Toimittaja Ronja Salmi paiskii töitä ja parantaa maailmaa

Toimittaja Ronja Salmi ei epäröi sanoa, mitä haluaa: parantaa maailmaa, mutta ilman valtaa se ei onnistu. Sanavalmiilla naisella on painavaa kysyttävää niin naisten asemasta kuin ympäristönkin tilasta. Nuori nainen tähyää korkealle, mutta vielä ei ole Arkadianmäen vuoro.

Vallilalaisen talon kivijalka hohkaa lämpöä. Oven avaa nuori nainen tummanvihreässä mekossa.

– Mennään tästä läpi ihan hiljaa, että muut saavat työskennellä rauhassa, hän kuiskaa ja nilkuttaa kainalosauvoineen punavalkoruudullisen lattian poikki ja pujahtaa keittiöön.

Helsinkiläinen toimittaja, kulttuurin monitoiminainen Ronja Salmi on vasta 25-vuotias, mutta on ehtinyt olla monessa paikassa. Kalenteri täyttyy nytkin palaverimerkinnöistä. Kiireisenä hänet pitävät oma tv-ohjelma ja Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajuus. Työt eivät ole tippuneet taivaalta, vaan Salmi on jo media-alan konkari. Hän on muun muassa juontanut ja käsikirjoittanut lasten ja nuortenohjelmia, näytellyt lapsena elokuvassa, kirjoittanut viisi kirjaa ja perustanut tuotantoyhtiö Ryöväri Oy:n.

Nyt hän on siirtymässä aikuisten maailmaan, ja viimeistä työnäytettä on voinut seurata kuluneena keväänä Ylen ohjelmassa Mitä mietit, Ronja Salmi?.  Siinä hän esittää entistä parempia kysymyksiä, koska maailma ei ole mustavalkoinen. Ronja Salmi on maailmanparantaja, josta on kuoriutumassa oman sukupolvensa tulkki. Hänen sukupolvensa isoja kysymyksiä ovat ilmasto- ja ympäristöasiat ja seksuaalinen väkivalta.

Työmoraalia heppatallilta

Uteliaisuus, elinikäinen kyselyikä, on toimittajan ammattitauti. Yhtä paljon kuin Salmi kysyy, hän joutuu vastaamaan muiden toimittajien uteluihin. Julkisuuspiikki singahti ylöspäin, kun häntä pyydettiin Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajaksi. Se on Suomen yksi merkittävimmistä kulttuuritapahtumista. Sen jälkeen haastattelupyyntöjä on sadellut.

– Vaikka tietenkin siitä tehtävästä voi selviytyä ihan kunnialla.

Salmen tehtävänä ei ole enempää tai vähempää kuin uudistaa messut ja houkutella uutta yleisöä, muun muassa kolmekymppisiä kaupunkilaisia. Kutsu kirjamessujen pomoksi olisi suuri luottamuksen osoitus ja rinnan röyhistelyn paikka kenelle tahansa vanhallekin kulttuuripierulle.

– Kysyin vitsillä, oletteko nyt ihan varmoja, vaikka tietenkin siitä tehtävästä voi selviytyä ihan kunnialla, hän sanoo.

Ronja Salmen lapsuusajan ammattitoive oli kirjailija. Kielen kanssa hän on saanutkin työskennellä: Salmi on kirjoittanut viisi kirjaa, tekee toimittajan töitä ja luotsaa Helsingin kirjamessuja uuteen kuosiin.

Mistä näitä ronja ryövärintyttäriä kasvaa? Mistä tämä rautainen itseluottamus ja varmuus? Sateenkaariperheessä kasvaneelle lapselle on pakattu reppuun hyvät eväät. Kannustusta ja tukea ei ole pihdattu.

– Suhteeni äitiin on ensiluokkainen. Minua ei ole koskaan painettu alaspäin, ja olen ajatellut itsestäni aina positiivisesti. Se on ympäristön ja perheen ansiota. Epäonnistumiset eivät järisytä mannerlaattojani. Sitä paitsi rohkeutta voi harjoitella, hän sanoo.

