JHL:n jäsenet ovat voimalla mukana valtion työnseisauksessa, johon osallistuu muun muassa vanginvartijoita, Valtiokonttorin henkilökuntaa, tietotekniikan ammattilaisia ja poliiseja.
Vantaan vankilan portilla on hiljaista tiistaiaamuna, ja niin tulee olemaan myös keskiviikkona. Edes postin jakeluauto ei pääse vankilan alueelle, vaan lakkovahdit pyytävät kuljettajaa palaamaan torstaina.
Lakkovahdit ovat asettuneet rauhallisesti asemiinsa. Vantaan ja Hämeenlinnan vankilat hiljenevät valtion ensimmäisessä lakkoaallossa 15.–16. huhtikuuta. Portin ja muurien sisäpuolella työt jatkuvat vain henkeä ja terveyttä uhkaavien tilanteiden varalta. Käytännössä kaikki muu kuin välttämätön suojelutyö on pysähdyksissä.
– Tunnelma on hyvä ja odottava, kertoo Tommi Kiiala, Vankilavirkailijain liiton VVL:n varapuheenjohtaja.
Vangit eivät pääse ulkoilemaan, soittamaan puheluita tai edes tupakalle. Ainoastaan ruuan jakelu neljästi päivässä ja kiireellinen terveydenhuolto hoidetaan.
Vahdeilla on yllään eri liittojen lakkoliivejä, mutta he ovat yhteisellä asialla.
– Ihan yleisen linjan mukaisia korotuksia haemme. Se on kohtuullista – ja vähintä, mitä voi odottaa, rikosseuraamusesimies Johanna Virtanen painottaa.
Palkankorotusten niin kutsutuksi yleiseksi linjaksi on muodostunut 7,8 prosenttia. Palkansaajajärjestöt hakevat valtiolla työskenteleville tämän yleisen linjan mukaista palkankorotusta.
Muurien sisäpuolella ovat suojelutyöhön määrätyt kollegat, joita lakossa olevat eivät unohda kiittää.
– Iso arvostus niille, jotka ovat nyt sisällä hoitamassa välttämättömät tehtävät. Ilman heitä tämä ei olisi mahdollista, Virtanen mainitsee.
Lue lisää: Vanginvartija Vesagh Jaberi paljastaa, mikä on hänen tärkein taitonsa
Vastuu ja työmäärä kasvaneet valtavasti
Välivuotta oikeustieteen opinnoista pitävä Derin Gomeyi on työskennellyt kymmenisen kuukautta vanginvartijana Vantaalla. Hän kertoo, että vanginvartijana pääsee tutustumaan rikosseuraamustyöhön syvällisesti. Työ on rikastuttava kokemus jatko-opintoja ajatellen.
Mutta työ on myös muuttunut.
– Vastuu ja työmäärä ovat kasvaneet valtavasti jo tämän vajaan vuoden aikana. Eikä suunta ole ollut parempaan, Gomeyi kertoo.
Aamun lakkorinkiin kokoontuneet voivat vain nyökytellä toisillensa – huoli ja toiveet ovat jokaisella samat. Työn vaativuus, vaarallisuus ja määrä ovat kasvaneet, mutta palkka ja arvostus eivät ole pysyneet mukana.
Johanna Virtanen ja Derin Gomeyi pohtivat yhdessä, millaisia riskejä liian vähälukuinen henkilöstö vankilassa aiheuttaa.
– Jokainen vuoro voi tuoda eteen jotain ennakoimatonta ja tilanne voi muuttua sekunneissa, Gomeyi kuvailee.
Turvallisuus vankilassa koskee niin henkilökuntaa kuin vankeja. Siihen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka monta ammattilaista on paikalla – ja se, millaisilla ehdoilla he työskentelevät.
”Emme kuulu palkkakuoppaan”
Lakkoon oli pakko mennä, sillä muut keinot oli käytetty loppuun, painottavat Vankilavirkailijain liiton Vantaan osaston puheenjohtaja Miika Ylitalo ja luottamusmies Jan-Erik Grönqvist.
– Tähän pisteeseen päädyttiin, koska työnantaja itse vetäytyi neuvottelupöydästä, Ylitalo sanoo.
Palkankorotusprosentit nähdään keskeiseksi kysymykseksi. Samoin tunne oikeudenmukaisuudesta.
– Emme tietenkään halua jäädä palkkakuoppaan, emmekä sinne kuulu, Grönqvist toteaa.
– Ei enää kelpaa meille, että pitäisi vielä tästä palkkatasosta lähteä kirimään.
