Pomolla on monta roolia. Hän toimii työyhteisön innostajana, kehittäjänä ja vastuunkantajana. Pahimmassa tapauksessa esimies on myös erotuomari, roskakori ja lastenhoitaja.
Tämän jutun lopussa pääset testaamaan, olisiko sinusta hyväksi pomoksi. Testi kannattaa tehdä, vaikket olisi koskaan ajatellut, että sinussa olisi esimiesainesta. Saatat yllättyä tuloksesta.
Monen meistä sisällä näet asuu loistava pomo. Esimiestaidot ovat pitkälti opeteltavissa – kunhan halua johtamiseen löytyy.
Tämä tuli selväksi JHL-opiston esimiesvalmennuksessa. Kun valmennus käynnistyi tammikuussa, paikalla oli kymmenen esimiestehtävässä toimivaa JHL:n jäsentä. Suurin osa oli kuntien ja seurakuntien siivous- ja ruokapalveluiden lähiesimiehiä ja päälliköitä sekä sosiaali- ja terveydenhoidon vastuuhoitajia ja esimiehiä.
Lue lisää: Tiedätkö, mitä esihenkilösi oikeasti toivoo sinulta? Palkittu pomo kertoo 8 asiaa, jotka tekevät alaisesta hyvän
”Riittämättömyyden tunteet ovat tuttuja”
Joukon yhteenlaskettu esimieskokemus oli peräti 93 vuotta. Silti jokainen kurssilainen myönsi, että esimiehenä ei tule koskaan valmiiksi.
– Aina tulee eteen asioita tai tilanteita, jotka voisi hoitaa paremmin. Riittämättömyyden tunteet ovat tuttuja, ja epäonnistumisia sattuu mutta niistä on otettava opiksi ja päästävä yli, tuumi eräs osallistuja.
– Tuskin kukaan ryhtyy lähiesimieheksi rahan takia. Minua motivoivat haasteet, monipuolisuus ja vaihtelevuus. Olen vastuunkantaja. Siivoustyönjohtaja Kristiina Helasmäki
Erityisen haastavaksi moni koki nuorten esimiehenä toimimisen.
– Kun siitä kännykän käyttämisestä ja somessa roikkumisesta joutuu jatkuvasti muistuttamaan! Toisinaan myös pukeutumisesta ja työaikojen noudattamisesta. Jos työt alkavat kello seitsemän, töihin on tultava seitsemäksi, eikä vasta vartin yli, eräs nuoria johtava päivitteli.
Toisaalta nuoret pakottavat kaavoihin kangistuneet keski-ikäiset pomot tuulettamaan ajatuksiaan ja kyseenalaistamaan käsityksiään.
– Monelle keski-ikäiselle työ on elämän keskipiste, mutta nuorille se on asia muiden joukossa. Meidän keski-ikäisten on tajuttava, että nuoret vaativat erilaista keskustelua ja esimiestyötä. Työkulttuuri muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana, totesi johdon assistentti Anita Niemelä.
Esimiehiltä odotetaan paljon
Sovittelija, kuuntelija, ymmärtäjä, psykologi. Vertaistuki ja valmentaja. Erotuomari ja päiväkodin täti. Ohjaaja, neuvoja, tulkki. Jokapaikanhöylä ja kaikkien asioiden ja alojen asiantuntija. Työpaikan roskakori. Väsymätön robotti. Sanalla sanoen: taikuri.
Näin kurssilaiset kuvasivat esimiehiin kohdistuvia ja toisinaan kohtuuttomilta tuntuvia odotuksia.
Esimiesvalmennuksen vetäjä, JHL-opiston opettaja Johanna Karatmaa neuvoi miettimään, mitä esimiehiltä voi kohtuudella odottaa.
– Mihin kaikkeen esimiehen pitää venyä ja toisaalta mitä rooleja ei tarvitse ottaa vastaan? Esimies voi olla empaattinen mutta hän ei ole sosiaalityöntekijä. Esimiehen ei tarvitse ottaa vastaan myöskään äidin tai isän roolia työyhteisössä ja tehdä asioita toisten puolesta, hän muistutti.
Tyypillisiä esimiestyöhön liitettyjä ammatillisia rooleja ovat Karatmaan mukaan suunnannäyttäjä, motivoija, kehittäjä, tuloksentekijä, organisoija, päätöksentekijä, tukija ja yhteistoiminnan rakentaja.
