Vantaan talous- ja velkaneuvojan Sari Sillan mielestä yksi syy maksuhäiriöiden lisääntymiseen johtuu siitä, suomalaiset eivät osaa ja halua puhua rahasta. – Peräpukamatkin on helpompi ottaa puheeksi kuin omat raha-asiat, hän puuskahtaa.
Talous- ja velkaneuvoja Sari Sillan työhuone Vantaan Tikkurilassa on tuiki tavallinen toimistohuone: noin 16 neliötä, työpöytä, aputaso ja pari kaappia. Pöydällä on tavalliset toimistotarvikkeet, eli tietokone, laskin ja puhelin. Ikkunaverhojen lomasta pilkistää vastapäinen liikerakennus.
Talous- ja velkaneuvonta on asiakkaan kohtaamista ja neuvontaa joko puhelimessa tai nokitusten.
Asiakastuolikin näyttää ihan tavalliselta, hiukan kuluneelta tosin. Mutta oikeastaan se on rippituoli, jossa ylivelkaantunut joutuu viimeinkin katsomaan totuutta silmiin.
Joskus tuolissa istuu vasta vapautunut vanki selvittämässä sotkuisia raha-asioitaan. Toisinaan siihen istahtaa äveriään oloinen mersumies, jolla on sadantonnin vuositulot ja kahden omakotitalon verran velkaa – ja se Mersukin on liisattu. Tai pikavipeillä itsensä vaikeuksiin saanut nuori. Yhä useammin tiliä tekee eläkeläinen, jonka tulot eivät riitä ruokaan, vuokraan ja lääkkeisiin.
– Heitä on kaikista tulo- ja sosiaaliluokista ja ikäryhmistä. Moni on stressaantunut ja häpeää tilannettaan. Toiset ovat ihan paniikissa, ja useimmat itkevät, kertoo Silta tyypillisestä ensikohtaamisesta asiakkaidensa kanssa.
Useimpien talousahdinkoon joutuneiden elämässä on tapahtunut asioita, joihin he eivät ole itse voineet vaikuttaa, kuten vakava sairastuminen, läheisen kuolema tai työttömyys. Sillan mielestä he kaikki ansaitsevat asiantuntevan avun ja kunnioittavan kohtelun.
– Tiedän, miltä asiakkaasta tuntuu, sillä olin 15 vuotta sitten samassa tilanteessa: konkurssin tehnyt yrittäjä, jolta oli mennä talot ja tavarat terveydestä puhumattakaan. Minulla ei ole tarvetta moralisoida tai syyllistää ketään, sillä tiedän omasta kokemuksesta, että ihminen on itsensä pahin tuomari.
Pisimmillään kuukausien jonot
Talous- ja velkaneuvojien ovi käy tiuhaan. Vantaalla neuvojiin saa yhteyden myös sähköisesti.
Kun itkut on itketty, alkaa Sari Silta selvittää asiakkaan velkaantumishistoriaa.
– Eräs toi minulle kaksi muovikassillista erääntyneitä laskuja, perintätoimistojen kirjeitä ja käräjäoikeuden tiedoksiantotodistuksia. Jotkut havahtuvat ensimmäisistä maksumuistutuksista, mutta useimmilla on maksuhäiriömerkintöjä ja erääntynyttä kulutusluottoa keskimäärin 30 000 – 70 000 euroa, hän kertoo.
Koska velkaantuminen on nykyään niin helppoa, tulee kuntien talous- ja velkaneuvontaan asiakkaita ovista ja ikkunoista. Esimerkiksi Jyväskylässä neuvojan pakeille joutuu odottamaan 112 vuorokautta, Kotkassa velkaneuvonnan jonot ovat tänä vuonna venyneet Suomen ennätykseen, 150 vuorokauteen.
Jokainen velkaneuvontaan käytetty euro tuo kolme euroa takaisin pienentyvinä sosiaali- ja muina kustannuksina.
Vantaalla tilanne on kohtalaisen hyvä, sillä keskimääräinen jonotusaika on 30-60 vuorokautta, eli ihan talous- ja velkaneuvontaa valvovan Aluehallintoviraston suosituksen mukainen.
– Meillä on parin työntekijän vajaus, mutta tilanne on silti siedettävä. Uusia asiakkaita tulee noin 80 joka kuukausi, ja vuosittain ehdimme palvella aiemmat asiakkaat mukaan lukien noin 1 300:aa, Silta kertoo.
