Työtuomioistuin on antanut viiden JHL:läisen palomiehen kannalta myönteisen välituomion varallaoloaikaa koskevassa erimielisyydessä. Sen mukaan työnantajan varallaoloajaksi katsoma aika oli tosiasiassa työaikaa, josta kuuluu maksaa palkka. Kyse on tuntuvasta palkkasaatavasta, korkoineen noin 700 000 eurosta.
Välituomio koskee Keski-Suomen pelastuslaitoksen eräitä paloasemia, joissa sovellettiin työnantajan määräämää varallaolojärjestelmää tammikuun 2004 alun ja maaliskuun lopun 2016 välisenä aikana. Tuona aikana palomiehillä oli velvollisuus saapua paloasemalle viiden minuutin kuluttua hälytyksestä.
Työtuomioistuimen mukaan viisi minuuttia oli niin lyhyt aika, että se ei jättänyt varallaolijoille muuta mahdollisuutta kuin oleskella paloaseman välittömässä läheisyydessä. Tällä perusteella työtuomioistuin katsoi, että palomiehet olivat varallaoloaikana samalla tavalla työhön sidottuja kuin varsinaisia työtehtäviä suorittaessaan. Siksi varallaoloaika tulee sen mielestä laskea työajaksi.
Iso summa kyseessä
Välituomio koskee viittä Karstulan, Kivijärven, Laukaan ja Muuramen asemilla työskennellyttä JHL:läistä palomiestä. Asiaa ratkottiin ensin paikallistasolla ja sitten keskusneuvottelussa JHL:n ja KT Kuntatyönantajien kesken.
– Neuvotteluja käytiin kaikkiaan 16 kertaa, mutta sopua työehtosopimuksen varallaoloa koskevasta tulkinnasta ei syntynyt, kertoo JHL:n sopimustoimitsija Hannu Moilanen.
JHL vei tukintaerimielisyyden työtuomioistuimeen, ja eilen siihen saatiin palomiesten kannalta myönteinen ratkaisu. Varallaolo on täyteen palkkaan oikeuttavaa työaikaa.
JHL vei erimielisyyden työtuomioistuimeen.
Viisikon palkkasaatavien kokonaissumma on JHL:n laskelmien mukaan noin 700 000. Tässä vaiheessa työtuomioistuin ratkaisi varallaoloaikaa koskevan asian välituomiolla, seuraavaksi se antaa päätöksen palkkasaatavien tasosta.
Moilanen on luottavainen, että liiton jäsenet saavat heille kiistatta kuuluvat maksamatta jääneet palkat.
Varallaolosta sovittava huolella
Varallaolojärjestelmiä on käytössä useilla eri pelastuslaitoksilla. Vain valmiusaika, eli se aika, jonka kuluessa palomiesten on oltava hälytyksestä paloasemalla, vaihtelee.
Keski-Suomessa se oli poikkeuksellisen lyhyt, vain viisi minuuttia. Välittömästi asian riitauttamisen jälkeen Karstulan, Kivijärven, Laukaan ja Muuramen paloasemilla siirryttiin soveltamaan viidentoista minuutin varallaoloaikaa.
Työtuomioistuimen välituomiolla on iso merkitys.
Moilasen mielestä pelastuslaitoksen määrittämä valmiusaika ei vastaa vieläkään todellisuutta, vaan hälytyksiin lähdetään entisen käytännön mukaisesti.
– Työtuomioistuimen päätös on linjaratkaisu ja vahvistaa sitä tulkintaa, että varallaolosta täytyy sopia palo- ja pelastustoimessa hyvin huolellisesti, hän painottaa.
Kuusi kannetta vireillä
Vastaavanlaisia tulkintaerimielisyyksiä siitä, onko varallaolo työaikaa, on Keski-Suomen lisäksi seitsemällä pelastuslaitoksella. Kuudessa tapauksessa asiasta on nostettu kanne työtuomioistuimeen.
Seuraavaksi odotetaan välituomiota Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pirkanmaan pelastusasemien varallaolojärjestelmistä.
Työtuomioistuimen välituomio saadaan todennäköisesti loppuvuodesta, kun Euroopan unionin tuomioistuin on ensin ratkaissut saksalaisen pelastusaseman varallaoloa koskevan erimielisyyden. Siinä on kyse työaikadirektiivin soveltamisesta.
Etelä-Karjalassa miljoonavaatimus
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella asiaa on ratkottu siviilioikeudellisena kanteena. Hovioikeuden päätöksen mukaan 26 sivutoimisen palomiehen varallaolo oli työaikaa. He työskentelivät sammutusmiehinä ja ryhmänjohtajina Joutsenon ja Luumäen paloasemilla.
Hovioikeuden päätös on lainvoimainen, sillä korkein oikeus ei antanut Lappeenrannan kaupungille valituslupaa.
Seuraavaksi saamatta jääneiden palkkojen kokonaismäärästä riidellään Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa. Sivutoimiset palomiehet vaativat runsasta kahta miljoonaa euroa.