– Esimiestyö on tasapainoilua ristiriitaisten roolien välillä. Joissain tilanteissa on oltava lähellä, toisinaan on otettava etäisyyttä. Yksissä tilanteissa tarvitaan empatiaa, toisissa jämäkkyyttä.
– On helpompi olla mukava, mutta esimiehen rooliin kuuluu olla myös jämäkkä puuttuja, kun hän huomaa, että jokin menee vikaan, hän huomautti.
Sinut itsensä kanssa
Johtajan persoonallisuudella ei ole esimiehenä onnistumisen kannalta ratkaisevaa merkitystä. Tärkeintä on johtajan hyvä itsetuntemus. Tähän päätyi henkilöarviointeihin ja johtamisen kehittämiseen erikoistuneen Psyconin tutkimusjohtajaja Mikael Nederström väitöskirjassaan.
Johanna Karatmaa on samaa mieltä. Siksi esimiesvalmennuksen ensimmäisellä jaksolla keskityttiin osallistujien itsetuntemuksen kehittämiseen.
– Esimiehilläkin on toisinaan paineita. Aina ei voi olla kiva, vaikka kuinka mieli tekisi! Ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Jaana Koli, Salo
– Havainnoikaa omia tuntemuksia ja reaktioita, kun olette vaikka väsyneitä tai paineen alla. Miettikää, miksi toimitte näin tai sanoitte noin. Pysähtykää itsenne äärelle ja pohtikaa, miksi jokin tilanne ärsyttää tai joku nostaa teissä karvat pystyyn ihan vaan tulemalla samaan huoneeseen, hän neuvoo.
Karatmaan mielestä esimiehen kannattaa pyytää työnohjausta tai sparraus- ja mentorointiapua, sillä myös ne auttavat kehittämään itsetuntemusta. Samalla ihminen oppii tunnistamaan vahvuuksiaan ja heikkouksiaan.
– Hyvä itsetuntemus auttaa erottamaan omat ja toisten tunteet. Hyvän itsetuntemuksen avulla voi säädellä omaa käyttäytymistä, ja se tuo esimiestyöhön vakautta ja ennustettavuutta.
Onnistuminen palkitsee
Esimiestyön haasteiksi monet osallistujat nimesivät työhönsä leipääntyneiden työntekijöiden innostamisen ja johtamisen.
Myös työyhteisön ikuiset valittajat ja ”saikuttajat” tuntuivat lisäävän esimiesten tunnekuormaa.
– Kun laadin työvuorolistan, en voi merkitä kaikille pelkkiä aamuvuoroja ja vapaapäiviä. Heti listan julkaisun jälkeen alkaa huokailu, voivottelu ja ilmeily. En enää jaksa sitä. Siksi jätän listan perjantaina, kun lähden itse vapaalle, ja toivon, että maanantaihin mennessä huokailut ja voivottelut ovat takana, kertoi eräs osallistuja vinkiksi muille.
Haasteiden vastapainoksi onnistumiset tuntuvat palkitsevilta.
– Uuden työntekijän palkkaaminen jännittää. Mutta kun huomaan, että hän menestyy ja sitoutuu työhön, koen onnistuneeni itsekin, totesi Oriveden kaupungin siivoustyönjohtaja Kristiina Helasmäki.
Lemin kunnan ruokapalveluesimies Mia Korhonen koki onnistuneensa, kun sai alaiset innostumaan työnkierrosta.
– Joillekin tutun työpisteen jättäminen oli katastrofi, mutta pääasiassa palaute oli hyvää. Silmät avautuivat näkemään, mitä ja miten toisessa pisteessä työskennellään ja kuinka osat vaikuttavat kokonaisuuteen. Samalla opimme arvostamaan toistemme töitä.
Esimiehen 10 kultaista taitoa – laske, kuinka moni pätee sinuun
1 Motivaatio
Esimiehellä on oltava kokonaisvaltainen ymmärrys johtamisesta ja esimiestyöstä sekä aito halu toimia johtajana. Hän tahtoo palvella työntekijöitä ja mahdollistaa sen, että he onnistuvat työssään.
