Kun työsuhde päättyy, eikä palkka tule ajallaan, voi työntekijä olla oikeutettu odotusajan palkkaan. Sillä pyritään tehostamaan palkanmaksun oikea-aikaisuutta.
Työsuhteen päättyessä työnantaja ei saa viivytellä palkkasaatavien maksussa. Saatavat tulee maksaa niin, että ne ovat työntekijän käytettävissä palkanmaksukauden viimeisenä päivänä.
Jos työsuhteesta johtuvan palkkasaatavan suoritus viivästyy työsuhteen päättyessä, on työntekijällä oikeus viivästyskorkoon sekä odotusajan palkkaan (TSL 2 luku 14 §). Oikeus odotusajan palkkaan ei koske työsuhteen aikana tapahtuvia palkanmaksun viivästyksiä eikä viranhaltijoita tai virkamiehiä.
Työnantajan tulee maksaa työntekijälle täysi palkka odotusajalta, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Odotusajan palkka on maksettava kaikilta sanottuun ajanjaksoon sisältyviltä päiviltä, eli myös viikonlopulta ja pyhäpäiviltä. Jos palkka olisi tullut maksaa esimerkiksi 1. kesäkuuta, mutta työnantaja on maksanut sen vasta 5. kesäkuuta, on työntekijällä oikeus odotusajan palkkaan neljältä päivältä.
Työnantajan velvollisuus maksaa odotusajan palkka ei riipu siitä, kuinka suuri osa työntekijän lopputilistä on maksamatta tai mitä palkanosaa viivästys koskee. Kyse voi olla vaikkapa siitä, että työnantaja ei ole työsuhteen päättyessä maksanut kaikkia ylityö-, kilometri- tai lomakorvauksia. Odotusajan palkka voi joissakin tilanteissa olla määrältään suurempi kuin viivästynyt saatava.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Milloin työnantaja saa pitää työsopimusta purkautuneena?
Epäselvästä saatavasta huomautus työnantajalle
Aina työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton, tai suoritus on voinut viivästyä laskuvirheen tai muun vastaavan erehdyksen vuoksi. Tällöin työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan vain, jos hän on huomauttanut työnantajalle viivästyksestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Työnantajalla on huomautuksesta lukien kolme arkipäivää aikaa suorittaa viivästynyt saatava työntekijälle. Oikeus odotusajan palkkaan alkaa vasta tämän maksuajan kuluttua.
Työnantajalla on näyttövelvollisuus saatavan epäselvyydestä tai riitaisuudesta.
Kyse on epäselvästä tai riitaisesta saatavasta muun muassa silloin, jos saatava perustuu aidosti tulkinnanvaraiseen työehtosopimuksen määräykseen. Epäselvyys voi johtua esimerkiksi siitä, että työntekijä ei ole toimittanut lääkärintodistusta tai muuta vastaavaa selvitystä sairausajan palkan maksamista varten.
Saatava ei ole selvä tai riidaton myöskään silloin, jos työnantajalla ei ole vielä työsuhteen päättyessä käytettävissään kaikkia tarvittavia tietoja jonkin palkanosan laskemiseksi.
Työnantajalla on näyttövelvollisuus saatavan epäselvyydestä tai riitaisuudesta. Hän ei vapaudu velvollisuudestaan maksaa odotusajan palkkaa pelkästään sillä perusteella, että hänellä on puutteelliset tiedot esimerkiksi lainsäännöksen tai sopimusmääräyksen sisällöstä tai tulkinnasta.
Vaatimus kannattaa tehdä kirjallisesti
Työntekijälle on tärkeää tarkistaa työsuhteen päättyessä palkkalaskelmasta, että työnantaja on maksanut kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat oikein ja ajallaan. Työnantaja on velvollinen (TSL 2 luku 16 §) antamaan palkanmaksun yhteydessä työntekijälle laskelman, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Jos työnantaja ei ole antanut sinulle palkkalaskelmaa, voit pyytää sitä häneltä joko itse tai luottamusmiehen avustuksella.
Jos työnantaja on työsuhteen päättyessä jättänyt palkkasi maksamatta joko kokonaan tai osittain, tulee sinun vaatia työnantajalta maksamatta jäänyttä palkkaa, odotusajan palkkaa ja viivästyskorkoa. Vaatimus kannattaa tehdä kirjallisesti.
Voit käyttää vaatimuksen esittämiseen esimerkiksi työsuojeluhallinon verkkosivuilta löytyvää palkkasaatavailmoitusta. Apua vaatimuksen esittämiseen saat JHL:n edunvalvontaketjun mukaisesti myös työpaikkasi luottamusmieheltä tai JHL:n aluetoimistosta.
Elina Nieminen työskentelee lakimiehenä JHL:n oikeudellisella toimialueella.