Työelämän syrjiviä asenteita on joskus vaikea todistaa. Marjalle työnantaja sen sijaan sanoi suoraan, että häntä ei voi palkata henkilökohtaiseksi avuksi hänen ikänsä takia.
Työpaikkailmoituksessa haettiin henkilökohtaista avustajaa. Marjalla, 55, on pitkä työkokemus lähihoitajana ja avustajana, mikä on tuonut rauhallisuutta ja kykyä luovia monenlaisissa tilanteissa.
Hän haki paikkaa ja liitti mukaan vakuuttavan ansioluettelonsa. Vähän ajan päästä puhelin soi. Sen sijaan, että rekrytointiyritys olisi kysynyt lisätietoja, se kertoi Marjalle, että avun käyttäjän toiveissa olisi noin 30-vuotias avustaja.
Firma lupasi kuitenkin palata asiaan. Ja palasikin: Marja ei saanut työpaikkaa vaan tekstiviestin, jossa luki ”asiakas, josta puhuimme puhelimessa toivoo nuorta avustajaa”. Viestin lopussa toivotettiin hyvää joulua.
Marja teki kantelun yhdenvertaisuusvaltuutetulle (YVV), joka ohjasi asian aluehallintovirastoon (AVI). YVV:n toimisto on vahvistanut tiedon, ja Motiivin toimitus on nähnyt tekstiviestin.
– Annoin asian sitten olla. En olisi hyötynyt riitauttamisesta mitään. Olin jo hakuvaiheessa toisessa työpaikassa, ja minut on myös vakinaistettu sinne, Marja kertoo reilu vuosi tapahtuneen jälkeen.
Marja työskentelee vanhustenhuollossa muistisairaiden yksikössä.
– Iällä ei ole täällä merkitystä, vaan koulutukseni ja työkokemukseni merkitsevät.
Marja opiskeli lähihoitajaksi lähes 30 vuotta sitten, ja nyt hän on valmistunut työn ohessa saattohoitajaksi sekä muistihoitajaksi.
Erityislaatuinen tilanne
Erityisasiantuntija Jussi Aaltonen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta (YVV) ei kommentoi suoraan Marjan tapausta, mutta pitää tilannetta hyvin erityislaatuisena.
– Tässä yhdistyvät ikään liittyvä erilainen kohtelu sekä toisaalta vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus. Arvioinnissa on otettava huomioon vammaisten oikeuksia koskeva YK:n vammaisyleissopimus. On vaikean punninnan paikka, miten toisiinsa suhteutuvat mahdollinen syrjintä ja hyvin henkilökohtaiseen suhteeseen perustuva työtehtävä.
Aaltonen sanoo, että yleissopimuksen tulkinnan mukaan vammainen henkilö voi esittää toiveensa henkilökohtaisen avustajan iästä. Työnantajan tulee kuitenkin aina arvioida ikäkriteerin tarpeellisuutta ja oikeutettavuutta. Esimerkiksi nuoria avustajia ei voi valita työhön pelkästään iän perusteella.
SAK:n videolla etsitään keinoja työhönotossa ja työpaikalla tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Saako raskauden vuoksi syrjiä?
Työlakeja ei voi ohittaa
Sopimusasiantuntija Laura Tuominen JHL:stä ottaa tiukemman kannan, mutta hänkin kommentoi asiaa vain yleisellä tasolla. Tuomisen vastuulle kuuluu henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus.
– Yhdenvertaisuuslain syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun velvoite koskevat myös tällaisia työsuhteita. Jos rekryssä haetaan tietyn ikäistä työntekijää, kyse voi olla syrjivästä työpaikkailmoittelusta.
Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaista apua järjestettäessä on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön mielipide. Se antaa isot mahdollisuudet vaikuttaa, millainen ihminen häntä avustaa, mutta sekään ei poista yhdenvertaisuuden vaatimuksia rekrytoinnissa.
– Vammaispalvelulaki lähtee itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta, mutta ei se lähde siitä, että avun käyttäjällä on absoluuttinen, työlainsäädännöstä riippumaton oikeus määritellä, kuka häntä avustaa, Tuominen sanoo.
– Jos rekryssä haetaan tietyn ikäistä työntekijää, kyse voi olla syrjivästä työpaikkailmoittelusta. Sopimusasiantuntija Laura Tuominen
Tuomisen mukaan itsemääräämisoikeutta yritetään joskus käyttää perusteena myös työturvallisuusvelvoitteiden tai suojavälineiden vähäisemmälle huomioinnille. Tällainen ei ole kuitenkaan lain edessä mahdollista. Samalla lailla työelämän lait koskevat myös henkilökohtaista apua, eikä siellä ole paikkaa epäasialliselle kohtelulle tai syrjinnälle.
