valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten työ- ja virkaehtosopimuksilla.
Esitys sisältää muun muassa säännökset joustotyöajasta ja työaikapankista. Se ei sisällä laajennuksia paikalliseen sopimiseen, mutta siinä ehdotetaan joustotyöaikamallia, jonka mukaan työntekijällä on mahdollisuus päättää työntuntiensa sijoittelusta ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä.
Työntekijä saisi päättää vähintään puolet työaikansa sijoittelusta ja työntekopaikasta. Tällä olisi merkitystä lähinnä asiantuntijatehtävissä. Joustotyöaika perustuisi kirjalliseen sopimukseen työpäivistä ja viikoittaisen vapaan sijoittamisesta.
Työntekijän keskimääräinen viikottainen työaika voisi olla enintään 40 tuntia neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. Joustotyöaikaa koskeva sopimusehto voitaisiin irtisanoa päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa.
Työaikalaissa ei ole ollut määräyksiä työaikapankista, vaan työaikapankit ovat perustuneet työehtosopimuksiin. Työaikapankilla tarkoitetaan mahdollisuutta säästää ja yhdistää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia.
Esityksen mukaan työaikapankin käyttöönotosta voitaisiin sopia, vaikkei alan työehtosopimuksessa olisi määräyksiä työaikapankista.
Lakiin perustuva työaikapankki olisi siten vaihtoehtoinen, jos työehtosopimuksessa ei ole työaikapankkimääräyksiä. Työaikapankkiin voitaisiin siirtää muun muassa ylitöitä ja säännöllisen työajan työaikasaldoa.
Esitys laajentaisi jaksotyön käyttömahdollisuuksia useammille aloille. Nykyään jaksotyöaikaa käytetään yleisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa sekä hoitolaitoksissa. Uusina aloina olisivat muun muassa yksityiset turvallisuuspalvelut, ensihoito ja pelastustoimi.
JHL ja SAK ovat vastustaneet jaksotyöajan käytön laajentamista työsuojelullisilla perusteilla. Lisääntyvä jaksotyön käyttö johtaa työpäivien epäsäännöllisyyteen, joka on työntekijän terveydelle suurempi riski kuin yleistyöaika.
Lisäksi työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaikeutuisi. Jaksotyön käyttömahdollisuuden tulisikin olla jatkossakin tarkoin rajattua.
Työaikalain uudistus on tarpeellinen ja pääosin tasapainoinen kokonaisuus. Esitys pohjautuu edelleen työntekijän suojelun periaatteelle.
Jaksotyön käyttöalan laajentaminen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Hyvänä uudistuksena voidaan pitää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä. Joustotyö ja työaikapankin käyttö parantavat työntekijöiden mahdollisuuksia yhteensovittaa työ- ja perhe-elämää.
Uuden työaikalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alussa.
Lue lisää:
Hallituksen esitys eduskunnalle työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 158 / 2018.
Kysy:
Askarruttaako mieltäsi jokin työelämään liittyvä kysymys? Lähetä se osoitteeseen motiivi-lehti@jhl.fi.