Äidillä on selvästi iso tila tyttärensä sydämessä. Vaikuttaakin siltä, että lastenpsykiatri Jari Sinkkosen sijaan kannattaisi kysyä neuvoja juuri Ronja Salmen äidiltä, miten kasvattaa tytöistä rohkeita, itseensä uskovia naisia.

– Heppoja ei kiinnosta, huvittaako vai ei.

Äiti on jättänyt jälkensä myös nuoren naisen ammatinvalintaan. Lapsena Ronja Salmi haaveili eläinlääkärin urasta ja kirjailijuudesta. Elokuvat, tv, media ja politiikka ovat myös kiehtoneet häntä. Murrosiässä hän löysi hengenheimolaisia Kallion ilmaisutaidon lukiosta, jonne äiti vinkkasi tytärtään hakemaan.

– Äitini on media-alan ihmisiä, ja isoäitikin on toimittaja. Minulle oli itsestään selvää, että media-alaan ei sisälly mitään mystiikkaa ja sillä voi elättää itsensä.

Ronja Salmi on ahkeran maineessa. Ahkeruuteen häntä ovat avittaneet äidin ja tyttären yhteinen heppa, Allu, ja tallityöt.

– Työmoraali tulee tallilta. Siellä on paljon töitä ja siellä tehdään, mitä pitää tehdä. Heppoja ei kiinnosta, huvittaako vai ei.

Niukkuutta tarjolla

Ronja Salmi pitää ympäristöahdistusta sukupolvensa isona asiana. Helpottaakseen tuskaansa nykysukupolvi kyseenalaistaa jopa oikeutensa omiin lapsiin.

– Moni nuori miettii, jättääkö lapset tekemättä, koska planeetan tila on niin paska. Onko juuri minulla oikeus synnyttää ja elää nykyisellä elämäntyylillä?

Salmi ymmärtää, että vanhemman sukupolven voi olla vaikea käsittää sitä.

– Mutta pitkään on opetettu sellaista kapitalistista ajatusmallia, että asiat aina paranevat, aina tulee enemmän, isompaa ja hienompaa. Nyt äkkiä pitäisi omaksua malli, jossa pitäisi vähentää ja luopua.

Hän näkee edessään vaurastumisen sijaan yhä niukkenevan elämän.

– Erityisesti jos hankin lapsia, ne vasta niukasti saavatkin elää, hän uskoo viitaten väheneviin luonnonresursseihin.

– Mielestäni ei ole minun asiani sanoa, onko lasten tekeminen oikein vai ei.

– Mutta, onko sittenkin parempi, että länsimaisessa yhteiskunnassa on vähemmän kuluttajia ja saastuttajia? Mulla on auto ja hevonen, olen lentänyt helvetisti elämässäni, myös toiselle puolelle maapalloa, syön ulkona enkä ole vegaani. Yksilön ekoteko voi olla olla lisääntymättä.

Hän ei kuitenkaan halua neuvoa muita.

– Mielestäni ei ole minun asiani sanoa, onko lasten tekeminen oikein vai ei.

Salmi huomauttaa, että näitä kysymyksiä pääsee miettimään vasta, kun on jo tietty määrä vaurautta.

– Ne, jotka miettivät, pitäisikö luopua lentämisestä, ovat yleensä niitä, jotka jo ovat matkailleet vaikka missä. Mutta sanopa sellaiselle ihmiselle, joka ei ole vielä päässyt minnekään, että sun ei pitäisi lentää ja tää ei ehkä ookaan teille. Se on tosi kova ristiriita.

Miten Suomi kehtaa?

Seksuaalinen häirintä ja väkivalta on ollut kautta aikain kipeä kysymys, tabu. Nyt nuori sukupolvi on nostanut sen yhteiskunnallisen keskustelun keskipisteeksi metoo-kampanjan siivittämänä. Myös Ronja Salmea askarruttaa seksuaalinen väkivalta, sitä tukevat yhteiskunnalliset rakenteet ja vanhentunut raiskauslainsäädäntö. Häntä hämmästyttää, miten Suomi kehtaa esiintyä naisten oikeuksien mallimaana.

