Francisco Sanchez Molinan mielestä muillakin eläimillä kuin ihmisellä on oikeus voida hyvin. Hänen työnsä on parantaa suden asemaa ja mainetta.
Hukka perii. Sutta ja sekundaa. Nälkäinen kuin susi. Ihminen on toiselle susi.
Susi on yhteisessä ymmärryksessämme iso ja paha. Kansanperinne ja populaarikulttuuri ovat tuhansien vuosien ajan muokanneet asenteitamme susia kohtaan. Syvältä kumpuavat ennakkoluulot vaikuttavat suoraan siihen, kuinka susia kohtelemme.
JHL:läinen Francisco Sanchez Molina, 46, ei tästä pidä.
– Punahilkka opettaa yhä lapsille ympäri maailman, että susi on paha, Sanchez Molina harmittelee puupöydän ääressä Valo-hotellissa, Helsingin Ruskeasuossa.
Ympäristönsuojelujärjestö Luonto-Liitto muutti hotellin ja toimistotilat yhdistävään Valoon vuosi sitten. Sanchez Molina aloitti Luonto-Liitossa työharjoittelijana 2016. Pian hänestä tuli järjestön suurpetovastaava, epävirallisemmin susikoordinaattori.
Hän vetää Susiryhmää, jonka tehtävänä on lisätä tietoa sudesta ja muista suurpedoista niin tavallisille ihmisille kuin vaikuttajille.
Sanchez Molinan mukaan susi on herkkä ja hyvä. Se stressaantuu, jos sen laumatoveri tapetaan eikä häiritse ihmistä, ellei tunne oloaan uhatuksi.
Se myös pitää huolta ekosysteemin tasapainosta. Suden tappaessaan ihminen on julma paitsi toiselle eläimelle myös itselleen. Esimerkiksi valtava punkkiongelmamme on seurausta petojen harventamisesta.
– Suurpedoilla on rooli luonnon immuunisysteemissä. Ne pitävät populaatiot hallinnassa. Susilla on tärkeä tehtävä tasapainottaa luontoa. Tiede osoittaa aukottomasti, että ottamalla ne pois yhtälöstä horjutamme ekosysteemin tasapainoa.
Nuorille nuorten kielellä
Luonto-Liitto on nuorisojärjestö, joka kohdentaa viestinsä ennen kaikkea lapsille ja nuorille. Francisco Sanchez Molinan missiona on kasvattaa ihmisistä lapsesta asti susimyönteisiä.
Hän koordinoi nuorille suunnattua someviestintää ja järjestää Susiryhmän jäsenten ja vapaaehtoisten avulla tapahtumia, kuten piirustus- ja kirjoituskilpailuja, susiretkiä ja webinaareja, eläinhahmoroolipeliä ja sarjakuvatyöpajaa susien kanssa elämisestä.
– Nuoret ovat avoimia uudelle tiedolle, kunhan sen esittää hauskalla tavalla.
Nuorille ei kuitenkaan voi puhua kulkematta aikuisten kautta. Sanchez Molina laatii esitteitä, järjestää tapahtumia, kiertää vallan salongeissa lobbaamassa, tiedottaa susista somessa ja kiertää luennoimassa.
Merkittävä osa työstä on vuorovaikutusta muiden järjestöjen kanssa. Niitä ovat muun muassa Oikeutta eläimille, Animalia ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy.
Hän tapaa myös vastapuolen edustajia, kuten metsästäjiä, maanviljelijöitä ja susikannan harventamista puolustavia poliitikkoja.
– Perustelen näkemykset tieteellä ja pyrin tekemään selväksi, että ne eivät ole vain mielipiteitä. Esimerkiksi poliitikoilla on kuitenkin tapana poimia faktoista ja mielikuvista vain itselleen suotuisat.
Uhanalainen mutta himoittu
Susi on luokiteltu uhanalaiseksi ja sitä suojelevat EU-kriteerit. Silti Suomessa on yhä vain noin 300 sutta ja susien salametsästys ja luvallinen tappaminen rehottavat. Suurpetovastaavan mielestä se johtuu kolmesta pääsyystä:
1 Metsästäjien saaliinhimosta
2 Porojen kaltaisten vapaina liikkuvien eläinten pitämisestä
3 Siitä, että ihmiset kuvittelevat suden olevan heille vaaraksi.
Hän huomauttaa, että media nostaa usein esiin kohtaamiset, joissa ihminen kokee suden uhaksi. Todellisuudessa sudesta on tilastojen mukaan ihmiselle vähänlaisesti vaaraa. Tällä tai viime vuosisadalla susi ei tiettävästi kertaakaan ole vienyt ihmiseltä henkeä.
– Euroopassa on paljon maita, joiden pinta-ala on suunnilleen sama kuin Suomen, mutta niissä on ainakin kymmenen kertaa enemmän susia. Myös ihmisiä on yleensä paljon enemmän. Italiassa on tuhansia susia ja 60 miljoonaa ihmistä. Silti ongelmia ei ole, vaan yhteiselo sujuu, Sanchez Molina huomauttaa.
– Nuoret ovat avoimia uudelle tiedolle, kunhan sen esittää hauskalla tavalla.
Suurpetovastaava tyrmää tieteenvastaisena myös argumentin, jonka mukaan metsästystä tarvitaan susikannan pitämiseen maltillisena. Metsästäjät tappavat usein voimakkaimmat alfayksilöt, mistä seuraa lauman muille yksilöille stressiä ja ekosysteemille häiriöitä. Susien kyky metsästää villieläimiä ja huolehtia itsestään häiriintyy. Ne joutuvat hakeutumaan muille alueille ja metsästämään esimerkiksi maatilaeläimiä.