2 Itsensä johtamisen taito
Esimiehen on tunnettava hyvin itsensä, niin vahvuutensa kuin kehittämiskohtansa. Hänellä on oltava pyrkimys kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena ja halu kehittää jatkuvasti itseään. Hän osaa ottaa palautteesta opikseen ja luottaa itseensä esimiehenä.
3 Pysähtymisen taito
Esimiehen on otettava rohkeasti aikaa ajattelulle, oman esimiestyönsä kehittämiselle ja yhteiselle kehittämistyölle. Hän uskaltaa tarpeen vaatiessa ottaa aikalisän ja edetä hitaasti. Hän sietää epävarmuutta, eikä hätiköi, mutta pystyy tarpeen tullen toimimaan.
4 Ajattelun taito
Esimies näkee ja ymmärtää kokonaisuuksia sekä asioiden, ilmiöiden ja ihmisten väliset kytkennät. Hän ymmärtää, mikä merkitys yksityiskohdilla on osana laajempaa kokonaisuutta, mutta ei takerru merkityksettömiin pikkuseikkoihin.
Lisäksi hänellä on utelias, avoin ja luova mieli ja taito ratkaista monimutkaisia asioita.
5 Myönteinen tavoitteellisuus
Esimies loihtii innostavan ja merkityksellisen tulevaisuuskuvan, vahvistaa ja ylläpitää toivoa. Hän tietää, mihin suuntaan tulisi mennä ja miten, ja hän osaa osallistaa työntekijöitä yhteisen ymmärryksen ja näkemyksen muodostamiseksi. Hän vie asioita pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi eteenpäin – pienin askelin ja kokeillen kokonaiskuva mielessä pysyen.
6 Taito tehdä onnistumisesta mahdollista
Esimies luo mielekkäät puitteet työn tekemiselle ja mahdollistaa niin yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön onnistumisen. Hän osaa kertoa työntekijöille, mitä heiltä odotetaan ja milloin he ovat onnistuneet.
Hän kannustaa, tukee, kiittää ja antaa palautetta. Hän luottaa ja jakaa vastuuta, sallii virheitä ja ohjaa oppimaan niistä. Hän kiinnittää huomion mahdollisuuksiin, edistykseen, vahvuuksiin ja onnistumisiin.
7 Yhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden rakentaminen
Esimies kannustaa työntekijöitä vaikuttamaan omaan ja yhteiseen työhön ja niiden kehittämiseen. Hän rakentaa keskustelu- ja yhteistyöfoorumeita ja vahvistaa työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä luottamuksellista, myönteistä, avointa ja arvostavaa ilmapiiriä. Hän osaa arvostaa, huomioida ja hyödyntää ihmisten erilaisuutta.
8 Oikeudenmukaisuus
Esimiehen käyttäytymistä, toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat arvot – hän johtaa esimerkillään. Hänellä on rohkeutta ja jämäkkyyttä tehdä vaikeitakin päätöksiä. Hän kohtelee työntekijöitä tasavertaisesti.
9 Inhimillisyys ja huolenpito
Esimies näkee työntekijät laajemmin kuin pelkän työtehtävän tai työroolin kautta. Hän on aidosti kiinnostunut työntekijöistä ja on empaattinen ja myötätuntoinen.
Hän pitää huolta työntekijöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista, eikä unohda omaa hyvinvointiaan. Hän hyväksyy ihmisluontoon kuuluvan epätäydellisyyden ja keskeneräisyyden.
10 Läsnäolo ja tilannetaju
Esimies on tarpeen tullen saatavilla ja kohtaa työntekijät avoimesti, myönteisesti ja arvostavasti.
Hyvä pomo on läsnä kohtaamisissa. Hän osaa kuunnella ja kysyä. Hänellä on hyvä tilannetaju: Herkkyys havaita vivahteita ja kyky olla, toimia ja käyttäytyä niiden edellyttämällä tavalla.
Listan hyvän esimiehen ominaisuuksista laati JHL-opiston opettaja-työnohjaaja Johanna Karatmaa. Twiitit ovat SICK Oy:n toimitusjohtaja Ari Rämöltä. Hän on kirjoittanut useita johtamista ja esimiestyötä käsitteleviä kirjoja ja pitää blogia www.parempityöelämä.fi -sivustolla.