Opiskelijoiden puutteellinen kielitaito on aiheuttanut Koulutuskeskus Salpauksessa jopa vaaratilanteita sekä lisännyt opetus- ja tukihenkilökunnan työmäärää. JHL oli mukana kehittämässä ratkaisuksi ohjaus- ja opetusvideoita.
Tyypillinen tilanne lahtelaisessa Koulutuskeskus Salpauksen opetuskeittiössä on ollut esimerkiksi tällainen: opiskelijaa pyydetään leikkaamaan tomaatteja paloiksi, mutta hän meneekin tiskaamaan astioita. Joka välissä hän vastaa ”okei”, vaikka selvästikin annettu työtehtävä ei ole mennyt perille.
‒ Kyse voi olla väärinymmärryksestä tai kulttuurierosta, kun ei kehdata sanoa, ettei ymmärretä. Läheltä piti -tilanteitakin on sattunut, kun laitteiden käyttöohjeita ei ole ymmärretty, toteaa järjestelmäsuunnittelija, pääluottamusmies Mika Myllyniemi.
‒ Haluamme, että meiltä lähtee opiskelijoita, joiden osaamisessa ei ole puutteita.
‒ Meillä on herännyt huoli siitä, miten maahanmuuttajille saataisiin parasta mahdollista ohjausta. Haluamme, että meiltä lähtee maailmalle opiskelijoita, joiden osaamisessa ei ole puutteita, lisää ravintolapalveluista vastaava luottamusmies Maritta Lahti.
Koulutuskeskus Salpaus järjestää monialaisia ammatillisia koulutuksia, joissa on vuosittain noin 15 000 opiskelijaa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosittain.
Yhteistoimintaa parhaimmillaan
Vuosi sitten aluetoimitsija Arto Tschokkinen JHL:n Etelä-Suomen aluetoimistosta järjesti Salpauksen työntekijöille edunvalvontakyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa, mitä kehittämistarpeita työpaikalla on.
‒ Tämä on ollut yhteistoimintaa parhaimmillaan.
‒ Kyselyssä nousivat esiin työturvallisuus ja työssä jaksaminen liittyen kielimuurin aiheuttamiin haasteisiin arjen työssä. Sen perusteella teimme vetoomuksen työnantajalle.
Asia otettiin omaksi: vetoomukseen kertyi useita kymmeniä allekirjoituksia.
‒ Tämä on ollut yhteistoimintaa parhaimmillaan. Työnantaja lähti heti mukaan ja perusti omista edustajistaan ja työntekijöistä koostuvan kehittämisryhmän viemään asiaa eteenpäin, kiittelee Myllyniemi.
Myös Lahden mukaan henkilöstöhallinto on suhtautunut kehitystyöhön hienosti. Tahto muuttaa asioita parempaan suuntaan on olemassa koko talossa.
Ammattikieli hukassa ja hakusessa
Taitovalmentajana eli koulunkäyntiohjaajana työskentelevän Timo Sairasen mukaan kielitaitohaasteet ovat arkipäiväistyneet ulkomaisten opiskelijoiden myötä. Nykyään maahanmuuttajataustaisia on noin 2‒3 kertaa enemmän kuin ennen.
‒ Opiskelijoiden kielitaito vaihtelee ja motivaatiollakin on merkitystä. Ammattikieli poikkeaa arkena puhutusta: välineet ja toiminnot keittiössä eivätkä koneet tekniikkapuolella ole tuttuja. Puhetta on ollut ammattisanastokurssistakin, joka auttaisi työharjoittelussa ja työhön siirtymisessä.
Myllyniemi toteaa henkilöstöllä olleen puhti vähissä, kun asioita pitää selittää moneen kertaan ja olla koko ajan valppaana. Hän pitää hyvänä, että työnantaja ehdotti agendaksi työturvallisuutta.
Verkko-oppimista omatoimisesti
Eri vaihtoehtoja puitaessa parhaimmaksi malliksi osoittautui ThingLink-webbialusta, johon voi taltioida 360-kameralla otettuja kuvia.
‒ Kuvia otettiin keittiöltä eri kulmista. Tilassa pääsee etenemään ja laitteista avautuu videoitu käyttöohje. Ohjeisiin ja toimintatapoihin voi tutustua netissä omatoimisesti, kertoo Myllyniemi.
Ideana on hyödyntää koulutuskeskuksen media-alan opiskelijoita, jotka voivat kuvata ja muokata videoita. Lisäksi suomi toisena kielenä -opettaja tarkistaa vielä tekstien kieliasun.
Säännöt on aina perusteltu
Lahti toivoisi, että opiskelijat ymmärtäisivät, miksi pitää toimia tietyllä tavalla. Esimerkkejä riittää: mitä tarkoittaa omavalvonta, miksi ja milloin käytetään kertakäyttöhanskoja, mitä on lämmin- tai kylmäketju, miksi ruoan on oltava valmista tiettynä kellonaikana.
‒ Olisi hyvä, jos ymmärrettäisiin, että säännöillä on aina jokin peruste.
‒ Työyhteisön pelisäännöt voivat olla hakusessa, työhygieniassa on puutteita ja kalliita, isoja koneita ei osata käyttää. Ohjaus on raskasta, jos pitää jokaista valvoa.
Lahden mukaan kiireen keskellä tulee joskus sanottua tiukastikin ja opiskelijat saattavat siitä loukkaantua.
‒ Olisi hyvä, jos ymmärrettäisiin, että säännöillä on aina jokin peruste.
Uudesta työkalusta hyötyvät kaikki
Tulevista ohjevideoista on etua kaikille. Ne ovat henkilöstölle oiva työkalu auttaa opiskelijoita. Työnantajakin hyötyy, kun työntekijät eivät kuormitu. Videot tukevat myös opiskelijoita valmistumaan ammattitaitoisiksi työntekijöiksi.
‒ Lisäarvona henkilöstö on tutustunut kollegoihin uudella tavalla, kun yhdessä on mietitty etenemistapoja. Yhdistykseenkin on saatu muutama jäsen lisää, iloitsee Myllyniemi.
‒ Ovet on avattu ja yhteistyötä uskalletaan tehdä, kiteyttää Lahti.
Lähitavoitteena on saada ensin yksi keittiö kuvattua kunnolla, sitten projekti jatkuu muissa toimitiloissa. Esimerkiksi tekniikan alalla koneopastus on erityisen tärkeää.
Tschokkisen mukaan muutama muukin ammattioppilaitos on kiinnostunut salpauslaisten mallista. Pilotista on mahdollisuus ottaa koppia.