6.2.2020

Lakimies vastaa: Voiko oppilaan kiinnipito olla pahoinpitelyä?

Käsi

JHL:n lakimiehiltä kysytään usein, onko koulunkäynninohjaajalla oikeus oppilaan kiinnipitoon. Ohjeena on, ettei oikeutta kiinnipitoon ole, eikä ohjetta ole syytä muuttaa.

Käräjäoikeus käsitteli tapauksen, jossa koulunkäynninohjaajaa syytettiin oppilaan pahoinpitelystä.

Kyse oli koulupäivän aikana sattuneesta tilanteesta, jossa oppilas kieltäytyi noudattamasta koulunkäynninohjaajan sanallista ohjeistusta siirtyä pois muun ryhmän tieltä.

Tämän jälkeen ohjaaja aikoi siirtää oppilaan viereiselle penkille, mistä oppilas raivostui. Koulunkäynninohjaaja päätyi oppilaan kiinnipitoon viemällä hänet lattiaan saakka. Ohjaajan mukaan oppilas potki ja löi, joten peruste kiinnipitoon oli suojata itseä ja muita oppilaita. Oppilaalle jäi ranteisiin punoittavia jälkiä, ja tapahtuman jälkeen hän koki pelko- ja ahdistustiloja.

Tuomiossa arvioitiin koulunkäynninohjaajan oikeutta voimakeinojen käyttöön. Perustuslaki takaa kaikille fyysisen koskemattomuuden, eikä siihen saa puuttua mielivaltaisesti tai ilman laissa säädettyä perustetta. Rikoslain mukaan oikeudesta voimakeinojen käyttämiseksi virkatehtävien hoitamiseksi säädetään lailla.

Perusopetuslaissa voimakeinojen käyttöoikeus koulussa on ainoastaan rehtorilla ja opettajalla tietyissä tilanteissa. Koulunkäynninohjaajalla ei ole laissa säädettyä oikeutta voimakeinojen käyttöön. Hän voi puuttua oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen vain, jos kyse on hätävarjelu- tai pakkotilanteesta.

Tuomiossa arvioitiin, oliko kyse hätävarjelutilanteesta tai hätävarjelun liioittelusta.

Tuomiossa arvioitiin, oliko kyse hätävarjelutilanteesta tai hätävarjelun liioittelusta. Käräjäoikeus vertasi tilanteessa ollutta aikuista ja noin 10-vuotiasta lasta ja arvioi, ettei hyökkäys siten ollut kovin voimakas. Asiassa huomioitiin, että kyse oli erityiskoulusta, joten tilanne ei voinut olla hyvin yllätyksellinen tai poikkeuksellinen.

Koulunkäynninohjaajan menettely on käräjäoikeuden mukaan ”ylittänyt sen, mitä voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää puolustettavana hyökkäyksen torjumiseksi” ja ”tilanteessa on voitu vaatia kohtuudella muunlaista suhtautumista”. Koulunkäynninohjaajan olisi siten tullut toimia muulla tavoin kuin viemällä oppilas maahan saakka. Käräjäoikeus tuomitsi koulunkäynninohjaajan pahoinpitelystä, vaikka katsoi, ettei koulunkäynninohjaajan tarkoituksena ollut oppilaan tahallinen satuttaminen. Tuomio on lainvoimainen.

Tuomio osoittaa, että koulunkäynninohjaajalla on merkittävä riski tulla tuomituksi pahoinpitelystä, jos kiinnipitotilanne ei rikosprosessissa täytä hätävarjelun tunnusmerkkejä. Pahoinpitelytuomio voi pahimmillaan johtaa sekä työsopimuksen päättämiseen että vahingonkorvausvastuuseen.

Läheltä piti –tilanteita ja toimintatapoja on arvioitava jatkuvasti yhteistyössä työnantajan kanssa.

Onkin erityisen tärkeää, että työnantaja ja työntekijät keskustelevat toistuvasti siitä, miten vastaavissa tilanteissa toimitaan. Myös läheltä piti –tilanteita ja toimintatapoja on arvioitava jatkuvasti yhteistyössä työnantajan kanssa, sillä niistä voidaan oppia.

Kun kaikki tietävät, miten tulee toimia eri rooleissa, on kyse vastuullisesta toiminnasta. Sen avulla voidaan toteuttaa turvallinen työ- ja oppimisympäristö sekä työntekijöille että oppilaille. Liian usein kiinnipitotilanteita koskeva ohjeistus ja toimintatavat kouluilla vaihtelevat. Pahimmillaan seurauksista voi joutua vastaamaan yksittäinen tilanteessa ollut työntekijä.