Lähes joka kolmas koulunkäynninohjaaja on ainakin osan kesästä lomautettuna. JHL:läisen Anu Kujalan ja muiden oululaisten koulukäynninohjaajien työt eivät pääty suvivirteen, vaan kouluilta, kesäleireiltä ja erityislasten päivätoiminnasta löytyy korvaavaa työtä koulujen loma-ajaksi.
Oululaisen koulunkäynninohjaajan Anu Kujalan kesä kuluu Jäälin koulun kaappeja järjestellen, papereita silputen, hernepusseja ommellen ja seuraavan lukuvuoden oppimateriaaleja valmistaen.
– Oppimisympäristöstä huolehtiminen kuuluu ohjaajan työnkuvaan. Oikein nautin, kun saan omaan tahtiin järjestellä kaappeja ja laittaa paikkoja kuntoon syksyä varten. Työtä riittää: Usein opettajilla on niin kiire kesälaitumelle, että kahvikupitkin ovat unohtuneet opettajanhuoneen pöydälle, hän nauraa.
Myös kyläpäivät työllistävät Kujalaa ja muita oululaisia ohjaajia pariksi viikoksi kesäisin. Kyläpäivissä on kyse useilla eri kouluilla järjestettävästä, 7-12-vuotiaille tarkoitetusta ohjatusta toiminnasta lukuvuoden päätyttyä.
– Monien lasten vanhempien lomat alkavat vasta myöhemmin kesällä, ja lapset tarvitsevat sinä aikana puuhaa ja yhteistä tekemistä. Laivakankaan koululla meitä on 5-6 ohjaajan porukka, mietimme teeman ennakkoon ja rakennamme ohjelman sen varaan. Lisäksi lapset saavat joka päivä lämpimän aterian ja välipalan, Kujala kertoo.
Oulussa töitä liki kaikille
Oulun kaupungin palveluksessa on 420 koulunkäynninohjaaja, joista 291 vakituista ja 129 määräaikaista.
Lähes kaikki vakituiset ohjaajat työllistyivät viime kesänä ainakin joksikin aikaa. Opetusmateriaalin vastaanotto, lajittelu ja muut lukuvuoden valmisteluun liittyvät tehtävät työllistivät noin 70. Lisäksi nuorisotoimen päiväleireillä, retkillä ja liikennepuistossa työskenteli noin 30 ohjaajaa.
Eniten oululaisia ohjaajia työllisti kuitenkin erityislasten ympärivuotinen päivätoiminta.
– Kehitysvammaisten lasten kokopäivätoimintaan osallistui viime vuonna 190 ohjaajaa. Työpätkät vaihtelivat yhdestä neljään viikkoon, kertoo Oulun henkilöstöpäällikkö Minna Pohjola.
Pohjolan mielestä on mahtavaa, että henkilöstö uskaltaa ylittää ammattikunta- ja tehtävärajoja ja on valmis oppimaan uutta.
– Tarkastelen asiaa osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Ohjaajilla on mahdollisuus hyödyntää omaa osaamistaan ja oppia samalla uutta. Siitä hyötyvät kaikki, niin ohjaaja kuin Oulu työnantajana.
Lisäksi hän uskoo vaihtelun virkistävän.
– Väliaikainen pistäytyminen eri työympäristössä ja hiukan erilaisessa työssä auttaa jaksamaan haastavassa ja aika-ajoin kuormittavassa työssä lukuvuoden aikana.
Myös tulevana kesänä Oulu pystyy työllistämään saman määrän ohjaajia kuin viime kesänä, joten lomautuksiin ei tarvitse turvautua. Myös vakituisille koulunkäynninohjaajille, joiden työsopimuksessa on maininta töiden ja palkanmaksun keskeytyksestä koulun loma-aikoina, pyritään löytämään korvaavaa työtä kesäksi.
Lumijoella melko hyvä tilanne
Koulunkäynninohjaaja Anu Kujala Oulusta.