Tilanne on kuitenkin kaukana ideaalista, sillä neuvontaa tarvitsisi arviolta 20 000 kaupunkilaista ja siitä hyötyisi vielä paljon suurempi määrä vantaalaisia.
– Talous- ja velkaneuvonnan ongelma on siinä, että kaikki aika menee talousvaikeuksiin joutuneiden asioiden setvimiseen, eikä ennaltaehkäisevään työhön ole resursseja, Silta harmittelee.
Hokkuspokkustemppua ei ole
– Kaikkia kodinhankintoja ei tarvitse tehdä kerralla tai ostaa uutena. Kirpputoreilta ja Facebookin kirppispalstoilta voi tehdä löytöjä, muistuttaa Sari Silta.
Mitä velkaneuvoja voi sitten tehdä auttaakseen asiakaan kurimuksesta?
– Kartoitamme tilanteen ja pohdimme yhdessä asiakkaan kanssa, mikä on hänen kannaltaan paras ratkaisu. Vaihtoehtoja on, mutta rajallisesti.
Mikäli henkilöllä on säännölliset tulot, eikä velkoja ole ulosotossa, kannattaa sopia velkojan kanssa maksuohjelmasta.
– Suosittelen usein myös toisen työn hankkimista, jos henkilö suinkin pystyy ja jaksaa. Tai sitten selvitetään, voidaanko luotot yhdistää ja saada sille Takuusäätiön takaus, kertoo Silta.
Ulosotto saattaa olla paras ratkaisu, jos uudella velalla on maksettu vanhaa ja maksuhäiriömerkintöjä on kertynyt, eivätkä tulot riitä elämiseen ja velkojen hoitamiseen. Ulosostossa velkaantumiskierre sitten viimeistään katkeaa.
Velkajärjestelyyn hyväksytyn on lyhennettävä velkaa ja tultava toimeen todella vähällä, noin 530 eurolla kuukaudessa.
– Kun asiakas on ollut pari kolme vuotta ulosotossa, selvitetään, mitkä mahdollisuudet hänellä on päästä velkajärjestelyyn.
Velkajärjestelyssä asiakas sitoutuu lyhentämään käräjäoikeuden vahvistamalla summalla velkoja ja elämään 532 eurolla eurolla kuukaudessa. Se on 17,7 euroa päivässä.
– Sillä pitää kustantaa asumista lukuun ottamatta kaikki elämiseen liittyvät menot. Jos pystyy sitoutumaan siihen, saattaa saada loput velat anteeksi 3-5 vuoden kuluttua ja voi aloittaa puhtaalta pöydältä.
Toisinaan Silta joutuu pudottamaan suurin toivein tulleen asiakkaan maan pinnalle.
– Yleensä velkaantumiseen menee pitkä aika, ja siksi asioiden korjaaminenkin kestää. Velat kerralla mitätöivää hokkuspokkustemppua ei ole.
Rohkea pyytää apua
Talous- ja velkaneuvoja on oikea ihminen kertomaan, miksi maksuhäiriöisten määrä kasvaa. Sari Sillan mielestä keskeisin syy on se, ettei Suomessa ole tapana puhua rahasta.
– Et kysy työkaverilta tai naapurilta, paljonko hän ansaitsee tai paljonko hänellä on velkaa. Peräpukamatkin on helpompi ottaa puheeksi kuin raha, hän puuskahtaa.
Koska rahasta puhumista vältellään, eivät ihmiset ymmärrä keskeisiä käsitteitä, kuten mikä on korko. Yllättävän moni talous- ja velkaneuvonnan asiakas ei Sillan mukaan tiedä edes säännöllisiä kuukausitulojaan.
Tietämättömyyden ja taitamattomuuden ohella ylivelkaantumisen riskiä lisää malttamattomuus ja näyttämisen tarve. Kaikki huonekalut, kodinkoneet ja muut vempaimet pitää saada heti. Jos tili on tyhjä, hankinnat maksetaan osamaksulla tai kulutusluotolla, ja siitä velkaantumiskierre helposti.
Myös yksin pärjäämisen kulttuurilla on osansa velkaongelman syntyyn.
– Toisinaan puolison velkaongelmat tulevat täytenä yllätyksenä kumppanille. Vaikeuksista ei uskalleta kertoa myöskään ystäville tai työkavereille. Kuitenkin suurinta rohkeutta olisi osata pyytää apua, miettii Sari Silta.
Lue velkaneuvojan vinkit, kuinka taloutesi pysyy vatupassissa.