Millainen on hyvä alainen? Varsinkin yksi piirre yhdistää unelma-alaisia, kertoo johtamistaidoistaan palkittu puhtausalan esihenkilö Minna Junni.
Mitä esihenkilösi sinulta oikein haluaa?
Työpaikkojen taukotiloissa on tavallista jutella esihenkilön tekemistä virheistä ja purkaa turhautumistaan tämän tapaan johtaa. Hitusen harvinaisempaa taitaa olla, että johtamista kehutaan yhdessä.
Etelä-Karjalan keskussairaalan palveluesimies Minna Junnin mukaan johtaminen onkin sitä onnistuneempaa, mitä näkymättömämpää se on. Kun pomo toimii niin kuin pitää, ei taukohuoneeseen jää nuristavaa.
Esihenkilö voi toimia hyvin vain, jos työntekijä on hyvä alainen.
Mutta vaikka esihenkilö johtaa tiimiä, on kyseessä kaksisuuntainen asetelma. Esihenkilö voi toimia hyvin vain, jos työntekijä on hyvä alainen.
Nyt on esihenkilön vuoro kertoa, mitä hän toivoo alaisiltaan. Puhtausalan työntekijät ja työnantajat palkitsivat JHL:läisen Junnin kaksi vuotta sitten puhtausalan vuoden esihenkilönä (tuolloin vielä esimies). Ennen sairaalaa hän toimi esihenkilönä suurkeittiössä, ja kokemusta johtamisesta hänellä on kahdenkymmenen vuoden edestä.
Junnilla on 82 alaista, joista jokainen auttaa häntä onnistumaan työssään.
1 Tarkista asenteesi
Tärkein ensin: kun asenne on kohdillaan, muu seuraa perässä kuin itsestään. Minna Junnille asenne on sana, johon kiteytyy hänen oma johtamisfilosofiansa ja kaikki se, mitä hän alaiseltaan toivoo. Niinpä hän on ottanut käsivarteensa tatuoinnin, jossa tuo sana komeilee.
Minna Junni on tottunut työhaastattelija. Hän on todennut monta kertaa, että asenne painaa jopa enemmän kuin kokemus.
– Kun haastattelen ja teen valintoja, kiinnitän huomiota ennen kaikkea asenteeseen. Vaikka siulla ei olisi yhtään osaamista ja ammattitaitoa, niin siehän opit, jos siulla on oikea asenne ja halu oppia.
2 Ole rehellinen…
Junni kiinnittää työhaastattelussa huomiota myös kehonkieleen. Siitä voi päätellä etenkin, kertooko työntekijä itsestään rehellisesti. Työpaikan arjessa rehellisyys ratkaisee vaikeat tilanteet voitoksi.
– Kun keskustelen alaiseni kanssa vaikeasta asiasta, toivon rehellistä vastausta, oli asia mikä tahansa. Jos alainen ei puhu avoimesti ja rehellisesti, en voi auttaa enkä ohjata hakemaan apua, emmekä pääse yhdessä löytämään ratkaisua pulmaan.
3 …mutta älä ole liian avoin
Ei ole hyvä, jos työntekijä kertoo työhaastattelussa kaikki mahdolliset asiat itsestään, eikä kaikkea pidä tuoda työpaikalle. Jos sinulla on tapana kiroilla kuin rekkakuski, hillitse itsesi töissä, eli jätä se osa persoonastasi vapaa-ajalle. Jätä työelämän ulkopuolelle myös kiistanalaiset aiheet, kuten uskonto, politiikka ja seksielämä.
Sopiva avoimuus helpottaa yhteistyötä. Kun esihenkilö ja alainen tuntevat toisiaan jonkin verran ihmisinä, heidän välilleen voi syntyä luottamus ja alaisen on helpompi jatkossa kertoa vaikeista asioista. Esihenkilö pyrkii olemaan työntekijöiden arjessa läsnä, mutta myös työntekijä voi edesauttaa läsnäolemista.
Asenne painaa jopa enemmän kuin kokemus.
Jos työntekijä alisuoriutuu tai tekee työnsä huolimattomasti, on yleensä jotakin vialla, ja esihenkilön on puututtava asiaan.
– Tai työntekijän luonne muuttuu, iloisesta ihmisestä tulee alakuloinen. Hänellä saattaa olla sisällään valtava möykky siinä vaiheessa, kun hän kaatuu sairauslomalle, eikä sitä pystytty etukäteen näkemään, koska suojamuuri on ollut niin iso.
Lopulta on myös yksilökysymys, kuinka suuren osan yksityisminäänsä työpaikalle tuo. Esihenkilö tietää, että yhden kanssa voi puhua eri asioista kuin toisen.
– Esimerkiksi lemmikkieläimet ovat hyvä puheenaihe, jos sellaisia kotoa löytyy.
4 Puhu suoraan
Kehityskeskustelussa on periaatteessa tilaisuus antaa pomolle palautetta. Minna Junnin kokemus kuitenkin on, ettei työntekijä siinä tilanteessa aina tule sanoneeksi, missä pomo voisi kehittyä. Siksi palautetta kannattaa antaa juuri silloin, kun sen tarve ilmenee. Esihenkilö ei voi korjata kurssiaan, jos ei saa tietää, miten ja mitä.
Esihenkilö ei voi korjata kurssiaan, jos ei saa tietää, missä on parannettavaa.
– Pääsääntöisesti minulla on työntekijöiden kanssa avoimet välit. Jos he vaikkapa kokevat, että olen suunnitellut työvuorolistan päin honkia enkä ole yhtään ajatellut, että onpa hirveä putki, sieltä tulee palaute. Sitten toimitaan sen mukaisesti.
Junni toivoo suoraa palautetta. Hän ei koe olevansa aina oikeassa vaan kuulee mielellään, jos asian olisi voinut ratkaista järkevämmin toisin.
– Pitää tulla suoraan sanomaan, että hei, miksi sie teit näin? Miulla on varaa myöntää siinä kohdassa, että enpä ajatellut asiaa loppuun saakka, hyvä kun hoksasitte.
5 Syty työstäsi
Palo työhön näkyy jo työhaastattelutilanteessa.
– Kertoo paljon, kun ihminen silmät loistaen kertoo jostakin onnistumisestaan.
6 Ole joustava…
Moni työpaikka kärsii henkilöstöpulasta, ja sairaalamaailmassa se on arkipäivää. Esihenkilön vastuulla on esimerkiksi järjestää poissaolopaikkaukset, ja hänelle joustavat työntekijät ovat kallisarvoisia.
7 …mutta pidä kiinni vapaa-ajasta
Älä kuitenkaan jousta loputtomiin. Pidä kiinni siitä, että sinulla on työn vastapainoksi tekemistä, josta nautit ja jonka parissa irtaudut työmurheista. Minna Junni sulkee itsekin työpaikalta poistuessaan työpuhelimensa ja menee luontoon.
– Tärkein toiveeni on, että työntekijällä on elämässä muutakin sisältöä kuin työ. Silloin hänellä on myös henkilökohtaista tasapainoa, resilienssiä.
8 Näytä tunteesi
Saat olla työpaikalla ihminen ja näyttää tunteesi. Jos sinua surettaa, itku on sallittu.
– Nenäliinoja ja aikaa löytyy. Myös esimiehelle itku on ihan ookoo. Ei johtaja ole mikään kovakuorinen yli-ihminen, vaan hänellä on myös tunteet.
Työhaastattelutilanteessa näkyvä jännitys on esihenkilön silmissä hakijalle eduksi.
– Jännitys kertoo, että työntekijä on tosissaan.