Nirsoilu ei kannata
Marjalle ei jäänyt tapauksesta traumoja. Koska hakua hoiti rekrytointiyritys, hän ei koskaan saanut tietää, millainen ihminen avun käyttäjä oli. Marja sanoo jälkikäteen ajateltuna olevansa jopa helpottunut.
– Minulle tuli aika nopeasti ajatus, etten oikeastaan halunnutkaan työpaikkaa, koska todennäköisesti tämä avun käyttäjä voi olla jollain tavalla rasistinen henkilö. Tai vaikka joku vanha mies, jolla on jotain seksuaalisia motiiveja tai hän haluaa muuten nuoren, tietyn ikäisen naisen. En osaa sanoa, koska minulle ei ole kerrottu ihan kaikkea.
– Jos on kovin tarkka, pitää varautua siihen, että juuri mieleistä avustajaa ei välttämättä löydy. Lähihoitaja Marja
Marja pohtii, että ikä tuo työhön varmuutta ja mahdollinen ikäero tai kulttuuriset erot avustajan ja avun käyttäjän välillä voivat tuoda suhteeseen rikkautta ja erilaisia näkökulmia. Hän myös ymmärtää avun käyttäjän halua ja oikeutta saada haluamansa avustaja.
– Mutta niin makaa kuin petaa. Jos on kovin tarkka, pitää varautua siihen, että juuri mieleistä avustajaa ei välttämättä löydy ja sitten täytyy olla ilman.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai 372 työelämäyhteydenottoa vuonna 2023. Alla olevassa grafiikassa on yleisimpiä syitä yhteydenottoihin. Ikäsyrjintää ilmenee usein rekrytoinneissa.
Kaikki syrjintä kielletty
Yhdenvertaisuusvaltuutettu (YVV) sai vuoden 2023 kesäkuun alusta alkaen oikeuden valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös työelämässä.
Siellä ei saa syrjiä ketään iän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn takia.
– Meillä on toimivalta valvoa, että yhdenvertaisuuslakia noudatetaan työelämässä. Keskeisenä on syrjinnän kielto, mutta meillä on myös yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus, Jussi Aaltonen sanoo.
YVV:llä on syrjinnän vastaisessa työssä erilaisia keinoja. Asian voi viedä oikeuteen ja edustaa henkilöä, joka epäilee joutuneensa syrjityksi. YVV:n toimisto voi myös tehdä selvityspyyntöjä, antaa lausuntoja ja edistää asioiden ratkaisuja sovintomenettelyn kautta.
– Me emme ole tuomioistuin, eivätkä lausuntomme ole oikeudellisesti sitovia, mutta niihin suhtaudutaan kyllä asian vaatimalla arvokkuudella. Olemme usein edistäneet menestyksekkäästi sovintoa ja saaneet hyvityksiä maksuun yhdenvertaisuuslain vastaisesta syrjinnästä.
YVV hoitaa syrjintätapauksia rinta rinnan aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaisen kanssa. Yhteydenottajan näkökulmasta on sama, kumpaan hän on ensin yhteydessä.
– Lakimuutoksen myötä nyt on enemmän kanavia ja henkilöitä käsittelemässä asioita. Lisäresurssien ansiosta on mahdollisuus saada paremmin asiaansa eteenpäin.
Avustajat kaipaavat arvostusta
JHL:ssä on jäsenenä noin 3 000 henkilökohtaista avustajaa. Henkilökohtaisten avustajien työsuhteet ovat usein lyhyitä, ja iso osa työsuhteista päättyy jo koeajalla.
Tuominen muistuttaa, että myös avustajien irtisanomiseen on oltava aidot, asialliset ja painavat syyt. Tapauksia joudutaan JHL:ssäkin selvittelemään.
– On tosi ikävää, että ihmiset eivät kelpaa sellaisina kuin ovat. Lähihoitaja Marja
Tuominen painottaa, että henkilökohtainen avustaja on hieno ammatti.
– Avustaja vahvistaa vammaisen itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuutta elää arkea. Ilman avustajia vammaisten oikeudet eivät täysimääräisesti toteudu.
Marjakin kaipaa alalle arvostusta ja ymmärrystä työn tärkeydestä.
– En ihmettele, että avustajista on pulaa. Puheet työvoimapulasta ja työurien jatkamisen tärkeydestä ovat ristiriidassa sen kanssa, että ihmisiä syrjitään työelämässä iän takia. Tämä on iso yhteiskunnallinen ongelma.
Marja on löytänyt paikkansa vanhustyöstä eikä aio enää hakea avustajan töitä.
– En ole katkera, mutta avun tarvitsijat voisivat muuttaa asennettaan. Minua vähän säälittää ne, joilla on hyvin tiukat kriteerit ja avustajaa ei sitten löydy. On tosi ikävää, että ihmiset eivät kelpaa sellaisina kuin ovat.
Marjan nimi on muutettu. Marjan tapauksesta kirjoitti ensimmäisenä Helsingin Uutiset.