Metsälän säilöönottoyksikkö siirtyi vuoden 2018 alussa Helsingin kaupungilta Maahanmuuttoviraston alaisuuteen. – Henkilöstön kannalta siirtymä ei sujunut täysin kivuttomasti, kommentoi JHL:n pääluottamusmies Kai Suutari.
Kuvio meni lyhykäisyydessään seuraavasti: Valtio halusi keskittää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöönoton suoraan Maahanmuuttoviraston alaisuuteen. Joutsenon vastaanottoyksikkö kuului jo entuudestaan sen vastuulle, mutta Metsälän vastaanottokeskuksen yhteydessä toimivasta yksiköstä vastasi vuodenvaihteeseen asti Helsingin kaupunki.
Siirto olisi sujunut henkilöstön kannalta helpommin, jos siinä olisi noudatettu liikkeen luovutusta. Silloin yksikön 37 työntekijää olisivat siirtyneet kaupungilta valtion palvelukseen vanhoina työntekijöinä, jolloin palkat ja muut keskeiset palvelussuhteen ehdot olisivat säilyneet ennallaan sopimuskauden loppuun.
JHL:n pääluottamusmies Kai Suutari
Näin ei valtiovarain- ja sisäministeriön Eu-direktiiviä koskevan tulkinnan mukaan voitu menetellä, vaikka Oulun ja Joutsenon säilöönottoyksiköiden siirryttyä Maahanmuuttoviraston alaisuuteen vuonna 2016 liikkeen luovutusta noudatettiin.
Niinpä Metsälän yksikön henkilöstö joutui elämään epävarmuudessa syyskuussa käynnistyneistä yt-neuvotteluista lähtien.
– Vaihtoehtoina oli joko hakea valtion virkaa päästäkseen hoitamaan entistä työtä tai luottaa siihen, että Helsingin palvelussuhdeturva takaa korvaavan ja sopivan työpaikan kaupungilta. Tai vaihtoehtoisesti koulutuksen, joka turvaisi pääsyn uuteen työhön, pääluottamusmies Kai Suutari sanoo.
Siirtyneillä puolen vuoden koeaika
Metsälän yksikön ohjaajien, turvallisuusvalvojien, sairaanhoitajan ja osastosihteerin sekä johdon virat tulivat hakuun viime loka-marraskuussa. Kaikkiaan 18 yksikön entistä työntekijää tuli valituksi Maahanmuuttoviraston palvelukseen, heistä ohjaajia on 12 ja turvallisuusvalvojia kuusi. Yksikön johtoon valittiin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen turvallisuuspäällikkönä neljä vuotta toiminut Mikael Laurinkari.
Vaikka Metsälän virat ovat vakituisia, on Helsingin kaupungilta valtion leipiin siirtyneiden tulevaisuus Suutarin mukaan joiltain osin edelleen epävarma.
– Heidän on ensinnäkin läpäistävä Supon suppea henkilöturvallisuusselvitys. Uusina työntekijöinä heitä koskee myös puolen vuoden koeaika. Jos virkasuhde purkautuu koeajalla, he voivat palata kaupungin ja toimialan uudelleensijoituksen piiriin mutta ilman palkkatakuuta. Silloin kuukausiansio voi pudota jopa 15 prosenttia entiseen verrattuna.
Joitain yksikön entisiä työntekijöitä siirtyi kaupungin yksityismajoituspalvelupisteeseen joko vakituisesti tai määräajaksi. Loput 16 siirtyivät vuodenvaihteessa Helsingin uudelleensijoituksen piiriin, eli heille etsitään korvaavaa työtä kaupungilta.
– Joillekin kerrottiin, että työtä löytyy heti vuoden alussa, mutta vielä joulun ja uudenvuoden välipäivinä ei osattu kertoa, missä he arjen alkaessa tammikuussa aloittavat, ihmettelee Suutari.
