8.11.2019

Nyt kuopataan kiky! Tes-neuvotteluissa pöydällä on sinun arkesi – Nämä ovat JHL:n 4 vaatimusta

Neuvottelukierroksesta on tulossa haastava ja se jatkunee alkutalvesta kevään sydämeen. JHL lähtee neuvottelemaan neljällä teemalla – jäsenten toiveiden pohjalta.

JHL:läisten alojen työehtosopimuksista eli teseistä ryhdytään neuvottelemaan vähitellen jo loppuvuodesta, mutta kiihkein neuvottelukierros käynnistyy heti vuoden vaihteen jälkeen.

JHL alkoi valmistautua sopimusneuvotteluihin jo keväällä: liiton hallitus edellytti, että jäsenistö tulee ottaa entistä laajemmin mukaan neuvottelutavoitteiden laatimiseen.

Lue lisää: 10+1 vaihetta: Näin valmistaudut lakkoon

Valmistelussa jäsenistöä on kuultu muun muassa jäsenkyselyillä. Ensimmäisessä laajassa jäsenkyselyssä JHL kartoitti palkankorotukseen sekä työajanpidennyksen kohtaloon liittyviä ajatuksia.

JHL on kuunnellut jäseniään valmistautuessaan neuvotteluihin.

Syyskuussa JHL kuuli jäsentensä näkemyksiä muun muassa työaikaan ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Molempiin kyselyihin tuli yli 8 000 vastausta, jotka ovat vaikuttaneet JHL:n yleisiin sopimustavoitteisiin. Liiton hallitus hyväksyi yleiset neuvottelutavoitteet syyskuun kokouksessaan.

Eri alojen sopimusalakohtaisiin tavoitteisiin on haettu sisältöä syys–marraskuun aikana Talkoot on ohi –kiertueen tilaisuuksissa.

Liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sekä neuvottelupäälliköt Mari Keturi ja JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch ovat kiertäneet tapaamassa jäseniä työpaikoilla ja jäsenilloissa. Kiertueen jälkeen laaditaan tarkemmat alakohtaiset tavoitteet.

JHL:n yleiset sopimustavoitteet voi jakaa neljään teemaan. Kaksi ensimmäistä koskee palkkausta ja työaikaa, kaksi muuta hyvinvointia, työelämän laatua sekä tasa-arvokysymyksiä.

Lue lisää: JHL:n kysely: Koko liiton lakko paras työtaistelutapa

1 Enemmän euroja ammattilaisille

JHL vaatii sopimusneuvotteluissa enemmän euroja ammattilaisille. Kuvassa euroseteleitä ja -kolikoita.

Jäsenkyselyn perusteella JHL:n tavoittelee ensisijaisesti kaikille kohdistuvaa, euromääräistä yleiskorotusta.

Kaikki ovat palkankorotuksensa ansainneet, Karrasch ja Keturi linjaavat.

Kaikki ovat palkankorotuksensa ansainneet.

Toisena vaihtoehtona on niin sanottu sekalinja, joka muodostuu euromääräisen korotuksen ja prosenttikorotuksen yhdistelmästä. Kyselyn perusteella tämä malli on jäsenten mielestä lähes yhtä hyvä kuin euromääräinen yleiskorotus.

Korotusten lisäksi JHL haluaa edistää sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa.

– Tämä vaatii väistämättä pitkäaikaista sitoutumista palkkaohjelmiin ja satsausta erityisesti matalapalkkaisten euromääräisiin palkankorotuksiin, Karrasch sanoo.

2 Kuopataan kiky

JHL vaatii sopimusneuvotteluissa , että kiky kuopataan. Kuvassa sana kiky ja sen päällä punainen rasti.

Neuvottelukierroksen kuuma peruna on kiky. Vaikka lomarahaleikkaukset ovat päättyneet, kiristävät kiky-tunnit työntekijäpuolta.

Keväisen jäsenkyselyn perusteella 75 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että kiky-tunnit nostetaan neuvottelupöytään.

JHL:n päätavoitteena on kiky-tuntien eli vuotuisen 24 tunnin työajanpidennyksen poistaminen ja paluu työajanpidennystä edeltävään työaikaan.

Toissijaisena vaihtoehtona on hyväksyä kiky-tunnit myös jatkossa, kunhan niistä maksetaan pidennysaikaa vastaava rahakorvaus. Yli puolet JHL:n jäsenkyselyyn vastanneista ilmoitti hyväksyvänsä myös tällaisen ratkaisun.

