Mitä juuri sinä voit tehdä tasa-arvon eteen? Hyvin yksinkertaisia asioita, kertoo kirjailija, toimittaja ja somevaikuttaja Mona Bling, joka kokee ihmisoikeudet elämäntehtäväkseen.
Maailma tuppaa kohtelemaan ihmisiä edelleen eriarvoisesti, ja siksi tarvitaan omantienkulkijoita ja aktivisteja. Turkulainen Mona Bling, 31, on transnainen, joka ajaa sateenkaari-ihmisten oikeuksia ja puolustaa feminismiä, mutta puhuu ja kirjoittaa yhtä sujuvasti myös esimerkiksi muodista.
Bling on loistava esimerkki siitä, kuinka omaa sisintään kuunnellen ja omaa polkuaan seuraten voi toteuttaa itseään ja samalla toimia esimerkkinä muille. Sosiaalisessa mediassa hänellä on lähes 25 000 seuraajaa, joille hän jakaa arkeaan ja puhuu ihmisoikeuksista.
– Meillä kaikilla on samanlaiset tarpeet tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja kunnioitetuiksi. Se, että olen omilla kasvoillani esillä mediassa, on representaatiota (edustamista) niiden asioiden puolesta, joita edustan. Haluan olla esimerkkinä kaikille niille, jotka etsivät itseään ja haluavat olla onnellisia sekä rakastettuja.
Lue lisää: Kolumnisti Mona Bling: Unelmoi isosti ja muuta jotain pientä elämässäsi jo tänään
Pitkäaikainen haave toteutui
Kirjoittaminen on Blingille yksi keino vaikuttaa ja ilmaista itseään. Hän kertoo lapsesta asti halunneensa toimittajaksi ja kirjailijaksi.
– Kirjoittaminen on ensirakkauteni, Bling paljastaa.
Viime syksynä Blingin pitkäaikainen haave toteutui, kun hänen esikoiskirjansa 23 transmyyttiä – Totta ja tarua transihmisistä julkaistiin.
Kirjan tarkoitus on nimensä mukaisesti purkaa myyttejä, joita transihmisistä edelleen kuvitellaan. Transihmisiä ovat henkilöt, joiden kokemus sukupuoli-identiteetistään on eri kuin heille on syntymässä määritelty. Blingin mukaan yksi vahvimmista myyteistä on se, että ei ylipäätään ymmärretä, mitä transsukupuolisuus on.
– Luullaan, että transihmiset yrittävät jotenkin huijata, ja osa ei edes usko, että meitä on olemassa. Kaikki eivät ymmärrä, että on olemassa ihmisiä, joiden sukupuolikäsitys ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta.
Kaikkiaan ihmisten käsitys sukupuolesta on kapea. Biologisen sukupuolen lisäksi on olemassa sosiaalinen sukupuoli, eli se, miten ihminen ilmaisee sukupuoltaan.
Bling on avarakatseinen siinä, että kaikesta ei tarvitse tietää heti kaikkea. Ei tarvitse pelätä sanovansa vääriä asioita, sillä on ihan ookoo mokata.
– Tärkeintä on se, että haluaa toiselle hyvää ja pyrkii muutokseen esimerkiksi kuuntelemalla vähemmistön edustajia ja sitä, miten he toivovat tulevansa kohdatuiksi. On parempi puolustaa vähemmistöjä ja käydä keskusteluja kuin olla hiljaa ja pelätä, että sanoo jotain väärin.
”Elämässä voi olla ihan mitä haluaa”
Bling käy kouluissa ja yrityksissä puhumassa monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä siitä, miten transihmiset voitaisiin ottaa työelämässä huomioon. Valitettavasti he kohtaavat rekrytointiprosessissa ja työelämässä syrjintää.
– Esimerkiksi Pride-kuukausi on hieno asia, johon yhä useampi yritys lähtee mukaan. Osallistuminen ei kuitenkaan saisi jäädä vain siihen, että muutetaan firman logo sateenkaarilipuksi, jos työpaikalla ei haluta oikeaa muutosta kohti yhdenvertaisuutta.
– Jos Käärijä olisi nainen, voisiko hän olla samanlainen rakastettu paidaton hassuttelija.
Kirjaa kirjoittaessaan Bling törmäsi yllättävään asiaan: transihmiset sensuroivat myös itse itseään.
– Moni ei hakeudu kouluihin tai töihin, koska he pelkäävät, ettei heillä ole mahdollisuuksia. Tämä iski minuun rankasti, vaikka se onkin inhimillistä.
Motiivi-lehden ensimmäisessä kolumnissaan Bling kirjoittaa muutoksesta ja siitä, että itseään ei tarvitse rajoittaa.
– Tämä on ollut itselläni pitkä prosessi, mutta nyt tiedän, että elämässä voi olla ihan mitä vain haluaa. Hyvä esimerkki on se, että olen alkanut kirjoittaa musiikista, vaikka olen aina ajatellut olevani epämusikaalinen. Asioita voi myös opetella, Bling iloitsee.
Mona Bling kuvailee itseään. Katso video!
Tasa-arvon eteen pitää vielä tehdä töitä
Maailmanlaajuisesti Suomi on melko tasa-arvoinen maa. Meillä on esimerkiksi hyvä julkinen terveydenhoito siitä huolimatta, että jonot kasvavat. Silti Blingin mielestä töitä pitää tehdä koko ajan tasa-arvon eteen, jotta voidaan taata, että tulevaisuudessakin vähemmistöillä – ja naisilla – on hyvä olla.
Niin, mitä mieltä Bling on aikamme naiskuvasta?
– Valitettavasti edelleen naisiin kohdistuvat oletukset ja naisviha vaikuttavat siihen, miten nainen voi olla ja toimia yhteiskunnassa. Mietimme juuri kollegan kanssa, että jos Käärijä olisi nainen, voisiko hän olla samanlainen rakastettu paidaton hassuttelija. Todennäköisesti ei, koska naisten kehoja seksualisoidaan edelleen vahvasti.
Bling toivoo, että sukupuolittuneista vastakkainasetteluista voitaisiin luopua, mutta kaikki asiat eivät muutu vain sillä, että haluaa muutosta.
– Ihan ensin pitää kuitenkin uskoa muutokseen, Bling sanoo.
Vaikka Bling ei halua tituleerata itseään aktivistiksi, hän tulee omien sanojensa mukaan aina tekemään aktivismia. Ja hyvä niin.