Joidenkin uudelleensijoituspalaveri on vielä pitämättä, ja siinä vasta kartoitetaan tulevia työmahdollisuuksia kaupungilla.
– Kaikkineen tosi ikävä juttu. Maahanmuuttovirasto ei saanut virkahaussa kaikkia niitä osaajia, jotka olisi halunnut. Osa paikkoja hakeneista ei puolestaan tullut valituksi ja osa kipuilee edelleen epävarmuudessa, Suutari summaa.
Palkkausjärjestelmissä iso ero
Vaikka läheskään kaikki Metsälän säilöönottoyksikössä aiemmin työskennelleet eivät hakeneet Maahanmuuttoviraston palvelukseen, on yksikön johtaja Mikael Laurinkari tyytyväinen valittuun henkilökuntaan.
– Siirtyneet muodostavat henkilöstön rungon, sillä heille yksikön toiminta on entuudestaan tuttua. Vasta muutama päivä on takana, mutta yksikön operatiivinen toiminta on jatkunut häiriöttömästi, hän sanoo.
JHL:n sopimustoimitsija Jorma Viiala
Mistä entisen henkilöstön laimea kiinnostus hakea Maahanmuuttoviraston palvelukseen sitten johtui? Yhtenä syynä Kai Suutari ja JHL:n sopimustoimitsija Jorma Viiala pitävät palkkoja koskevaa epätietoisuutta.
– Kuntien ja valtion palkkausjärjestelmät ovat rakenteeltaan erilaisia. Valtiolla tehtäväkohtainen peruspalkka on usein pienempi kuin kunnissa, mutta henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosuus vastaavasti suurempi, noin 50 prosenttia peruspalkasta, selittää Jorma Viiala.
Tosin vain harvalla valtion virkamiehellä henkilökohtaisen palkan osuus nousee lähellekään 50 prosenttia. Maahanmuuttoviraston alaisuuteen siirtyneillä se on virkasuhteen alussa keskimäärin 20-22 prosenttia.
– Ohjaajien vaativuustaso määräytyy Maahanmuuttoviraston vaativuustaso 4:n mukaisesti, jolloin tehtäväkohtainen palkka on 1 855 euroa. Kun siihen lisätään henkilökohtainen palkanosuus, tulee ohjaajan kokonaispalkaksi 2 227 – 2 273 euroa, Mikael Laurinkari kertoo.
Turvallisuusvalvojien palkkaus määräytyy vaativuustaso 3:n mukaan, jolloin tehtäväkohtainen palkka on 1 751 euroa kuussa. Henkilökohtainen palkanosa mukaan luettuna vartijan kokonaispalkka on 2 102- 2146 euroa kuukaudessa.
Kun Metsälän yksikkö kuului vielä Helsingin kaupungille, oli esimerkiksi ohjaajan palkka noin 2 300 euroa kuussa. Lisäksi saatettiin maksaa henkilökohtaisia lisiä.
Löytyykö luottamusmiestä?
Palkkojen ohella Viiala ja Kai Suutari kantavat huolta Maahanmuuttoviraston palvelukseen siirtyneiden JHL:läisten paikallisesta edunvalvonnasta, sillä ainakaan toistaiseksi Maahanmuuttovirastossa ei ole liiton luottamusmiestä. Mahdollisuus valita oma luottamusmies toki on, samoin on tarjolla paikka viraston yhteistoimintaelimissä.
– Luottamustoimesta kiinnostuneille olisi nyt tilausta, sillä muuten yksittäisten jäsenten asioiden hoito lisää JHL:n aluetoimistojen kuormaa, Viiala ja Suutari sanovat.
Kai Suutari on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalla työskentelevien JHL:läisten pääluottamusmies, mutta hänen valtuutensa hoitaa Maahanmuuttoviraston palvelukseen siirtyneiden asioita päättyivät vuodenvaihteessa.
Aiemmin julkaistu artikkeli Metsälän säilöönottoyksikön yt-neuvitteluista löytyy tästä.