Toni Korlee on työskennellyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla turvatarkastajana miltei kahdeksan vuotta, mutta ei ole koskaan tavannut vaikeaa asiakasta. Helmikuun alussa turvatarkastajat saivat käyttöönsä työvälineen, joka löytää vaatteiden alle piilotetut tavarat entistä helpommin.
Lempeän näköinen partaniekka seisoo lentoaseman turvatarkastushihnan edessä ja hymyilee.
Toni Korlee, 43, pääsi helmikuun alussa töihin huippumoderneihin tiloihin, kun Helsinki-Vantaan uusin turvatarkastus avautui matkustajille. Tämän tarkastusalueen läpi kulkevat vaihtomatkustajat, joiden lento suuntaa Schengen-alueen ulkopuolelle.
– On tilaa ja valoa, kaikkea mitä vanhoissa turvapisteissä ei ole.
Korlee on työskennellyt turvatarkastajana reilut seitsemän ja puoli vuotta. Hänen työnantajansa on Airpro, joka vastaa lentoasemalla muun muassa turvatarkastuksista ja matkatavaroiden käsittelystä.
Turvatarkastuksen linjastoja on käytetty muutama viikko, ja ne kiiltelevät yhä uutuuttaan. Ympärillä riittää tilaa.
Kasseille ja vaatteille tarkoitetut laatikot ovat silmin nähden isommat kuin muilla linjoilla. Matkatavaralaatikot ovat aina valmiina linjaston alla. Parannukset auttavat sekä matkustajia että turvatarkastajia.
– Täällä pystyy työskentelemään ilman, että törmää työkavereihin. On tilaa ja valoa, kaikkea sitä, mitä vanhoissa turvapisteissä ei yleensä ole, Korlee sanoo.
Hihna liikkuu hurjaa tahtia
Uusi turvatarkastusalue on toimiva työpaikka myös kovimmassa kiireessä. Korleen mukaan turvatarkastuslinjan läpi voi kulkea jopa 300 matkustajaa tunnissa. Tahti on tuntuvasti kovempi kuin lentoaseman muilla turvalinjoilla.
Korleen mielestä työntekijöiden toiveet otettiin hyvin huomioon uuden turvatarkastuksen suunnittelussa. Yksi asia tosin saa moitteita: henkilökunnan wc-tilat ovat alakerran käytävällä. Sinne on turvatarkastuksesta pitkä matka. Se on iso miinus hektisessä työssä.
Skanneri ei piirrä alastonkuvaa siihen astuvasta ihmisestä.
Ruuhka-aikana matkustaja viettää tarkastuksessa vain minuutin, jos tavaroista ei löydy kiellettyjä esineitä. Tarkastusta nopeuttaa muun muassa metallinpaljastimien takana jököttävä kehoskanneri.
Skanneri ei piirrä alastonkuvaa siihen astuvasta ihmisestä, vaan näyttää, onko vaatteiden alla jotain sinne kuulumatonta. Skanneri toimii niin kutsutuilla millimetriaalloilla. Ihon alle se ei näytä, joten sydämentahdistin tai tekonivelet eivät näy skannauksessa.
Laite näyttää vaalealta seinältä, johon on maalattu sininen ihmishahmo. Noin metrin päässä on samanlainen seinämä. Matkustajat ohjataan laitteeseen, jos metallinpaljastin piippaa.
– Pitää olla sanavalmis, se on tärkeintä.
Turvatarkastajat saivat skannerin ja uuden tarkastuslinjaston käyttöön perusteellisen koulutuksen. Toni Korlee pääsi koekäyttämään laitteita kahden vuoden ajan. Uudessa turvapisteessä järjestettiin kolme pitkää koulutusta, joissa tutustuttiin uuteen tekniikkaan.
Lue lisää: Esimies: ”Olisit syönyt kotona” – Tällaista on turvatarkastajien työ
Kokenut tarkastaja on nähnyt matkatavaroissa kaiken mahdollisen
Työvuoronsa aikana turvatarkastaja kohtaa lukemattoman määrän ihmisiä.
– Tarkastuksen läpi menee 15 000–20 000 matkustajaa päivässä. Ei siinä ole hirveästi ole aikaa jäädä keskustelemaan turvatarkastuksista. Se ei tarkoita, ettei pitäisi olla jämäkkä ja hyväkäytöksinen.
Helsinki-Vantaan kasvaa pohjoismaisista lentokentistä nopeimmin. Helsinki-Vantaan kilpailuvaltteja ovat erityisesti hyvät suorat yhteydet, helpot vaihdot, tehokkuus, huippuluokan matkustajakokemus ja kiinankielinen asiakaspalvelu. Lue lisää: https://t.co/HvDKcsgHr1 pic.twitter.com/XjI4E1PKAm
— Finavia (@Finavia) March 25, 2019
Nykyään ihmiset matkustavat paljon ja monet tietävät, mitä lentokoneeseen ei saa viedä. Silti turvatarkastajat takavarikoivat jatkuvasti esimerkiksi vesipulloja.
– Joudumme ottamaan pois esineitä, jotka eivät ole sallittuja lentokoneessa. Aina ihmiset eivät suostu luovuttamaan esimerkiksi perintöveitsiä tai viinapulloja.
”Ei ole ohjetta, joka kattaa kokonaan meidän duunin”
Lentoasema on Korleen mielestä mainio työpaikka, jossa ihmiset ovat hyvällä tuulella. Hän tähdentää, ettei ole kohdannut lentoasemalla yhtään vaikeaa asiakasta.
Jos matkustaja ei tee yhteistyötä turvatarkastajan kanssa, avuksi kutsutaan esimies. Jos tilanne äityy pahaksi, paikalla on pian poliisi.
Virkavalta saapuu myös, kun matkatavaroista löytyy jotain erityisen vaarallista. Metsästyskauden huomaa lentoasemalla siitä, että matkatavaroista löytyy luoteja ja patruunoita, jotka ovat jääneet laukun pohjalle vahingossa. Silloin poliisi tarkistaa aseenkantoluvat ja vie luodit mennessään.
– Aina ihmiset eivät suostu luovuttamaan perintöveitsiä tai viinapulloja.
Tärkeimmät työvälineet löytyvät päästä
Turvatarkastajan pitää tietää, milloin on aika pyytää paikalle esimies tai poliisi. Työ vaatii myös itsenäistä ajattelua. Ihmisten kanssa on tultava toimeen, Toni Korlee korostaa.
– Pitää olla sanavalmis, se on tärkeintä. Hyvä tarkastaja pystyy tekemään nopeasti ratkaisuja ja kysymään apua. Ei ole ohjetta, joka kattaa kokonaan meidän duunin. Mikään ei ole niin helppoa, kuin voisi kuvitella. Paitsi että veitsiä ei saa viedä koneeseen.
Turvatarkastajan peruspäivä alkaa aamuviideltä ja päättyy 12 tuntia myöhemmin. Korleelle se sopii. Paras työetu on vastassa joka päivä.
– Työkaverit, työyhteisö, joka diggaa olla täällä töissä. Ja onhan lentoasema nyt Suomen paras paikka olla töissä. Vai keksikkö äkkiä paremman?
Juttua muokattu 28. maaliskuuta 2019 kello 8.44: korjattu Toni Korleen luottamustehtävää. Korlee on varapääluottamusmies, ei varaluottamusmies.