Aikuiset eivät ole yhtä vastaanottavaisia kuin lapset ja nuoret. Sen Sanchez Molina on huomannut kerta toisensa jälkeen selitettyään metsästäjien etuja puolustaville, miksi metsästäminen pitäisi lopettaa kokonaan.
Hän uskoo silti sinnikkään työn kantavan hedelmää.
– On tosin vaikea arvioida, onnistunko kääntämään päitä. Mielipidettään muuttava ei koskaan sano ääneen, että oli väärässä ja on nyt nähnyt valon.
Meksikon kulkueläimet herättivät
Francisco Sanchez Molina näki valon teininä synnyinmaassaan Meksikossa. Hän kasvoi saasteisessa miljoonakaupungissa Mexícossa, joka on täynnä heitteille jääneitä kulkukoiria ja -kissoja. Autotiet ovat vääränään kuolleiden kulkukoirien ruumiita.
– Otin jatkuvasti koiria kaduilta suojaan.
Nuorukainen teki kesätöitä rakennusinsinööri-isänsä yritykselle. Isä kehitti teknologioita rakennustekniikoiden muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi ja opetti lapselle olennaisia asioita ympäristönsuojelusta.
Meksikossa kierrätyskin on lapsenkengissä. Sanchez Molina valmistui tieinsinööriksi, lopputyönsä aiheena kierrätys.
– Kovin moni ei aiemmin ollut ehdottanut käytännön ratkaisuja Meksikon massiiviseen jäteongelmaan.
Tieinsinöörin polku vei Lontooseen ja Espanjaan, josta Sanchez Molina muutti Suomeen silloisen puolisonsa luo vuonna 2011. Insinöörimaailman rahakeskeisyys kyllästytti, ja kutsumus maailmanparantamiseen vahvistui. Luonto-Liiton suurpetoprojekti vastasi tarpeeseen.
Yleensä Sanchez Molina tulee Valo-hotellin luonnonvaloa tulviviin tiloihin aamuyhdeksältä ja nakuttelee konetta kulloinkin vapailla paikoilla. Maanantaisin järjestön väki kokoontuu viikkopalaveriin, joka pidetään milloin missäkin huoneessa. Hotellin toiminta-ajatukseen kuuluu, että yksi ja sama huone taipuu niin toimistokäyttöön kuin majoittumiseen. Tänäkin toukokuisena maanantaiaamuna Luonto-Liiton porukka tapaa pöydän ääressä, jonka saa yöllä muutettua vuoteeksi.
Tapaamiset, tapahtumat ja työmatkat tekevät jokaisesta viikosta erilaisen. Yhdistävänä tekijänä on toimiminen budjetin rajoissa. Kapean rahoituksen vuoksi Sanchez Molina tekee 70-prosenttista työaikaa, ja joka vuosi roposten eteen joutuu taistelemaan uudestaan.
Se on pieni hinta siitä, että saa tehdä arvokkaaksi kokemaansa työtä.
– Välitän työstäni ja sen merkityksestä aidosti ja syvästi.
Taide auttaa epätoivoon
Francisco Sanchez Molina kohtaa päivästä toiseen maailman ja ihmisyyden raskaat puolet: eläinten kaltoinkohtelun ja ympäristökatastrofin. Toivottomuuden hetkiltä ei voi välttyä.
– Synkkyyden kestäminen on todella iso kysymys kaikille meille, jotka tällä kentällä työskentelemme, Sanchez Molina huokaa.
Ahdistukseen auttaa taide. Lähes kaiken vapaa-aikansa Sanchez Molina käyttää taulujen maalaamiseen, ja lisäksi hän soittaa progehtavaa poppia omassa yhtyeessään. Satunnaiset taidetuotot hän kertoo lahjoittavansa eläinsuojelujärjestöille.
– Maalaamisen tai soittamisen jälkeen voin paremmin. Se on minulle terapiaa.
Niin, ja on Sanchez Molinalla myös toivoa ja iloa jokaiseen päivään tuova perheenjäsen, Fox-koira. Videolla hän kertoo ensi tapaamisestaan parhaan ystävänsä kanssa:
Toivoa löytyy siitäkin, että jähmeistä rakenteista huolimatta muutosta tapahtuu. Kun Sanchez Molina tuli Suomeen, kaupasta löytyi paria hassua soijamaitoa eikä nimeksikään vegaanisia juustoja ja jogurtteja. Nyt vaihtoehtoja piisaa, ja eläin- ja kasviperäiset tuotteet löytyvät usein samasta hyllystä.
Myös poliittinen muutos on totta. Ympäristönsuojelu ja ilmastokriisi saavat tilaa julkisessa keskustelussa ja poliittisilla areenoilla.
Sanchez Molinasta tuli kasvissyöjä vuonna 2005 ja täysvegaani 2010. Silloin hän joutui jatkuvasti selittämään ihmisille, mistä on kysymys.
– Nykyään kaikki tietävät, mitä vegaani tarkoittaa. Turkistarhaus ja eläinkokeet on kielletty monessa maassa, ja tietoisuus kasvaa vauhdilla.
Loppuviikosta Sanchez Molina lähtee työmatkalle Tallinnaan. Siellä hän kertoo paikallisille järjestöille Susiryhmän työstä. Hänen mielestään kysymys on paitsi ekosysteemistä myös eläimen oikeudesta elää.
– Sudet ovat älyllisiä, tietoisia olentoja. Sellaisten tappamisen pitäisi olla kiellettyä.