Anu Kujala kuuluu Oulun ja Kainuun seudun koulunkäynninohjaajien ammattialaverkostoon, joka on kartoittanut omatoimisesti kesätyövaihtoehtoja alueellaan. Oulun lisäksi verkostoon kuuluu jäseniä Hailuodosta, Kajaanista, Kalajoelta, Kempeleestä, Lumijoelta, Pyhännästä, Raahesta, Siikajoelta, Sotkamosta ja Tyrnävältä.
– Koulunkäynninohjaajan työ ei ole kausiluonteista, sillä kesälläkin on paljon sellaista työtä, johon ohjaajat kykenevät ja voivat tarttua. Kuitenkin moni työnantaja ajattelee pääsevänsä helpommalla lomauttamalla meidät, hän harmittelee.
Verkoston kokoamien tietojen mukaan korvaavan työn löytäminen onnistui viime kesänä hyvin Lumijoella, jossa kaikki vakituiset ohjaajat työllistyivät muutamiksi viikoiksi. Tosin lyhyitä lomautuksiakin oli.
– Myös Kalajoen ohjaajista työllistyi suurin osa, yhteensä 22. Siellä ohjaajat työskentelivät päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien kesätuuraajina sekä vammaispalveluiden kesäkerhojen ohjaajina ja henkilökohtaisina avustajina. Lisäksi töitä löytyi lasten ja nuorten leiriohjaajina ja leikkikenttätoiminnasta, Kujala kertoo.
Siikajoella otettiin yhden ohjaajan aloitteesta käyttöön Opetushallituksen myöntämät kerhorahat ja järjestettiin niillä kesäkerho lapsille.
– Perheille maksutonta kerhoa oli neljä tuntia päivässä. Ohjaaja haki palkatonta vapaata varsinaisesta työstään aamupäiviksi ja hänelle maksettiin kerhotunneista palkkio. Kerhoajan jälkeen oli järjestelytehtäviä koululla, Kujala kertoo.
Kujala epäilee, että monessa kunnassa jäävät Opetushallituksen kouluille myöntämät kerhorahat käyttämättä.
– Tässä olisi ilmainen vinkki niiden hyödyntämiseen!
Lomautus vasta viimeinen vaihtoehto
Myös työsopimuslaki velvoittaa työnantajan tarjoamaan lisätyötä sen palveluksessa oleville osa-aikaisille työntekijöille. JHL:n jäsenistä tuo velvoite koskee etenkin koulunkäynninohjaajia ja -avustajia, jotka tekevät usein vajaata, noin 20-24 tunnin työviikkoa.
Työllistämisvelvoitteen piirissä ovat myös ne täyttä työaikaa tekevät, joiden työsopimuksessa on maininta työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä koulujen loma-aikana.
JHL:n sopimustoimitsija Marja Lehtonen
– Jos korvaavaa työtä ei ole, he ovat omavastuuajan jälkeen oikeutettuja työttömyyspäivärahaan aivan kuten työantajan lomauttamat, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Marja Lehtonen.
Jo vuoden alussa työnantajien tulisi kartoittaa kaikki ohjaajille soveltuvat tehtävät, joita kunnassa on kesän aikana tarjolla.
– Lain mukaan ei riitä, että työnantaja kehottaa ohjaajia aktiivisuuteen ja hakemaan itse korvaava työtä joko sivistystoimesta tai jostain muusta hallintokunnasta. Vastuuta ei voi jättää yksittäisen työntekijän harteille, vaan työnantajan on tarjottava osa-aikaisille työtä, Lehtonen painottaa.
Käytännössä kesätöiden kartoittamiseen ja tarjoamiseen liittyvät toimintatavat vaihtelevat kunnasta toiseen. Marja Lehtosen mielestä on tärkeintä, että kunnat eivät turvaudu lomautusilmoituksen kirjoittamiseen helpoimpana vaihtoehtona.