Romanit ovat koulutetumpia kuin koskaan, mutta eivät vieläkään pääse töihin. #Romaniharjoitteluun-kampanja haluaa ehkäistä syrjinnän kierteen ennen kuin se pääsee syntymään.
Pahoittelen, mutta meille ei oteta lainkaan työharjoittelijoita.
Sen lauseen Leif Hagert sai kuulla kerran toisensa jälkeen, kun hän kiersi Itäkeskuksen kaupunginosan liikkeitä Helsingissä.
Hagert oli yläasteella ja edessä oli tet-harjoittelu, peruskouluun tai lukioon kuuluva työelämään tutustuminen.
Kukaan ei maininnut sanallakaan Hagertin etnistä taustaa. Hagert oli kuitenkin jo sen ikäinen, että alkoi hahmottaa asian todellisen laidan: hän joutui järjestelmällisesti syrjityksi vain siksi, että on romani.
Hän kävi kysymässä harjoittelupaikkaa myös lähikaupasta, jossa hän oli tuttu kasvo.
Vastaus oli sama kuin muuallakin: meille ei oteta harjoittelijoita.
Vähän ajan päästä Hagert meni kyseiseen myymälään ostoksille ja näki siellä valtaväestöön kuuluvan luokkatoverinsa. Tämä oli liikkeessä tet-harjoittelijana.
– Siitä tuli aika ikävä fiilis, Hagert, 30, muistelee kahvilassa Helsingin keskustassa.
Lopulta hän päätyi suorittamaan tetin tutussa leikkipuistossa toisen romanioppilaan kanssa. Mihinkään muualle ovet eivät auenneet.
Ensimmäinen syrjintäkokemus
Tet tulee sanoista työelämään tutustuminen. Jakson tarkoitus on vihkiä ihminen ensimmäistä kertaa työelämään.
Tetissä nuori saa ensimmäinen kokemuksensa siitä, millaista on olla viikko tai pari oikeassa työpaikassa, osa aitoa työyhteisöä. Siitä voi olla iloa ja hyötyä vielä vuosien päästä, kun ihminen hakeutuu työelämään.
Suuri osa romaninuorista joutuu etsimään tet-paikkaa kiven alta. Kovakin vaivannäkö saattaa tuottaa vain oivalluksen, että nuori ei taustansa vuoksi ole hyväksytty osa yhteiskuntaa.
Romaninuoret kouluttautuvat ahkerammin kuin koskaan.
Silloin tetistä voi tulla kohtalokas ensimmäinen kerta, kun romani kampeutuu työelämän syrjäraiteelle.
Mitä tehdä, ettei myrkyllinen syrjäytymiskierre käynnistyisi jo työelämän ensi askelilla? Sitä Leif Hagert ja hänen ystävänsä Linda-Maria Roine, 26, pohtivat viime keväänä.
Roine on palkittu rapmuusikko ja mielipidevaikuttaja, jonka suuri yleisö tuntee nimellä Mercedes Bentso. Hagert taas on romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja. Kummallakin on kuuluva julkinen ääni ja vaikutusvaltaisia seuraajia sosiaalisessa mediassa.
He päättivät perustaa someen kampanjan nimellä #romaniharjoitteluun. Sen päämäärä on haastaa työpaikat ilmoittamaan julkisesti, että romaninuoret ovat tervetulleita tettiin.
Romaninuoret käyvät koulut mutta eivät saa töitä
Romanien työsyrjintä on rakenteellinen ongelma, joka pitää pintansa, vaikka siihen ei enää ole edes teoreettista perustetta.
Romaninuoret näet kouluttautuvat ahkerammin kuin koskaan ennen.
Jo yli 80 prosenttia suorittaa peruskoulun loppuun, kun vuosituhannen alussa vastaava luku oli noin 60 prosenttia. Peruskoulun suorittaneista romaneista 85 prosenttia jatkaa opintojaan ammattikouluun tai lukioon.
Silti työpaikat eivät avaa romaninuorille oviaan: 75 prosenttia alle 35-vuotiaista romaneista on työttömiä.
Voi siis pitää ihmeenä, että yhä useampi romani jaksaa opiskella peruskoulua pidemmälle.
– Ihmistä ei välttämättä motivoi käyttää elämästään kolmea tai neljää vuotta ammatin opettelemiseen, jos on käytännössä varmaa, ettei häntä kuitenkaan oteta mihinkään töihin, toteaa Leif Hagert.
Rasismi alkaa jo lapsuudessa
Romaneihin kohdistuvista asenteista puhutaan, mutta Roineen ja Hagertin mukaan usein jää huomaamatta, että kohteena ovat aikuisten lisäksi lapset ja nuoret.
