Huoli eläkkeiden rahoituksesta kasvaa jo pitkään jatkuneen syntyvyyden laskun vuoksi. Lapsenhoidon parempi kompensoiminen eläketurvassa olisi myönteinen signaali erityisesti niille naisille, jotka haluavat hoitaa lapsia kotona pitempään, kirjoittaa professori Heikki Hiilamo.
Jo kymmenen vuotta jatkunut syntyvyyden lasku lisää huolta tulevista eläkkeistä. Eläkkeet maksetaan pääasiassa kulloinkin työssä olevien suorittamilla maksuilla. Eläketurvalla ja syntyvyydellä on suora yhteys. Jos tulevat ikäluokat ovat paljon eläkkeelle jääviä pienempiä, selviytyvätkö ne maksuista – ja jos eivät selviydy, mistä rahat sitten saadaan eläkkeisiin?
Suomessa syntyi vuonna 2010 yhteensä 62 990 lasta, mikä oli korkein määrä sitten vuoden 1995. Vuonna 2019 lapsia syntyi enää 45 613. Eroa on siis 17 377 lasta ja laskua lähes 28 prosenttia. Syntyvyyden lasku näytti pysähtyneen kuluvan vuoden alussa. Koronapandemia kuitenkin alentaa syntyvyyttä ainakin hetkellisesti. Lisäksi pandemia on johtanut rajuun talouskriisiin, joka sekin heikentää mahdollisuuksia tulevaisuuden eläkkeiden rahoittamiseen.
Lastenhoito merkitsee taukoa työurassa ja siten pienentää eläkettä.
Nykysäännöillä palkansaajille karttuu työeläkettä 1,5 prosenttia vuodessa kaikista työansioista aina 17-vuotiaasta eläkejärjestelmän yläikärajaan asti. Yläikäraja nousee syntymävuosien mukaan. Aikaisemmin eläkekarttumalla oli yläraja, jolloin lyhyet katkokset työuralla esimerkiksi lastenhoidon vuoksi eivät välttämättä heikentäneet eläkkeen tasoa. Nyt järjestelmä on selkeämpi mutta myös ankarampi: mitä pidempi työura, sitä parempi eläke.
Lastenhoito merkitsee taukoa työurassa ja siten pienentää eläkettä. Lastenhoitoa kompensoidaan niin sanotulla ”palkattomalla ajalla”. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajaksoilta eläkettä kertyy tasolla kuin työssä ollessa. Ylivoimainen enemmistö vanhemmista käyttää kuitenkin kotihoidon tukea jatkettuna vanhempainvapaana. Monet ovat kotona siihen asti kun lapsi täyttää kaksi tai kolme vuotta, jolloin kotihoidon tuen maksaminen loppuun.
Kotihoidon tuen ajalla eläkekompensaatio on sangen pieni. Kotihoidon tuen aikana eläke kertyy vuonna 2020 vain noin 760 euron kuukausitulon perusteella. Vuosi lapsenhoitoa tuo eläkettä vain 11 euroa kuukaudelle. Kun ottaa huomioon, että 95 prosenttia kotihoidon tuen saajista on äitejä, käy selväksi, että lapsenhoidon vuoksi eläketurvassa häviäjiä ovat äidit – sekä suhteessa lapsettomiin että suhteessa isiin.
Yksilötason kannustimien ja yhteiskunnan yleisen edun välillä on ristiriita.
Lasten saaminen kannattaa siis jättää väliin, jos haluaa mahdollisimman suuren eläkkeen. Mutta jos kaikki menettelisivät näin, eläkkeet jäisivät saamatta. Yksilötason kannustimien ja yhteiskunnan yleisen edun välillä on ristiriita.
Lapsia ei tietenkään toivota ja saada oman eläketurvan vuoksi. Lastenhoidon ei tulisi kuitenkaan heikentää eläketurvaa, koska lapsia tarvitaan tulevaisuuden eläkkeiden maksamiseen. Lapsenhoidon parempi kompensoiminen eläketurvassa olisi kuitenkin myönteinen signaali erityisesti niille naisille, jotka haluavat hoitaa lapsia kotona pidempään tai jotka tekevät sitä työpaikan puuttumisen vuoksi.
Mainittu epäkohta on ollut tiedossa jo muutamia vuosia. Matalien syntyvyyslukujen vuoksi siihen olisi syytä reagoida pikaisesti. Hyvä eläkepolitiikka alkaa vauvoista.
Heikki Hiilamo työskentelee sosiaalipolitiikan professorina Helsingin yliopistossa ja THL:ssä.