Monissa kunta-ammateissa työmäärä ylittää sietokyvyn

Entistä suurempi osa kunta-alan työntekijöistä uskoo jaksavansa työssään eläkeikään asti. Silti useissa ammateissa työmäärä on kasvanut yli sietokyvyn. Tulokset perustuvat uusimpaan Kunta10-tutkimukseen, jossa on seurattu kunta-alalla työskentelevien työhyvinvointia vuodesta 1997 lähtien.

Kunta10-tutkimus julkistettiin tänään 19.1.2017 ja sen tiedot koottiin viime vuonna. Tutkimuksessa oli mukana Helsingin sekä kymmenen muun kunnan ja kaupungin työntekijät, joista yli 65 000 (72 prosenttia) vastasi.

Tutkimuksen myönteisiin tuloksiin kuuluu se, että 75,2 prosenttia vastaajista uskoi jaksavansa työssä eläkeikään saakka. Vuonna 2014 määrä oli 74,1 prosenttia.

Tosin lähihoitajista eläkeikään arveli jaksavansa vain 61 prosenttia ja kodinhoitajista 66 prosenttia.

Myös esimiehiltä saatu tuki oli vastaajien mielestä jonkin verran lisääntynyt ja johtaminen koettiin muutenkin aiempaa oikeudenmukaisemmaksi. Myönteinen kehitys johtuu Kunta10-tutkimuksen johtaja Tuula Oksasen mukaan siitä, että kunnissa on kiinnitetty huomiota johtamiseen ja koulutettu esimiehiä aiempaa enemmän.

Työmäärä kasvanut yli sietokyvyn

kuvassa kaksi miestä puhdistaa raitiotiekiskoja lumesta
Raiteiden puhdistus lumesta kuuluu Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran tehtäviin.

Vähemmän mairitteleviin tuloksiin kuuluu se, että keskimäärin 39 prosenttia vastaajista koki työmäärän kasvaneen yli oman sietokyvyn.

Luokanopettajista tätä mieltä oli peräti 53 prosenttia, lähihoitajista puolet, sosiaalityöntekijöistä liki saman verran, sairaanhoitajista 47 prosenttia, lääkäreistä ja psykologeista 45, lastentarhanopettajista 43, kodinhoitajista 41 ja puistotyöntekijöistä 40 prosenttia.

Asteikon toisessa päässä olivat perhepäivähoitajat. Heistä 15 prosenttia koki työmäärän kasvaneen yli sietokyvyn. Kuljettajista näin koki 18 prosenttia, koulunkäynninohjaajista 20, palomiehistä 22, rakennus- ja korjaustyöntekijöistä 23 ja kiinteistönhoitajista 26 prosenttia.

Vaikutusmahdollisuudet edelleen vähäiset

Tutkimuksen mukaan työssä tapahtuneet muutokset ovat parin viime vuoden aikana lisääntyneet. Lisäksi melkein 43 prosenttia vastaajista koki, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa muutoksiin.

Vähiten työssä tapahtuviin muutoksiin voivat mielestään vaikuttaa palomiehet ja vartijat. Heistä tätä mieltä oli peräti 67 prosenttia.

Seuraavaksi vähiten vaikutusmahdollisuuksia oli kuljettajilla (64 prosenttia), hammashoitajilla (61 prosenttia), kodinhoitajilla (60 prosenttia), lähihoitajilla (59 prosenttia), osastosihteereillä ja keittiöapulaisilla (56 prosenttia), sairaanhoitajilla (55 prosenttia) sekä rakennus- ja korjaustyöntekijöillä ja sosiaali- ja toimistotyöntekijöillä (50 prosenttia).

Eniten vaikutusmahdollisuuksia oli johtajilla  sekä opetus- ja sosiaalialan esimiehillä, luokanopettajilla, yli- ja osastonhoitajilla, teknisillä erityisasiantuntijoilla, lehtoreilla, kirjastonhoitajilla, lastentarhanopettajilla ja lääkäreillä.