Petri Kauppi, Valtorin pääluottamusmies
– Ei mitään ylimitoitettua. Haluamme yleisen linjan mukaiset korotukset eli saman kuin muut. Ei enempää, mutta ei myöskään vähempää, jatkaa Ylitalo.
Vankilavirkailijain liiton VVL:n hallituksen puheenjohtaja ja pääluottamusmies Seija Mäenpää korostaa työtaistelun ainutlaatuisuutta.
– Tällaista ei ole nähty sitten 80-luvun. Tuskin esimerkiksi Vantaan vankilassa kukaan vanginvartijoista on ollut lakossa aiemmin.
Grönqvist aloitti vartijana yli 30 vuotta sitten. Hän sanoo, että työn vaativuus, vaarallisuus ja vastuu ovat kasvaneet rajusti – mutta arvostus ei ole noussut.
– Tänä päivänä kohdataan aggressiivisia ja arvaamattomia asiakkaita, joihin päihteet ja jengiytyminen ovat vaikuttaneet eri tavalla. Turvallisuustilanne on pysyvästi muuttunut, hän kuvailee.
Sekä Grönqvist että Ylitalo nostavat esiin myös alan vetovoimaongelman.
– Valtio ei tässä tilanteessa anna työnantajana sellaista kuvaa, joka houkuttelisi alalle uusia tekijöitä tai sitouttaisi vanhoja.
Vankilat ovat tupaten täynnä, mutta uusia työntekijöitä ei saada. Paineet kaatuvat yhä enemmän nykyisen henkilöstön niskaan.
– Tämä ei ole kestävää, Ylitalo kiteyttää.
”Valtion työntekijöitä on kuritettu riittämiin”
Lakkovahdit saapuivat heti aamusta myös Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin edustalle Helsingin Sörnäisiin. Pääluottamusmies Petri Kauppi saapui päivystämään jo puoli seitsemältä. Ensimmäisenä aamuna työtaistelu puri hyvin, Kauppi kertoo.
– Ihmisiä on töissä hyvin vähän tässä Helsingin toimipisteellä. Vaikuttaa siltä, että lakkoon on jäänyt myös niitä, jotka eivät ole järjestäytyneet mihinkään liittoon.
Lakkovalmiutta selittää se, että hallituksen säästölinja on iskenyt valtioon jo ennen sopimusneuvotteluita. Valtorissa käytiin aivan äskettäin yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut tulivat päätökseen 15. tammikuuta, ja niiden perustella irtisanotaan jopa 138 ihmistä.
– Työnantajaleiriin voi laittaa terveisiä, että valtion työntekijöitä on kuritettu ja säästetty ihan riittämiin. Kyllähän meille kuuluu se, mikä on yleinen taso.
Katso Instagram-videolta, mitä mieltä Petri Kauppi on valtion työntekijöiden tilanteesta:
Kaupin mukaan valtion työntekijät ovat hänen alallaan jo nyt jääneet jälkeen yksityisen sektorin palkoista.
– Ei enää kelpaa meille, että pitäisi vielä tästä palkkatasosta lähteä kirimään.
Kireä työmarkkinatilanne on herättänyt ihmiset siihen, että ammattiliittoon kannattaa kuulua, Kauppi kertoo. Hänen mukaansa JHL:n jäseneksi on liittynyt noin kymmenkunta Valtorin työntekijää sen jälkeen, kun valtion työtaistelut alkoivat maaliskuussa.
Lakkoilu jatkuu, jos sopua ei synny
Työmarkkinariitaa on yritetty ratkoa myös valtakunnansovittelijan johdolla. Viimeisin sovittelukerta oli sunnuntaina 13. huhtikuuta. Sovintoesitys ei ratkaissut tilannetta, koska palkankorotukset olivat yhä liian matalalla. Sovittelija tarjosi korotuksiksi yhteensä 7,1 prosenttia kolmelle vuodelle.
JHL ja muut ammattiliitot ovat valmiita jatkamaan työtaistelua palkkojensa puolesta. Toinen lakko on 22.–24. huhtikuuta, jos valtion palkankorotuksista ei synny sopua ennen sitä. Silloin lakossa on muun muassa poliisin ja Tullin henkilökuntaa.
Myös Valtorin henkilökuntaa on mukana toisessa lakossa, tällä kertaa Rovaniemen toimipisteessä.
– Kyllä mulla sellainen käsitys on, että nää kortit katotaan loppuun asti. Kyllä halukkuutta työtaisteluun on, sanoo pääluottamusmies Petri Kauppi.