Moni joutuu sukkuloimaan pätkä-, silppu- ja muun palkkatyön, toimeksiantosuhteiden ja ajoittaisen työttömyyden muodostamassa hetteikössä. Pelastusrengas ensihätään löytyy itsensätyöllistäjien verkkosivustolta, jossa myös JHL on mukana.
Heitä on jo 185 000, itsensätyöllistäjiä nimittäin. Ryhmä on hajanainen, ja yhteistä heille on oikeastaan vain se, että toimeentulo koostuu useista eri lähteistä, esimerkiksi pätkä- ja silpputöistä, vuokratyöstä sekä erilaisista toimeksiantoina suoritetuista töistä. Usein itsensätyöllistäjän arkeen kuuluu myös eri pituisia työttömyysjaksoja.
Tilastokeskuksen tutkimuksen (2013) mukaan huomattava osa itsensätyöllistäjistä toimii palvelualoilla sekä hoito- ja hoiva-ammateissa. Itsensätyöllistäjiä löytyy runsaasti myös viestintäalalta sekä apurahoin toteutetusta tutkimustyöstä.
Samaisen Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan noin viidennes itsensätyöllistäjistä on ”pakkoyrittäjiä”, eli joutunut vasten tahtoaan itsensätyöllistäjäksi, koska palkkatyötä ei ole ollut tarjolla. Osa on omasta halustaan free lancereita, osalla on oma yritys tai toiminimi toimeksiantoja varten, mutta välillä he saattavat heittää lyhyttä tai pidempää keikkaa palkkatyösuhteessa.
JHL:n sopimustoimitsija Erika Matsson.
– JHL:ssä ilmiöön havahduttiin 2010-luvun alkupuolella. Työtä, joka oli aiemmin teetetty työsuhteessa, tarjottiinkin jäsenille toimeksiantona. Tekijä ei aina edes hahmottanut eroa, vaan huomasi vasta rahat saatuaan, ettei palkkiosta ollut pidätetty eläke- ja muita sosiaaliturvamaksuja, kertoo JHL:n sopimustoimitsija Erika Mattsson.
JHL:n työttömyyskassan johtajan Pasi Koskisen mukaan itsensätyöllistäjien määrän kasvu on pantu merkille myös kassassa.
– Eri työskentelymuotoja ei työttömyyskassassa erikseen tilastoida, ja siksi luotettavan rekisteritiedon saaminen on haaste. Vakuutettujen kokonaismäärään verrattuna itsensätyöllistäjien määrä on kuitenkin edelleen vähäinen, hän sanoo.
JHL:n jäsenkentästä itsensätyöllistäjiä löytyy hoito- ja hoiva-alan lisäksi erilaisista huolto- ja kunnossapitotehtävistä.
– Jos he tekevät huoltotöitä työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna sivutoimisina yrittäjinä, he voivat saada soviteltua päivärahaa, Koskinen kertoo.
Verkkosivusto palvelee itsensätyöllistäjiä
Ammattiliitot perustivat jo jokunen vuosi sitten epävirallisen itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmän, itsetin, pohtimaan ja edistämään itsensätyöllistäjien asemaa työelämässä ja lainsäädännössä. Erika Mattsson on JHL:n edustaja ryhmässä.
Itsensätyöllistäjän arki on usein toimeksiantojen, pätkä-
ja silpputyön ja työttömyysjaksojen vuorottelua.
Huhtikuun alussa 2017 avattiin verkkosivusto, itset.fi, johon on koottu itsensätyöllistäjien kannalta tärkeää, ajankohtaista ja kiinnostavaa tutkimus- ja muuta tietoa.
– Sivusto auttaa itsensätyöllistäjiä löytämään heille tärkeän tiedon yhdestä paikasta. Sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö on itsessäänkin monimutkaista, mutta itsensäsätyöllistäjien kohdalla se on erityisen mutkikasta, koska he toimivat yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa, sanoo Erika Mattsson.
Tänään 13.4. julkaistaan uusi Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas. Myös se löytyy sivustolta. Oppaaseen on koottu selkosuomeksi tietoa erilaisista työ- ja toimeksiantosuhteen eroista sekä itsensätyöllistäjän ja työsuhteisen eläketurvasta, vanhempainetuuksista, sairausvakuutuksista ja työttömyysturvasta.
Yhdistelmävakuutus työn alla
Käytännön ongelmiin itsensätyöllistäjä törmää esimerkiksi silloin, kun TE-toimisto evää häneltä oikeuden työttömyysturvaan, koska hänet tulkitaan yrittäjäksi, vaikka osa toimeentulosta olisi kertynyt tavallisesta palkkatyöstä.
Myös Työ- ja elinkeinoministeriössä on tiedostettu ongelma. Se teetti viime vuonna selvityksen itsensätyöllistäjien työttömyysturvan ja vakuutusjärjestelmän muutostarpeista.
Joulukuussa valmistuneen selvityksen yksi johtopäätös on kehittää yhdistelmävakuutus, joka helpottaisi liikkumista palkansaajan ja yrittäjän roolista toiseen.
– Lähtökohtana on, että kaikki työ, tekipä sitä perinteisessä palkkatyösuhteessa tai toimeksiantona, kerryttää sosiaaliturvaa ja työssäoloehtoa, jolloin itsensätyöllistäjän toimeentulosta tulee työttömyyden kohdatessa vakaampaa, selittää Mattsson.
Hyvässä lykyssä asiaa koskevat pykälät saadaan hiottua kuntoon jo tämän kevään ja alkukesän aikana, jolloin eduskunta pääsisi käsittelemään lakiehdotuksia syksyllä. Yhdistelmävakuutus tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2018.