Oulun yliopiston yt-neuvottelut venyvät
– vaarassa työpaikat ja tutkimus

Oulun yliopiston JHL:läisten pääluottamusmies Matti Polojärvi pelkää, että yliopisto vaarantaa opetuksensa ja tutkimuksensa tulevaisuuden vähentämällä väkeä juuri nyt, kun sitä pitäisi lisätä.

Oulun yliopiston tammikuussa alkaneet yt-neuvottelut ovat venyneet. Viivästystä on aiheuttanut neuvottelujen tausta-aineiston laajuus, sillä yliopisto on paraikaa uusimassa omaa palvelurakennettaan. Yliopiston JHL:läisten pääluottamusmiehen Matti Polojärven mukaan ratkaisuun saatetaan päästä maaliskuun lopussa, mutta neuvottelut voivat venyä siitäkin.

Käynnissä olevat yt-neuvottelut koskevat noin 900 työntekijää – yliopiston koko henkilökuntaa opetus- ja tutkimushenkilöstöä lukuun ottamatta. Työnantajan tavoitteena on vähentää henkilöstökuluja noin 70 henkilötyövuoden osalta, mikä voi osa-aikaiset huomioiden tarkoittaa jopa 100 työntekijän irtisanomista.

– Kovasti yritämme sitä lukua saada alaspäin. Kaikki henkilöstöjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että leikkauksille ei ole taloudellista tarvetta. Työnantaja tuntuu kuitenkin hyvin määrätietoisesti haluavan henkilöstövähennyksiä, pääluottamusmies Polojärvi sanoo.

Yliopisto tekee voittoa

JHL:llä on Oulun yliopiston ja siihen kuuluvan Sodankylän observatorion työntekijöiden keskuudessa noin 120 jäsentä. Suurin osa heistä työskentelee taloushallinnossa, opintohallinnossa, laboratorioissa sekä virastomestareina. Polojärven mukaan vielä ei ole tietoa siitä, mihin tehtäviin mahdolliset irtisanomiset kohdistuisivat.

– Mutta kyllä meillä on pelko, että se nimenomaan tukitehtävissä oleviin henkilöihin kohdistuu – JHL:n ja Pardian jäseniin, ei niinkään jukolaisiin, Matti Polojärvi arvio.

Oulun yliopiston edelliset yt-neuvottelut käytiin vuosina 2010 ja 2014. Yliopisto on perustellut noin kolmen miljoonan euron säästötarvetta sen valtiontukien vastaavankokoisella leikkauksella. JHL on arvostellut yliopiston ratkaisua, koska yliopiston tulos on kuitenkin ollut viime vuosina selvästi plussan puolella: vuonna 2014 ylijäämää kertyi 3,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 lähes 12 miljoonaa euroa.

Häviääkö eläköityvien tietotaito?

Polojärven mukaan uhatut henkilöstövähennykset heikentävät yliopiston opetusta ja tutkimusta ja siten tuloksentekokykyä. Hänen mukaansa työnantaja luottaa liiaksi siihen, että palvelujen digitalisaatio ja uudet käyttöjärjestelmät muuttaisivat henkilöstön tarvetta.

– Jos tukihenkilöstöä vähennetään lähes sata, opettajat joutuvat tekemään itse yhä enemmän opintohallinnon sihteerien töitä ja taloushallinnon tilauksia sun muuta. Se kaikki on pois opetuksen kehittämisestä ja nimenomaan lähiopetuksesta. Jos taas tutkimuspuolella tutkijat joutuvat tekemään laboratoriopuolen tukihenkilöstön tehtäviä, se hidastaa tutkimustyötä, Polojärvi sanoo.

Hän muistuttaa, että tukihenkilöstöllä on osaamista, jota tutkijoilla ei välttämättä ole. Esimerkiksi yliopiston eri tutkimuslaitteet ovat Polojärven mukaan tähän asti olleet hyvin paljon vain tukihenkilöstön käyttämiä ja ylläpitämiä.

– Kaikki meillä ovat näistä neuvotteluista huolissaan. Uuden yliopistolain voimaantultua vuonna 2010 meiltä on lähtenyt eläköitymisten ja irtisanomisten kautta noin neljä–viisisataa työntekijää, Polojärvi sanoo.

Hänen mukaansa tukihenkilöstön määrä on jo nyt vedetty liian alas. Lisähaastetta aiheuttaa, että yliopistolta eläköityy vajaat 50 työntekijää joka vuosi.

– Heille on kertynyt runsaasti osaamista ja tietämistä, jota ei luennoilta tai oppikirjoista löydä. Nyt pitäisi pikemminkin ottaa taloon uutta nuorta väkeä oppimaan heiltä nämä asiat kisälliperiaatteella, ennen kuin se tieto katoaa talosta kokonaan, Polojärvi arvioi.