Tämä tarkoittaisi Karraschin mukaan noin 1,4 prosentin ylimääräistä palkankorotusta muun korotuksen päälle.

Kiky–tuntien korvaaminen rahalla tarkoittaisi 1,4 prosentin ylimääräistä korotusta.

Neuvottelukierroksella on esillä myös muita työaikaan liittyviä kysymyksiä. Yksi olennaisista on vaihtelevan työajan eli nollatuntisopimusten pelisääntöjen laatiminen.

Myös terveyttä edistävät työaikakäytänteet, kuten yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ja ergonomiset työajat, halutaan osaksi työehtosopimuksia.

– Vaikutusmahdollisuudet oman työajan sijoitteluun lisäävät tutkitusti työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. On jaksamisen kannalta erittäin tärkeää, että ruumiillisesti ja henkisesti kuormittavissa töissä varmistetaan mahdollisimman hyvä palautuminen. Varsinkin yksityisellä puolella tärkeäksi kysymykseksi nousee yhtäjaksoisen työpäivän periaate, Mari Keturi toteaa.

Lue lisää: Tutkimus: Kiky oli turha, samat tulokset olisi saatu hyvällä johtamisella – Paremmat pomot lisäisivät kannattavuutta 9,4 miljardilla

3 Elämä muuttuu – työpaikka tukee

JHL vaatii sopimusneuvotteluissa, että työpaikka tukee elämänmuutoksissa. Kuvassa aikuisopiskelijoita.

JHL:n kolmas tavoitekokonaisuus käsittää työn- ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Pyrkimyksenä on lisätä joustavuutta eri elämänvaiheissa.

Esiin nousee muun muassa palkallisen isyysvapaan pidentäminen.

– Tätä kysymystä käsitellään eri sopimusaloilla hyvinkin eri lähtökohdista. Kunta-alalla palkallista isyyslomaa on nyt 12 päivää, valtion sopimuksessa 6 ja muilla aloilla 6 päivää tai vähemmän, Karrasch kertoo.

Hän muistuttaa, että kyse on yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta, sillä ilman lapsimyönteisiä ratkaisuja tulevat ikäluokat pienenevät entisestään.

JHL pyrkii edistämään neuvottelukierroksella myös mahdollisuuksia hoitaa omia ikääntyviä vanhempia. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ikääntyneiden vanhempiensa hoitamiseen saisi tilapäistä hoitovapaata samalla tavalla kuin sairaiden lasten.

– Olen vakuuttunut, että tämä teema tulee seuraavan 20 vuoden aikana vahvasti työmarkkinakuvioihin. Omaisten rooli kasvaa, sillä vanhustenhoitoon ei löydy riittävästi palkattua väkeä, Karrasch toteaa.

Myös sairauspoissaolojen omailmoituskäytänteet ovat JHL:n puolelta neuvottelupöydässä. Tällä hetkellä käytänteet vaihtelevat kolmesta yhdeksään päivään.

– Tutkimusten mukaan pidemmät omailmoitusajat ovat vähentäneet työterveyshuollon kustannuksia ja lyhentäneet sairauslomia.

4 Todellista tasa-arvoa työpaikoille

JHL vaatii sopimusneuvotteluissa samaa palkkaa kaikille. Kuvassa 50/50-kuvio.

JHL:n neljäs neuvotteluteema liittyy tasa-arvon edistämiseen työpaikoilla. Pyrkimyksenä on saada henkilöstön edustajat eli luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tiiviimmin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekoon.

Myös sopimusalojen laaja palkkakartoitus pitää aloittaa tällä neuvottelukierroksella.

– Lain mukaan palkkakartoitus tulisi tehdä kahden vuoden välein, mutta käytännössä tätä ei noudateta, Karrasch toteaa.

Neuvottelijalle tes-neuvottelut ovat työn suola.

Lisäksi JHL:n mielestä on arvioitava, miten työehtosopimusmääräykset kohtelevat eri sukupuolia.

Karrasch ja Keturi suhtautuvat neuvottelukierrokseen hyvillä mielin. He uskovat, että neuvottelijoilla on jäsenten tuki takanaan.

– Neuvottelijalle tes-neuvottelut ovat työn suola. Vaikka uuden sopimuksen neuvottelu on raskasta, siinä on paljon myös jotain hohdokasta.

Katso kaikki JHL:n neuvottelutavoitteet täältä.