Olen nuoruudesta asti unelmoinut käsityöläiseksi ryhtymisestä. Epäröin kuitenkin, olisiko minusta oikeasti siihen ja miten pärjäisimme taloudellisesti.
Viime syksynä päätin kaikesta huolimatta ryhtyä tuumasta toimeen. Otin opintovapaata ja aloitin käsityöartesaanin opinnot. Se on yksi elämäni parhaimmista päätöksistä.
Viime kuukausina olen oppinut todella paljon. Olen muun muassa ommellut juhlavaatteet itselleni, nyplännyt pitsiä ja tehnyt hatun huovuttamalla. Juuri nyt teen opinnäytetyötäni, jonka ideana on suunnitella ja valmistaa kangaslaukkuja kierrätysmateriaalista.
Mikään ei kuitenkaan voita mattojen kutomista. On käsittämättömän rentouttavaa tehdä vanhoista rääsyistä värikkäitä mattoja. Tähän saakka olen kutonut viisitoista kappaletta. En uskonut, että minusta löytyisi niin paljon sinnikkyyttä!
Opintovapaan aikana minusta on tullut nöyrempi ja kiltimpi. Olen alkanut elää nykyhetkessä ja saanut läheisemmät välit perheeseeni. On ihanaa tehdä jotain, josta todella pitää. Luulen sen myös säteilevän ympäristöön positiivisena energiana.
Ilman perheen tukea en olisi voinut toteuttaa unelmaani, Martina Nordin sanoo.
Opintovapaani loppuu ensi vuoden toukokuussa. Jos palaan työhöni kouluun, tuon mukanani paljon uusia käsityöideoita ja niiden toteutustapoja. Luulen, että tulen suhtautumaan asioihin rauhallisemmin ja vältän ottamasta stressiä sellaisesta, mikä ei kuuluu tehtävääni.
Mieluiten haluaisin olla kokopäiväinen käsityöläinen. Valitettavasti sillä on vaikea elättää itseään. Olen leikitellyt ajatuksella perustaa yritys vanhimman tyttäreni kanssa. Hän on myös artesaani ja täydennämme toisiamme hyvällä tavalla. Hän on perfektionisti ja minä haluan saada asioita nopeasti valmiiksi.
Yritän olla miettimättä tulevaisuutta kovin paljon ja nauttia siitä, miten hyvin kaikki on. Juuri nyt minulla ei ole kiire minnekään.