Jyväskylän kaupunginsairaalan osastonsihteerit peräävät palkkasaatavia oikeusteitse työnantajaltaan. Myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä valmistellaan palkkasaatavien riitauttamista. Mistä on oikein kyse?
Kolme JHL:läistä Jyväkylän kaupunginsairaalan osastonsihteeriä perii oikeusteitse työaikamuodon muutoksesta aiheutuneita palkkasaatavia työnantajaltaan. Yksi heistä on Lotta Roiha.
– Joukkovoimaa tarvitaan. Meitä osastonsihteereitä on kaikkiaan yhdeksän, ja haluan omalta osaltani tukea kollegoita, koska olemme mielestämme oikeutettuja korvauksiin, hän perustelee.
Erimielisyys juontaa vuoteen 2015, jolloin muodollinen jaksotyöaika poistui yleisestä kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Sen seurauksena muutamat kunnat siirsivät työntekijöitä, muun muassa osastonsihteereitä, yleistyöaikaan.
Muutoksen takia potilasosastoilla työskentelevien jyväskyläläisten osastonsihteerien viikkotyöaika piteni 36,25 tunnista (36 t ja 15 min) keskimäärin 38,25 tuntiin. Samalla ruokatunti määrättiin pidettäväksi työntekijän omalla ajalla, eli se lisäsi työhönsidonnaisuutta 2,5 tunnilla viikossa. Vuonna 2016 solmittiin kiky-sopimus, joka pidensi viikkotyöaikaa edelleen puolella tunnilla.
– Muutosten jälkeen työpäivä venyi yli kahdeksaan tuntiin. Se tuntui pitkältä ja lisäsi kuormitusta, sanoo Roiha.
Yleistyöaikaan siirryttäessä osastonsihteereillä ei ollut liukuvaa työaikaa, vaan työt alkoivat joko 7.45 tai kello 8 ja päättyivät kello 16 tai kello 16.15.
Pitkä päivä kävi voimille
Varsin nopeasti työpäivän pituus alkoi Roihan mukaan käydä osastonsihteerien voimille.
– Työ oli kiireistä lääkärisaneluiden purkua, asiakkaiden laboratorio- ja röntgenaikojen varausta, epikriisien postitusta ja muuta toimistotyötä, joka täytyi tehdä ajallaan. Vaikka sinnittelimme minkä pystyimme, alkoi työpäivän pituus verottaa jaksamista, hän kertoo.
Osastonsihteerit ehdottivat työnantajalle liukuman käyttöönottoa, työaikapankkia ja muita joustoja, jotka olisivat parantaneet henkilöstön jaksamista.
Henkilöstö ehdotti työaikajoustoja – työnantajalta jyrkkä ei.
– Liukuva työaika olisi myös tehostanut työtä, sillä osa sihteereistä olisi voinut aloittaa työt aikaisemmin ja osa taas myöhemmin ja jatkaa sitten vastaavasti pidempään. Silloin työpanos olisi voitu optimoida kulloisenkin työtilanteen mukaan.
Työnantajan vastaus kaikkiin henkilöstön ehdotuksiin oli kielteinen, eikä sairaalan silloinen palvelupäällikkö ollut halukas edes kokeilemaan niitä.
Tuomio muutti suunnan
Vuonna 2019 osastonsihteereitä edustavat ammattiliitot kantelivat virheellisenä pitämästään kv-tessin tulkinnasta työtuomioistuimeen. Kanteessa olivat mukana Julkisen alan unioni JAU, johon JHL kuuluu, sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo (nykyinen Sote ry).
Järjestöt vaativat, että työtuomioistuin vahvistaa osastonsihteerien työaikamuodoksi toimistotyöajan. Lisäksi ne vaativat, että tuomioistuin määrää sekä Jyväskylän kaupungin että KT Kuntatyönantajat hyvityssakkoon – ensin mainitun kv-tessin määräyksen rikkomisesta ja jälkimmäisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Työtuomioistuin vahvisti osastonsihteerien työaikamuodoksi toimistotyöajan.
Järjestöt perustelivat vaatimustaan sillä, että osastonsihteerien työ on toimistotyötä ja vastaa sisällöltään hallinnon sihteerien ja palvelusihteerien tehtäväkuvaa. Niiden mielestä työnantaja ei voinut valita työaikamuotoa pelkän työnjohto-oikeuden perusteella, vaan sen tulisi määräytyä työn luonteen ja laadun mukaan.