Valtaväestön ennakkoluulot ovat niin voimakkaasti sisäistettyjä, että moni romani hyväksyy ne jo lapsena osaksi arkipäiväänsä. Vain yhtenä esimerkkinä: kun Hagert kyläili lapsena valtaväestöä edustavan ystävänsä luona, tämän isä tarkisti lähdön hetkellä Hagertin taskut.
– Kaverini äiti naureskellen toppuutteli, että eihän se Leif mitään ole varastanut.
Linda-Maria Roine oli pahasti koulukiusattu. Hän suoritti tet-harjoittelunsa siivoamalla äitinsä ystävän kotia. Lukion Roine jätti kesken.
Lopulta hän onnistui pitkittyneiden vaikeuksien jälkeen työllistämään itsensä ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa.
– Jos olisin esimerkiksi jatkanut romanihameen käyttöä, niin luultavasti en olisi tässä asemassa, hän huomauttaa.
– Se alkoi romaneista mutta on laajentunut muihin vähemmistöihin, Hagert kertoo.
”Antakaa itsenne ilmi”
#Romaniharjoitteluun-kampanja haluaa antaa työnantajille välineitä, joilla tarjota romaninuorelle tämän ensimmäinen työelämäkokemus.
Työpaikka voi ilmoittaa tet-mahdollisuudesta julkaisemalla Twitterissä tai Instagramissa päivityksen ja merkitsemällä siihen tunnisteen #romaniharjoitteluun.
Roine kehottaa myös olemaan yhteydessä Instagramin kautta tai sähköpostitse osoitteeseen, joka löytyy tämän jutun lopusta.
– Antakaa itsenne ilmi, että olette syrjimätön työpaikka, hän kannustaa.
Useampi työnantaja on jo lähtenyt mukaan. Roine ja Hagert ovat koostamassa verkkoon listaa työpaikoista, jotka ovat ilmoittaneet avaavansa ovensa nuorille harjoittelijoille etniseen taustaan katsomatta.
Eheyttävä kokemus nuorelle
Miksi työpaikat eivät huoli romaneita edes palkattomaan harjoitteluun?
Leif Hagertin mukaan taustalla vaikuttavat ikiaikaiset pelot. Hän kertoo kuulleensa työnantajista, jotka pelkäävät, että harjoittelijan koko suku alkaa viettää aikaa liikkeessä.
– Löytyy myös muita, varsin tyypillisiä pelkoja, kuten että harjoittelija varastaa tai ei tulekaan paikalle, Linda-Maria Roine täydentää.
Samat ennakkoluulot estävät aikuisia romaneja työllistymästä. Vuosi sitten neljä tunnettua valtaväestöön kuuluvaa menestyjää Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Jari Sarasvuo ja Meri-Tuuli Väntsi lähettivät yrityksiin työhakemuksia tekaistuilla romaninimillä. Timanttisista ansioluetteloistaan huolimatta yksikään ei saanut edes kutsua haastatteluun.
– Voit saada yhden nuoren kiinni yhteiskuntaan. Se on ihan korvaamatonta.
Hagert ja Roine rohkaisevat työnantajia ylittämään ennakkoluulonsa. Siinä voittavat sekä nuori että työpaikka.
– Huomaat, että mitään vaarallista ei tapahtunutkaan, vaan saat itsellesi hyvän työharjoittelijan ja vieläpä ilmaiseksi, Roine toteaa.
Kun nuori valitsee itselleen mieleisen paikan ja vaivautuu hakemaan sieltä töitä, hän on todennäköisesti motivoitunut pääsemään sinne. Sellaisesta ihmisestä työnantaja saa viikoksi tai kahdeksi innokkaan ja ahkeran harjoittelijan.
– Saatat myös tarjota eheyttävän kokemuksen nuorelle, joka todennäköisesti on kohdannut aiemmin elämässään rasismia. Hän kokee sinun ansiostasi, että on tervetullut. Siten voit saada yhden nuoren kiinni yhteiskuntaan, sanoo Roine.
– Se on ihan korvaamatonta.
Jos olet valmis avaamaan työpaikkasi ovet romaninuorelle, ilmoita asiasta somessa tunnisteella #romaniharjoitteluun. Jos olet romaninuori ja tet-paikkaa vailla, voit olla yhteydessä Linda-Maria Roineeseen Instagramissa (@mercedesbentso) tai sähköpostitse (info@mercedesbentso.fi).
Myös JHL:ssä voi olla mahdollista suorittaa työelämään tutustuminen. JHL ei syrji ketään etnisen taustan tai muun syyn perusteella.