– Suomesta kerrotaan mielellään tarinaa tasa-arvon mallimaana ja naiselle parhaana maana. Samaan aikaan kansainväliset elimet moittivat Suomea siitä, että täällä ei puututa tarpeeksi hanakasti lähisuhdeväkivaltaan. Suomessa ei myöskään ole turvataloja riittävästi, että kaikilla olisi paikka, mihin paeta väkivaltaa. Lisäksi raiskauslainsäädäntö on aikansa elänyt, hän sivaltelee.

– Asetelma on järjetön. Raiskaus itsessään on väkivaltaa.

Salmen mielestä lakiin tulisi kirjata maininta suostumuksellisuudesta.
Voimassaoleva rikoslaki lähtee siitä, että raiskauksessa on käytettävä tai uhattava väkivallalla.

– Asetelma on järjetön. Raiskaus itsessään on väkivaltaa. Suostumuksellisuuden kirjaaminen lakiin linjaisi sen, että kaikki seksi ilman suostumusta on laitonta. Lait eivät ole ainoastaan rankaisuja varten, vaan ne toimivat myös yhteiskunnan moraalin suuntaviivoina, hän julistaa.

Hyvä kiertämään

Ronja Salmi on saavuttanut paljon, mutta haluaa saavuttaa lisää. Hän toivoo, että saa jatkaa kirjoittamisen ja tv-ohjelmien parissa ja rakentaa imperiumiaan, kuten Ronja leikillään firmaansa kutsuu. Myös vaikuttaminen vetää puoleensa.

Toimittaja Ronja Salmi haaveilee.
Toimittaja Ronja Salmi on saavuttanut paljon, mutta vielä on unelmia toteutettavaksi: hyvä romaani, parempi maailma ja ympäristö.

– Monet naiset sanovat, että he haluavat muuttaa maailmaa. Oikeasti he haluavat valtaa, eikä se ole paha juttu, koska ilman valtaa ei voi muuttaa maailmaa.

Salmi tietää olevansa etuoikeutettu, eikä hänellä ole tarvetta parantaa omaa elämäänsä. Vähemmistöjen aseman parantaminen ja tuloerojen pienentäminen ovat hänen sydäntään lähellä.

– Toisilla menee helvetin hyvin ja toisilla huonosti. Se, että mulla menee hyvin, johtuu siitä, että on ollut tämä hyvinvointiyhteiskunta, joka on kannatellut. Olen käynyt ilmaisen koulun, Kallion lukion, jossa mua on buustattu eteenpäin. Kävin lapsena kunnallisessa puheterapiassa, ja olen nyt puheammatissa.

Salmi ei usko, että olemme täällä vain oman onnemme seppiä. Hän ei myöskään näe itseään sellaisena tarmokkuuden ilmentymänä, johon sopii hokema ”jos vaan teet töitä, niin sinusta voi tulla ihan mitä vaan”.

– Ei, mä olen se tyyppi, joka tapahtuu, kun yhteiskunta tukee silloin, kun tukea tarvitaan.

Hän haluaa laittaa hyvän kiertämään. Niinpä hän on palkannut nuoria naiskirjoittajia toimistoonsa, jotta he vuorostaan pääsevät eteenpäin.

– Minulle on joskus annettu mahdollisuus. Nyt on mun vuoroni tukea muita. Kukaan ei pärjää täällä yksin.

Maailmanparannus ja politiikka kulkevat usein käsi kädessä. Nähdäänkö Ronja Salmi joskus vielä Arkadianmäellä?

– No joo, eduskunta voisi kiinnostaa joskus, mutta ehkä vasta 15 vuoden päästä. Nyt voisi olla kaupunkipolitiikan aika, koska se on lähellä ja päätöksenteko siinä ketterää. En ehkä kestäisi valtakunnan politiikan hitautta, ainakaan nyt. Lapset voisin tehdä 10 vuoden sisällä, jos ylipäätään teen. Ja vuonna 2020 multa on toivottavasti ilmestynyt hyvä romaani, hän maalailee.