Korkein oikeus määräsi Sos-Lapsikylä ry:n maksamaan neljälle JHL:läiselle lapsikylävanhemman sijaiselle yhteensä 155 000 euron työaikakorvaukset. Liiton jäsenten kannalta myönteiseen ratkaisuun päästiin seitsemän vuotta kestäneen oikeustaistelun jälkeen.
– Olo on osin epätodellinen ja tyhjä, mutta samalla äärimmäisen tyytyväinen ja helpottunut, kuvailee Satu Piik, kun seitsemän vuotta kestänyt oikeudenkäynti on saatu voitokkaaseen päätökseen.
Hän ja kolme muuta SOS-Lapsikylän rohkeaa työntekijää, Hannele Hälvä, Sari Naukkarinen ja Pirjo Paajanen, nostivat kanteen silloista työnantajaansa vastaan ja peräsivät oikeusteitse usealta vuodelta saamatta jääneitä ilta-, yö-, viikonloppu- ja ylityökorvauksia.
– Ratkaisua ei voinut ennustaa, mutta usko siihen, mitä oli lähdetty ajamaan, sekä JHL:n oikeudellisen osaston ammattitaitoon oli vahva loppuun asti, nelikko sanoo.
Optimismi oli koetuksella erityisesti silloin, kun sekä Etelä-Savon käräjäoikeus että Itä-Suomen hovioikeus hylkäsivät kanteen. JHL:n tuella he päättivät hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Lupa heltisi toukokuussa 2014, mutta ratkaisun saaminen kesti helmikuuhun 2018, sillä KKO pyysi ensin ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta.
– Luottamus toisiimme ja tuki toisillemme kantoivat loppuun saakka. Oikeuden määräämät korvaukset ovat palkka tekemästämme lastensuojeluyöstä, joka on luonteeltaan vaativaa ja edellyttää erityistä osaamista, he painottavat.
Matkan varrella nelikkoon vedottiin sillä perusteella, että he tekevät elämäntapa- ja kutsumustyötä.
– Mutta ei työmme arvoa vähennä se, että tehdystä työstä saa ansaitsemansa korvauksen. Asiahan on juuri päinvastoin!
Kaikki neljä olivat sitoutuneita työhönsä lapsikylävanhempien sijaisina, sillä kullakin oli työuraa takana parikymmentä vuotta.
– Oikeusprosessiin ryhtyminen kysyi rohkeutta tarttua epäkohtiin, ja sen loppuun vieminen vaati sinnikkyyttä ja verotti henkisiä voimavaroja. Ilman liiton tukea kanne olisi jäänyt nostamatta ja korvaukset tehdystä työstä saamatta.
Työtä ympäri vuorokauden
Korkeimmassa oikeudessa asti puitu kiista koski Punkaharjun SOS-Lapsikylän vanhempia sijaistaneiden työaikaa. Työnantajan tulkinnan mukaan sijaisten työ ei kuulu työaikalain piiriin, koska näiden asema on verraten itsenäinen. Työnantaja ei myöskään määrää heidän työaikansa pituutta eikä sillä ole mahdollisuutta valvoa työajan käyttöä. Niinpä sijaisille ei tarvitse maksaa mitään työaikakorvauksia.
JHL:n mielestä lapsikylävanhempien sijaisten työ kuuluu työaikalain alaisuuteen, koska työnantaja määräsi heidän työaikansa sekä työsopimuksissa että kuukausi etukäteen laaditussa työvuoroluetteloissa.
Työsopimuksissa lomittajien työajaksi oli merkitty 170 tai 190 vuorokautta vuodessa. Käytännössä sijaisjaksojen pituudet vaihtelivat muutamasta vuorokaudesta useisiin viikkoihin. Tuona aikana he olivat ympäri vuorokauden töissä ja pitkiä jaksoja ilman yhtään vapaapäivää.
JHL:n kanta voitti
Käräjä- ja hovioikeudessa kanne hylättiin. Ennen kuin korkein oikeus antoi lopullisen ratkaisun työaikalain noudattamista koskevaan kiistaan, se pyysi Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun asiaan. Sen mukaan lapsikylävanhemman sijaisen työ kuului työaikalain soveltamisalaan, koska työaika oli suurelta osin ennalta määritelty työsopimuksessa. Lisäksi työnantaja laati etukäteen luettelot, joista kävi ilmi, milloin sijaiset huolehtivat lapsikyläkodista.
Samaan päätyi myös KKO 12. helmikuuta 2018 antamassaan ratkaisussa.
Vanhentumistulkinta yllätti
Sijaiset hakivat saamatta jääneitä työaikakorvauksia vuosilta 2006-2009, yhteensä neljältä kokonaiselta vuodelta. Työnantajan mielestä sijaisten työaikakorvaukset vuosilta 2006 ja 2007 olisi kuitenkin pitänyt hylätä vanhentuneina.
JHL:n lakiasiainpäällikkö Mika Hämäläinen
Ratkaisevaa saatavien vanhenemisen kannalta on se, sovelletaanko korvauksiin työaikalain vai työsopimuslain säännöstä. Työaikalain mukaan saatava vanhenee kahdessa vuodessa, työsopimuslain mukaan vasta viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä.
Korkein oikeus päätti soveltaa työaikalakia. Päätöksen perusteluissa todetaan, että koska kantajien kaikki vaatimukset ovat perustuneet työaikaa koskevaan sääntelyyn, on myös niiden vanhentumista arvioitava työaikalain kannesäännöksen pohjalta.
– Korvausten vanhenemisen osalta KKO:n ratkaisu oli yllätys, sillä työehtosopimuksiin perustuvat työaikakorvaukset on aikaisemmin katsottu vanhentuvan työsopimuslaissa säädetyn viiden vuoden vanhenemisajan mukaan, kommentoi JHL:n lakiasiainpäällikkö Mika Hämäläinen.
KKO:n tuore ratkaisu saattaa poikia uusia työaikakorvauksia koskevia kanteita myös JHL:n jäsenkentässä.
Nelikkolle tuntuvat korvaukset
KKO:n ratkaisut tarkoittavat, että työnantaja joutuu maksamaan JHL:läisille sijaisille saamatta jääneitä työaikakorvauksia kahdelta vuodelta. Kunkin saama summa vaihtelee noin 30 000 – 46 000 euron välillä.
Lisäksi oikeus tuomitsi SOS-Lapsikylän korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 17 000 euroa.