On aurinkoinen alkusyksyn iltapäivä, kun Olavi Nurminen vastaa puhelimeen Livohkan pihakeinussa. Hän laittaa kaiuttimen päälle, että myös vaimo Seija voi osallistua keskusteluun.
Eräs legendaarisimmista ja virkistävimmistä JHL:n jäseneduista löytyy Posiolta. Lomakeskus Livohka on houkuttanut uskollisia kävijöitä Etelä-Lapin maisemiin jo yli puolen vuosisadan ajan.
Paikka on heille kaikin puolin tuttu ja turvallinen. Livohkan kärpänen pääsi puraisemaan kunnolla jo vuonna 1970. Helppo laskutoimitus paljastaa, että tänä vuonna ensikäynnistä on tasan 50 vuotta.
Alusta lähtien on Livojärven rannan lomakeskuksella ollut
erityinen sija heidän sydämissään. Konkaripariskunta matkustaa Nokialta
Posiolle yleensä kolmesti vuodessa. Tämän kevään reissu jäi poikkeuksellisesti
väliin.
Livohka joutui muiden muassa keväällä laittamaan ovet koronan vuoksi säppiin.
– Paikan sulkeminen oli tietenkin kaikkien kannalta ikävää, Livohkan tiiminvetäjä Katja Oikarainen kertoo.
Hän jatkaa, että kun Livohkan toiminta jälleen kesällä pyörähti käyntiin, kävijöitä on riittänyt senkin edestä.
– Mökkien käyttöaste kasvoi reippaat 10 prosenttia ja karavaanarialueella kasvua oli lähes 20 prosenttia.
Livohka on oma paikka
Oikarainen kuvailee, että Olavi ja Seija Nurmisen kaltaiset, tutuksi tulleet matkaajat ovat ihannevieraita.
– Pääsääntöisesti kävijät ovat JHL:n jäseniä ja he ovat täällä sellaisella positiivisella asenteella, että tämä on meidän oma paikkamme, Oikarainen kiittelee.
Luontoa, mökkejä ja yhteisiä tiloja kunnioitetaan ja
kohdellaan sen mukaisesti.
Nurmisen pariskunta viipyy tämänsyksyisellä reissullaan parisen viikkoa. He majoittuvat asuntoautossa, kuten ovat tehneet usean vuoden ajan.
– Alkuaikoina yövyimme teltassa, kuten muutkin 1970-luvulla. Sittemmin hommasimme pakettiauton, ja nyt on menossa asuntoauto numero kolme, Olavi Nurminen kertaa.
Kilometrejä Nokialta Posiolle tulee noin 750. Nurmiset ovat ottaneet tavaksi yöpyä matkalla, jotta ovat virkeinä perillä heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
Täällä on ihmisen hyvä olla.
Nyt jo pidempään vapaaherrana ja -herrattarena viihtyneiden Olavin, 78, ja Seijan, 75, lomanviettosuunnitelmia ei kuulemma työaikanakaan tarvinnut juuri udella.
– Kaikilla oli tiedossa, että pohjoiseen me suuntaamme. Ja Livohkaan aina matkan jossain vaiheessa.
Eläkkeelle jäätyään autonkuljettaja Olavi ja perhepäivähoitaja Seija ovat viettäneet kesäisin toisinaan kuusikin viikkoa reissun päällä. Myös Pohjois-Norjan maisemat ovat tulleet pariskunnalle tutuiksi.
Luonnossa sen salaisuus
Katja Oikarainen vahvistaa, että Livohkan maisemat, ympäristö ja luonto sekä niiden tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet ovat syitä, jotka vetävät vierailijoita puoleensa. Ja tekevät monista vakikävijöitä.
Pitkälle kevääseen jatkuva takuuvarma lumitilanne ja hyvät hiihtomaastot luovat oivat olosuhteet nihkeämpiin talvikeleihin tottuneille. Kala-apajat ovat mitä mainioimmat, verkkoluvat sisältyvät majoitushintoihin, ja veneitä on lainattavissa. Marjastajille riittää saalista yleensä niin paljon kuin sielu sietää ja selkä kestää poimia.
Hirsiniemen retkeilyreitti starttaa Livohkasta, ja sen
kiertää lähestulkoon jokainen kävijä jossain vaiheessa.
Livohkasta ei ole pitkä matka myöskään lähiseudun kuuluihin luontokohteisiin.
– Korouoman rotkolaakso, Posion Riisitunturi, Oulangan kansallispuisto ja Kuusamon Ruka, Katja Oikarainen luettelee kokemisen arvoisia lähikohteita.
Lapset, nuoret, kaikki: tervetuloa!
Nuoria lapsiperheitä Oikarainen toivoisi näkevänsä vielä nykyistä runsaslukuisemmin. Hän kyselee ja kuuntelee tarkalla korvalla lasten ja vanhempien toiveita.
Iso osa perheistä on sitä mieltä, että luonto itsessään tarjoaa tarpeeksi puuhamaata. Ei kaivata siis mitään ihmeellisyyksiä, vaan juuri sitä, mitä Livohkassa jo on.
– Uiminen, saunominen, kalastus, veneily, pihapelit ja
luonnossa kulkeminen. Siinä yksinkertaisuudessaan kaikkein useimmin esiin
nousevat lapsiperheiden lomatoiveet ja -elämykset.
Monelle myös Livohkan seisovan pöydän ääreen pääseminen on luksusta.
– Livohkan kuuluisa poronkäristys käydään aina syömässä, Nurmiset mainitsevat.
Mikä muu saa Olavi ja Seija Nurmisen palaamaan Livohkaan vuosi vuoden ja kerta toisensa jälkeen?
– Kyllä se on tämä ympäristö, rauha ja tuttuus, jotka houkuttavat, Olavi Nurminen sanoo ja Seija-vaimo jatkaa:
– Täällä on ihmisen hyvä olla.