Työtuomioistuin antoi työntekijöiden kannalta myönteiset ratkaisut vuosina 2019 ja 2020 ja vahvisti osastonsihteerien työaikamuodoksi toimistotyöajan. Hyvityssakkoja se ei asian tulkinnanvaraisuuden takia määrännyt mutta velvoitti Jyväskylän kaupungin ja KT Kuntatyönantajat maksamaan ammattiliittojen oikeudenkäyntikulut.
Työtuomioistuien päätöksen jälkeen KT Kuntatyönantajat ohjeisti kunnat ja kuntayhtymät siirtämään osastonsihteerit toimistotyöaikaan.
Ratkaisu haetaan käräjiltä
Loppu hyvin, kaikki hyvin? Ei ihan, sillä Jyväskylän kaupunki on kieltäytynyt maksamasta osastonsihteereille palkkaa niistä ylimääräisistä tunneista, joita he olivat tehneet työtuomioistuimen ratkaisua odottaessaan.
– Kaupunki tulkitsee, että työtuomioistuimen päätöstä sovelletaan eteenpäin, eikä takautuvasti työaikamuodon muuttamisesta lähtien, kertoo JHL:n paikalllinen pääluottamusmies Hannu Tuderus.
JHL:n laskelmien mukaan tehdyistä töistä on kertynyt noin tuhannen euron palkkasaatava vuotta kohden.
– Olisimme halunneet neuvotella saatavasta paikallisesti, mutta kaupunki ei pitänyt sitä tarpeellisena. Niinpä asia riitautettiin ja vietiin joulun edellä Keski-Suomen käräjäoikeuden ratkaistavaksi, kertoo Tuderus.
Vastaavanlainen erimielisyys palkkasaatavista muhii myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.
Jyväskylän lisäksi ainakin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on soveltanut osastonsihteereihin yleistyöaikaa toimistotyöajan sijasta. Siellä asia koskee viittätoista JHL:n jäsentä.
– Selvittelemme parhaillaan asiaa ja harkitsemme sen viemistä oikeusistuimen ratkaistavaksi, kertoo sairaanhoitopiirin pääluottamusmies Reijo Keski-Hynnilä.
Asian jatkokäsittely etenee liiton edunvalvontaketjun mukaisesti, ja riitauttaminen edellyttää JHL:n sääntöjen mukaista oikeusapumenettelyä.
Kumpaa lakia noudatetaan?
Lopputuloksen kannalta asia on kimurantti, sillä on epävarmaa, mitä saatavien vanhenemissääntöä käräjäoikeus aikoo noudattaa.
Työaikalain mukaan kanne vanhenee, jos sitä ei työsuhteen jatkuessa nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Työsopimuslain mukainen kanneaika työsuhteen edelleen jatkuessa on viisi vuotta ja työsuhteen päätyttyä kaksi vuotta.
– Tuorein korkeimman oikeuden ratkaisu liittyy ns. SOS Lapsikylä-juttuun, jossa sovellettiin työaikalakia. Mikäli se on ratkaisun pohjana, ovat ennen vuotta 2019 syntyneet saatavat ehtineet vanhentua, sanoo JHL:n vastaava sopimusasiantuntija Minna Pirttijärvi.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Milloin palkkasaatava vanhenee?
Ei rahan kiilto silmissä
JHL:n jyväskyläläiset osastonsihteerit eivät ole jättäneet kannetta rahan kiilto silmissä vaan enemmän periaatteesta.
– Kyse ei todellakaan ole kymmenistä tuhansista euroista vaan enimmilläänkin muutamasta tuhannesta, sanoo Lotta Roiha.
Jos kaupunki olisi ollut jokunen vuosi sitten halukas neuvottelemaan jaksamista tukevista työaikajoustoista henkilöstön kanssa, osastonsihteerit olisivat saattaneet tyytyä siihen, eivätkä peräisi palkkasaatavia oikeusteitse.
– Työnantajan eduksi on kuitenkin sanottava, että nykyisen palvelupäällikön aikana valmiutta neuvotella on löytynyt. Samalla kun runsas vuosi sitten siirryimme noudattamaan toimistotyöaikaa, otettiin käyttöön myös liukuva työaika, hän kertoo.
Lyhyempi työpäivä ja liukumat ovat parantaneet osastonsihteerien työhyvinvointia ja tehostaneet työtä.
– Nyt voimme tehdä käsillä olevan työn loppuun, eivätkä hanskat putoa tiskiin sillä kellonlyömällä, kun työaika virallisesti päättyy, hän sanoo.